21,795 research outputs found

    Pamela Cooper-Whiten sielunhoidon jaettu viisaus ja sen intuitiivisuus

    No full text
    Tutkimus käsittelee Pamela Cooper-Whiten jaetun viisauden käsitettä ja sen intuitiivisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, mitä Pamela Cooper-White tarkoittaa sielunhoidossa ilmenevällä jaetulla viisaudella ja kuinka lähinnä psykologian parissa tehdyn intuitiotutkimuksen havaintoja voidaan peilata Cooper-Whiten näkemyksiin. Tutkimusaineistona käytettiin Cooper-Whiten vuonna 2004 ilmestynyttä kirjaa Shared Wisdom: Use of the Self in Pastoral Care and Counseling. Tässä kirjassa Cooper-White esittelee näkemyksiään niin sanotun jaetun viisauden hyödyntämisestä sielunhoidossa. Täydentävänä aineistona käytettiin Cooper-Whiten vuosina 2002 – 2011 ilmestyneitä esseitä, joissa hän jatkaa jaetun viisauden käsitteen sisältämien elementtien kehittämistä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen laadullisen sisällönanalyysin avulla. Teoria ohjasi aineiston valintaa ja sen analyysiä. Tutkimuksessa peilattiin jaetun viisauden käsitettä useampaan intuitiota ja sen osa-alueita koskevaan teoriaan, teoreettiseen malliin ja käsitejärjestelmään. Aineiston tulkinta tapahtui yhdistelemällä induktiivista ja deduktiivista päättelyä. Teorian ja aineiston välisen vuoropuhelun pohjalta tapahtuneen teemoittelun pohjalta luotiin strukturoitu analyysirunko. Analyysirungon sisällä poimittiin aineistosta ilmiöitä ja muodostettiin niiden pohjalta luokituksia, joiden pohjalta varsinainen analyysi suhteessa teoriaan tapahtui. Tulosten mukaan jaettu viisaus -käsite viittaa sielunhoitajan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen, heidän välilleen muodostuvaan yhteiseen tilaan, jossa kehittyy ainutlaatuista minän ja sinän yhteistä ymmärtämistä ja merkitysten kokemusta. Merkittävä osa tästä vuorovaikutuksesta tapahtuu tiedostamattomalla tasolla ja sekä sielunhoitajan että asiakkaan intuitiivisen prosessoinnin tuloksena. Johtopäätöksinä todetaan, että on eettisesti suositeltavaa, että sielunhoitaja tuntee intuitiivisen prosessoinnin ilmiön ja sen toimintamekanismit. Tuntemalla intuition lainalaisuudet sielunhoitaja voi tarjota asiakkaalle jaetun viisauden tilassa uudenlaisia tapoja tulkita kokemuksiaan, havaintojaan ja tunteitaan. Intuitio voi auttaa vuorovaikutuksen luomisessa ja ylläpitämisessä sekä lisätä sielunhoitajan asiakastaan kohtaan kokemaa empatiaa. Intuitio avaa parhaimmillaan uusia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia ongelmallisiin tilanteisiin. Sielunhoitajan tulee kuitenkin olla tietoinen intuitioon liittyvistä riskeistä ja oppia tunnistamaan tilanteet, joissa intuitioon ei voi luottaa. Merkittävässä roolissa tässä on sielunhoitajan itsetuntemuksen kehittäminen esimerkiksi työnohjauksessa. Intuitiokykyä voi myös tietoisesti kehittää. Jaetussa viisaudessa myös asiakkaan intuitiivisella työskentelyllä on merkitystä

    Hävittäjäohjaajan kognitiivisen kuormituksen tason mittaaminen NASA-Task Load Index ja Modified Cooper-Harper -mittareilla F/A-18 virtuaalisimulaattorissa

