85 research outputs found
“Can’t we save them [the fir trees]?” : environmental emotions in Eeva Kilpi’s Häätanhu
No full textTämän pro gradu -tutkielman aiheena on Eeva Kilven romaani Häätanhu (1973). Tarkastelen tutkimuksessani Kilven teoksen inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen teoriakehyksessä keskittyen teoksessa esiintyviin ympäristötunteiden representaatioihin. Tutkimuksessa erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat Häätanhussa esiintyvät kohdat, joissa teoksen fokalisoijan kautta nousevat esiin erilaiset ympäristöön ja luontoon liittyvät tunteiden representaatiot.
Tutkimuksessa metodina on käytetty ekokriittistä lähilukua. Tutkimuskysymyksenä on: Miten Häätanhussa kuvataan ympäristötunteita? Ympäristötunteiden lisäksi kiinnitän huomiota teoksessa esiintyviin kohtiin, joissa pyritään selviytymään tunteiden kanssa ja toimimaan ympäristön puolesta.
Tutkimuksessa tärkeimpinä lähdeteoksina ympäristötunteen käsitettä tarkasteltaessa ovat Panu Pihkalan tietoteokset Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2017) ja Mieli maassa. Ympäristötunteet (2019) sekä Panu Pihkalan ja Anna Hellen ensimmäinen ympäristötunteita käsittelevä suomenkielinen artikkeli ”Kirjallisuuden ympäristötunteet ja empiirinen ekokritiikki” (2022). Lisäksi tutkimukseen löytyi useita arvokkaita lähdetietoja Helsingin yliopiston Ajankohtaisia kysymyksiä: arvot ja globaalin maailman haasteet, ympäristötunteet -opintojaksolta, jonka opettajana toimi Panu Pihkala.
Lähiluvun myötä Kilven teoksesta nousi esiin runsaslukuisesti ekokriittisen katseen ja ympäristötunteiden representaatioita. Luennassa teoksen fokalisoijan kautta esiin nousseita ympäristötunteiden representaatioita olivat muun muassa ympäristöpettymys, järkytys, pelko, syyllisyys, suru, ahdistus, -turhautuminen, -uteliaisuus ja kiitollisuus. Tarkastelen ja tulkitsen tutkimuksessa erityisesti edellä mainittuja ympäristötunteita ja tutkielman analyysiosa on jaettu lukuihin löydettyjen tunteiden mukaisesti.
Tutkimuksessa avataan tutkimuspolku Häätanhuun painottaen teoksessa esiintyvää ihmisen ja luonnon suhdetta ympäristötunteiden näkökulmasta ekokriittisessä viitekehyksessä. Ekokritiikkinen kirjallisuudentutkija asettuu tekstin ääreen luontoa kunnioittaen ja pyrkii toiminnallaan luontoa suojeleviin vaikutuksiin nojautuen ympäristöpoliittisiin näkökulmiin.
Tutkimuksessa tarkastelin Eeva Kilven teosta yhdistämällä ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen ja ympäristötunnetutkimuksen ja näin lukemalla Häätanhusta valottui uusi kulma, jossa tunnetaan syvästi luonnon puolesta ja luontoa pyritään kaikin tavoin suojelemaan ihmisen vaikutukselta
Menestyksellisesti monessa mukana
No full textArvosteltu teos: Ehrnrooth: Kenraali- ja liikesuku modernin Suomen synnyssä 1750-1950 / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen, Sakari Siltala, Ahto Apajalahti ; kirjoittajat: Ahto Apajalahti, Annette Forsén, Saara Hilpinen, Niklas Jensen-Eriksen, Anitra Komulainen, Eeva Kotioja, Markku Kuisma, Sakari Siltala, Kati Toivanen. Helsinki : Siltala, [2017] Liettua : UAB BALTO print ©2017
"He's out there breathing like a lion!" : poetics of an offstage character in Federico García Lorca's play The House of Bernarda Alba
No full textPro gradu -tutkielmassani tarkastelen ja analysoin Federico Garcia Lorcan näytelmää Bernarda Alban talo, näytelmä espanjalaiskylien naisista. (La casa de Bernarda Alba, 1936. Suom. Pentti Saaritsa 1977). Tutkimukseni keskiössä on näytelmän henkilöhahmo, joka ei tule fyysisesti yleisön nähtäväksi. Näytelmän sisällä, varsinaisten henkilöhahmojen näkökulmasta Pepe el Romano kuitenkin on läsnä oleva henkilöhahmo. Hän on heidän ajatustensa ja toiveidensa kohde, toimintansa tavoite ja keskinäisen kilpailunsa sytyke. Hahmon vaikutus näytelmässä on monitasoisesti merkittävää niin sen rakenteen ja juonen kuin tematiikankin kannalta.
Tutkin ja analysoin näytelmää kokonaisvaltaisesti, sillä näytelmän elementit ovat lähtökohta myös poissaolon tapoja tutkittaessa. Poissaoleva hahmo mobilisoi näytelmää sekä toiminnallisella että symbolisella tasolla. Osoitan tutkimuksessani, kuinka poissaolevan hahmon olemassaolo ilmenee suhteessa muihin tekstin elementteihin, kuten toisiin hahmoihin ja tilaan.
Tutkielmani koostuu useammasta teoreettisesta näkökulmasta. Käsittelen poissaolevaa henkilöhahmoa henkilötutkimuksen viitekehyksessä. Sivuan myös tilan tutkimusta ja poissaolon sekä aukkoisuuden teemoja. Henkilöhahmo näyttää inhimillisen samaistuttavuutensa vuoksi yksinkertaisemmalta tekstin elementiltä kuin onkaan. Pepe el Romanon läsnäolo konkretisoituu myös näytelmän tilan kautta. Hahmon vaikutuspiirissä on fyysinen, arkkitehtoninen ja henkinen tila. Näytelmässä on useita konflikteja aiheuttavia vastapareja: talo ja puutarha, vankeus ja vapaus, tunteet ja niistä pidättäytyminen.
Poissaolevasta henkilöhahmosta on useanlaisia ilmentymiä. Tutkimuksessa määrittelen termit merkityksellinen poissaolija, aktiivinen poissaolija sekä passiivinen poissaolija. Merkityksellinen poissaolija tarkoittaa lukijan tai kokijan aistihavaintojen ulottumattomissa olevaa fiktiivistä hahmoa, joka teoksessa on selvästi tarinankulun kannalta merkityksellinen suhteessa muihin, näkyviin henkilöhahmoihin. Aktiivinen poissaolija on läsnä tekstissä siten, että joku (tai jotkut) näkyvistä hahmoista ovat kontaktissa poissaolijaan tai poissaolija vaikuttaa toiminnallaan tapahtumiin. Passiivinen poissaolija vaikuttaa muihin henkilöhahmoihin esimerkiksi muistojen tai menneiden tekojensa kautta, eikä ole kontaktissa näkyviin hahmoihin tarinan aikana
Kilpakosijat - Musiikkinäytelmä
No full textOpinnäytetyön tekijä sävelsi musiikit ja näytteli kaksi sivuroolia musiikkinäytelmässä
Kilpakosijat. Opinnäytetyö käsittelee Kilpakosijat musiikkinäytelmän sävellysprosessia,
sekä muusikon ja näyttelijäntyön yhdistämistä.
Opinnäytetyössä on tutkittu aihetta säveltäjän omien kokemusten näkökulmasta, sekä
aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen pohjaten. Kirjallisessa osiossa lisänä ovat
päiväkirjamerkinnät syksystä 2016 kevääseen 2017. Päiväkirjamerkinnät avaavat
lukijalle harjoitusprosessia sekä tuntemuksista harjoituskaudelta.
Kesäteatterin näytökset esitettiin Tohmajärvellä 4.7. – 13.8.2017. Lisäksi teatteri vieraili
näytelmällä Joensuun Hasanniemen kesäteatterissa yhden esityksen verran.The author of the thesis composed the music and acted two side roles in a musical
play called Kilpakosijat. This thesis explores the composing process of the musical Kilpakosijat,
as well as the the way how to combine the work of a musician and an actor.
In the thesis the subject is explored through the personal experiences of the composer,
also based on the literature on the subject. In the written section there is a diary from
autumn 2016 until spring 2017. The diary reveals the rehearsing process and sensations
during the rehearsing period.