    No full text
    F/A-18-monitoimihävittäjän ohjaajan tehtävän kognitiiviset vaatimukset ovat korkeat. Kognitiivisen kuormituksen taso vaikuttaa hävittäjäohjaajan suoritustasoon ja subjektiivisiin tun-temuksiin. Yerkesin ja Dodsonin periaatteen mukaisesti erittäin matala tai erittäin korkea kuormituksen taso laskee suoritustasoa. Optimaalinen kuormituksen taso ja suoritustaso saa-vutetaan jossain ääripäiden välillä. Hävittäjäohjaajan kognitiivisen kuormituksen tasoon vaikuttaa lentotehtävän suorittamiseen vaadittava henkinen ponnistelu. Vaadittavan ponnistelun taso riippuu tehtävien vaatimustasosta ja määrästä, tehtäviin käytettävissä olevasta ajasta sekä yksilöllisistä ominaisuuksista. Tutkimuksessa mitattiin kognitiivisen kuormituksen tasoa subjektiivisen arvioinnin menetelmällä NASA-TLX (National Aeronautics and Space Administration - Task Load Index) ja MCH (Modified Cooper-Harper) -mittareilla. Tutkimuksessa selvitettiin mittareiden havaintoarvojen muutosta, sensitiivisyyttä ja yhdenmukaisuutta kognitiivisen kuormituksen tason muuttuessa. Tutkimuksen mittauksiin osallistui 35 Suomen ilmavoimien aktiivisessa palveluksessa olevaa F/A-18-monitoimihävittäjäohjaajaa. Koehenkilöiden lentotuntien keskiarvo F/A-18-monitoimihävittäjällä oli 598 tuntia ja keskihajonta 445 tuntia. Koehenkilöiden tehtävänä oli lentää F/A-18-virtuaalisimulaattorilla 11 ILS (Instrument Landing System) -mittarilähestymistä eri aloitusetäisyyksiltä kiitotien kynnyksestä. Kognitiivisesti kuormitta-van mittarilähestymistehtävän aikana kuormituksen tasoa nostettiin lisätehtävillä ja vähentä-mällä tehtäviin käytettävissä olevaa aikaa. Koehenkilöitä pyydettiin ponnistelemaan mahdollisimman paljon tehtävien suorittamisen aikana hyvän suoritustason ylläpitämiseksi. Tulosten perusteella mittareiden havaintoarvot muuttuivat kognitiivisen kuormituksen tason muuttuessa. Käytettävissä olevan ajan vaikutus kognitiivisen kuormituksen tasoon oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Mittarit olivat sensitiivisiä kognitiivisen kuormituksen tason muutokselle ja antoivat yhdenmukaisia havaintoarvoja

    Kasvatus, toimijuus ja voimaantuminen : kasvatusantropologinen tutkimus andalusialaisten naisten arjesta