The summer theatre performances took place in Tohmajärvi at 4.7.-13.8.2017 The theatre
group also performed once in Hasaniemi Summer theatre in Joensu
Luova kirjasuunnittelu
No full textTämä tutkimus lähestyy kirjaa perinteisestä poikkeavalla tavalla, jossa kirjan suunnittelua tarkastellaan kokeellisesta näkökulmasta. Tavoitteena on todistaa, että luova kirjasuunnittelu antaa lukijalle ja suunnittelijalle kokemuksia tavoilla, joita perinteiset kirjat eivät mahdollista.
Teoriaosuus tarkastelee kirjoja tutustumalla eri näkemyksiin luovasta kirjasuunnittelusta. Tutkimusmateriaali koostuu taiteilijakirjoihin liittyvistä kirjoituksista sekä tutkimusta varten kerätyistä referenssitöistä. Kirjaa tarkastellaan sisällön ja ulkomuodon muodostamana kokonaisuutena, jossa yhtä ei ole ilman toista. Tutkimus alkaa kokeellisen design-ajattelun määrittelyllä jatkuen luovan kirjasuunnittelun historian ja sen identiteettiin liittyvien näkemysten analysointiin.
Osana projektia kirjoittaja suunnitteli omaehtoisesti kirjan joka tutkii digitaalista jälleensyntymistä. Suunnitteluprosessin käsittely sitoo teoreettisen tarkastelun käytäntöön. Analyysi havainnollistaa matkan monimutkaisesta kuoleman jälkeisen elämän tutkimuksesta valmiiksi kirjaksi. Kirjan teemaa avataan käymällä läpi sen aiheeseen liittyvää taustatutkimusta, minkä jälkeen siirrytään yksityiskohtaisempaan suunnitteluprosessin tarkasteluun.
Luova kirjasuunnittelu ottaa huomioon sekä kirjan muotoon liittyvät seikat että konseptiin liittyvät kysymykset. Kirjan tarkastelu eri näkökulmista esittelee luovan kirjasuunnittelun monipuolisuuden perinteisiin kirjoihin verrattuna. Teoreettinen ja toiminnallinen tutkimus yhdessä todistavat, että luova kirjasuunnittelu antaa sekä lukijalle että suunnittelijalle mahdollisuuden tulkita merkityksiä ainutlaatuisilla, perinteisen kirjan ylittävillä tavoilla.This study approaches book design in an untraditional way, by exploring it from a conceptual point of view. The aim is to prove that conceptual book design gives the reader and the designer experiences that are unattainable with traditional books.
The theoretical part explores books by looking at different approaches to conceptual book design. The research material consists of literature on this subject, and a selection of reference work. In this study, the design and content of a book is explored as a whole, where one does not exist without the other. The study starts with a definition of conceptual design thinking, followed by an overview of the history and definitions of conceptual book design.
As part of the project, the author designed a self-initiated book on the topic of digital reincarnation. This report describes the process from idea to a final product. The process links the theoretical considerations with practice. The analysis illustrates a journey from a complex topic of digital afterlife to an end product. The topic of the book is first explained by looking at the background research on the subject, then moving on to a more detailed examination of the design process.
Conceptual book design considers the components of the book form, as well as the conceptual aspects. By exploring a book from different angles, the study contrasts the diversity of conceptual book design with traditional books. The theoretical and practicebased investigations prove that both the reader and the designer can interpret meanings in ways that go beyond what traditional books can offer
Maatilojen tilusrakenne ja pellonraivaus Suomessa 2000-luvulla
No full textRakennemuutos on kasvattanut maatilojen kokoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tilakoon kasvun vaiku-tusta tilusrakenteen kehitykseen vuosittain, alueittain ja tuotantosuunnittain. Erityisesti tarkasteltiin mai-dontuotantoa päätuotantosuuntanaan harjoittavien tilojen tilusrakennetta. Lisäksi selvitettiin, kuinka pal-jon uusia peltolohkoja on raivattu käyttöön alueittain, tuotantosuunnittain ja maalajeittain. Aineistona hyödynnettiin peltolohkorekisterin tietoja. Tulokset osoittavat, että lohkojen keskimääräinen etäisyys on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla tilakoon kasvun myötä. Tilakokoluokittain tarkasteltuna muutos on ollut vähäinen. Suurimmat keskietäisyydet löytyvät länsirannikolta. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna peltoetäisyydet olivat suurimmat sika- ja siipikarjataloutta harjoittavilla tiloilla.
Lypsykarjatilojen lohkoetäisyyksiä tarkasteltiin yhdistämällä peltolohkorekisterin tiedot kannat-tavuuskirjanpitotila-aineistoon, jolloin saatiin tarkasteluun mukaan myös tiedot tilan investoinneista. Täs-sä aineistossa yhden hehtaarin keskimääräinen etäisyys kasvoi jakson aikana yli 20 prosenttia, 1,8 kilo-metristä 2,3 kilometriin. Lohkojen keskikoko oli noin 2,5 hehtaaria. Se ei tutkimusjakson aikana juuri kasvanut ja investoineilla tiloilla jopa pieneni. Pinta-alaa on siis kasvatettu keskimääräistä pienemmillä lohkoilla.
Tilusrakenteen kehitykseen vaikuttavat olennaisesti pellon saatavuus ja hinta. Heikko saatavuus on joilla-kin alueilla lisännyt uusien peltojen raivausta. Lain mukaan kaikki maatalousmaa on ilmoitettava, joten uudet pellot voitiin myös selvittää peltolohkorekisterin avulla. Nämä lohkot eroteltiin tarkempaa tutki-musta varten. Uusia tukioikeuksia raivatuille lohkoille ei ole myönnetty vuoden 2004 jälkeen ja vuotuinen pellonraivauksen määrä onkin alentunut huomattavasti 2000-luvun alkuvuosista. Tarkastellun jakson viimeisinä vuosina raivaus on kuitenkin taas alkanut vähitellen lisääntyä. Uusien lohkojen havaittiin en-nakko-odotusten mukaisesti sijaitsevan erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon vah-voilla maidontuotantoalueilla. Tuotantosuunnittainen tarkastelu paljasti maidontuotannon olevan suurin yksittäinen peltoa raivannut tuotantosuunta yli 40 % osuudellaan. Nautasektori kokonaisuudessaan oli raivannut yli 60 % uusista pelloista. Yhteensä uusia peltoja raivattiin vuosina 2000–2011 yli 95 000 heh-taaria, mutta kokonaispeltopinta-ala ei silti saavuttanut Suomen EU-jäsenyyttä edeltänyttä tasoa.
Raivattujen peltojen maalaji (WRB) selvitettiin Suomen maannostietokannan avulla. Digitaalisiin pelto-lohkokuvioihin leikattiin maannostietokannasta maannoskartan tiedot, jolloin saatiin selville peltomaan jako kivennäis-, multa- ja turvemaihin. Tutkimuksessa selvisi, että noin 26 prosenttia 2000-luvulla raiva-tuista peltolohkoista sijaitsee eloperäisillä mailla. Kaikista pelloista eloperäisillä mailla on noin 14 prosenttia.Structural development has increased the size of farms. In this study, the effect of farm size growth on the development of parcel structure was investigated by area and by production line having a special focus on dairy farms. The number of new field plots and their area was also revealed. The field parcel register was utilized as a data source. It was found that the average distance of a hectare has increased along with the farm size growth. The longest direct distances were found from the western coast. Among production lines, pig and poultry production had the longest distances.
Dairy farms were studied in more detail by merging the data from the parcel register with the farm-specific data of MTT Profitability bookkeeping. Average distance of a hectare increased over 20%, from 1.8 km to 2.3 km, during the research period. Average parcel size was 2.5 hectares. There was no growth in the average parcel size and, on farms that had invested, the average size even decreased.
The development of parcel structure is very much dependent on the availability and the price of arable land on the market. Poor availability has in some areas resulted in clearing of new arable land which usu-ally is ineligible for agricultural subsidies. According to land use regulations, all agricultural land has to be notified to administration. Thus, it can be assumed that all the cleared arable land area has been report-ed to the land parcel register. These new fields were filtered from the register and analyzed in this study.
Most of the new field parcels were found to be located in the regions with high concentration of Finnish dairy production. Dairy farms had cleared more than 40% of the new area while the whole cattle sector (including dairy, beef, and other cattle production) corresponded to over 60% of the new cultivated area. In total, new fields were cleared over 95,000 hectares during the years 2000–2011. However, the total amount of arable land is still less than it was before Finland joined EU in the year 1995.
Soil type (WRB classification) of new cleared fields was identified with Finnish Soil Database by merg-ing the soil maps with the parcel maps. Soil type was divided into three main types (mineral, mould, and peat soils). This study revealed that about 26% of the new cleared field was located on peat lands. In comparison, 14% of all arable land is on organic soils
- …