    No full text
    Tiedostavaan lähestymistapaan ja kasvatusantropologiseen tutkimusotteeseen tukeutumalla voidaan rakentaa kulttuurisensitiivistä tietoa, joka avaa tutkittavan ilmiön merkityskenttiä sen toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kasvatusantropologista utkimusotetta voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksessa huomioimalla sen vaihtuvat tarkastelukulmat ja epistemologiselta taustaltaan erilaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimus paikantuu Etelä-Espanjaan, andalusialaiseen urbaaniin kylään. Tutkimusaineisto tuotettiin kolme vuotta kestäneen etnografisen kenttätyön aikana. Tutkimusprosessi tukeutui refleksiiviseen ja dialogiseen tiedon tuottamisen tapaan sekä menetelmä-,aineisto- ja teoriatriangulaatioon. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen etnografista lukutapaa sekä sisällön erittelyn ja temaattisen koodauksen keinoja. Tekstissä rakennetaan vuoropuhelua kulttuurin sisäisen ja teoreettisen viitekehyksen välille. Tutkimus koostuu avainkäsitteiden erittelystä sekä etnografisesta kontekstin, ilmiön ja tutkimusprosessin kuvauksesta. Kontekstin aikuisikäisten naisten toimijuudet näyttäytyivät moninaisina ja jatkuvan neuvottelun kohteina. Kontekstissa vaikuttivat rinnakkain vahvat, historialliskulttuuriset naisten toimijuutta määrittävät perinteet sekä yhteiskunnalliset muutokset ja yksilölähtöiset muutostarpeet. Näistä edeltävät tukivat tapaistunutta, kodin ja perheen ympärille kietoutunutta toimijuutta. Kontekstissa vallalla olleet reunaehdot loivat kokemusta rajoittuneesta toimijuudesta. Muutokset ja muutostarpeet puolestaan tukivat neuvotteluja ammatillisesta ja aktiivisesta toimijuudesta. Yhteisöllisellä tasolla muutostarpeisiin oli vastattu erilaisilla, aikuisille naisille suunnatuilla non-formaaleilla ja formaaleilla kasvatus- ja koulutustapahtumilla. Tekstissä lähestytään toteutettuja koulutuksellisia kokonaisuuksia voimaantumisen näkökulmasta. Kontekstin tarpeet ja haasteet huomioivat koulutukselliset tapahtumat edistivät naisten kriittistä ja tiedostavaa oman paikan, tarpeiden, mahdollisuuksien ja rajojen hahmottamista. Ne antoivat välineitä ja tukea vaikuttamiseen sekä muutoksen toteuttamiseen. Tutkimusprosessin osallistuva, osallistava ja tiedostava tutkimusote aktivoi tutkimukseen osallistuneita naisia. Omista kokemuksista ja näkemyksistä puhuminen vahvisti tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä.With a conscious, educational-anthropological research approach one can produceculturally sensitive information of the research phenomenon and its various meanings from the viewpoint of subjects in the field. In this study, it is evaluated how the anthropologicalapproach can be utilized in educational research by examining various analytical viewpoints and epistemologically diverse understandings about the research phenomenon. The research was done in Southern Spain, in an urban Andalusian village. The research data were obtained during three years of ethnographic field work. The research process was based on reflective and dialogic ways of producing knowledge as well as on method, data, and theory triangulations. The data were analyzed by using ethnographic interpretation and thematic coding. The research report includes a dialogue between the culture-specific nd theoretical frameworks. The study consists of an analysis of key concepts, descriptions of the ethnographic context, phenomenon, and research process. The adult women’s agency within the research context seemed manifold and target of constant negotiations. Strong historical-cultural traditions defining women’s agency appeared side by side with societal changes and individual-based needs for changes. The former supported routine based agency intertwined around home and family. Prevailing conditions provided women with a sense of limited agency. Changes and needs for change supported negotiations about professional and active agency. At the communal level, needs for change were met with various non-formal and formal educational events aimed at adult women. The educational entities are analyzed from the point of view of empowerment. Events which took contextual needs and challenges into account enhanced women’s ability to conceive their place, needs, and opportunities critically and consciously. These events also provided women with the means and support to influence and realize change. The participatory, participating, and conscious research approaches activated the research participants. Discussing their own experiences and opinions strengthened women’s sense of the meaningfulness of their lives.ei tietoa saavutettavuudest

    Tekoäly työkaluna keramiikan lasitetutkimuksessa: vaaleanpunainen lasite tina- ja kromioksidilla

    No full text
    This empirical study developed a pink ceramic glaze using the AI-based tool ChatGPT 4o to support design and analysis. Starting from the June Perry Pink glaze recipe, modifications were made through several test series to adapt it for oxidation firing at approximately 1240 °C. The effects of tin oxide (SnO₂) and chromium oxide (Cr₂O₃) on color and surface quality were tested on white casting porcelain and stoneware clay bodies. The goal was to create a technically sound and visually appealing pink glaze, while evaluating AI's potential in glaze research. ChatGPT was especially helpful in recipe modification, Seger formula calculations, test planning, and troubleshooting. However, limitations emerged in accuracy and reliability, including the risk of confidently delivered false information (hallucination). AI suggestions required critical review and expert comparison. Ethical use of AI followed guidelines by Aalto University and the Finnish National Board on Research Integrity: AI was used as a tool, not a co-author, and its role is transparently disclosed. The most successful result was achieved with 4% tin oxide and 0.1% chromium oxide. A second series performed poorly due to chemical imbalance and incorrect material ratios. The study shows that when used responsibly and critically, AI can support ceramic research without replacing empirical testing or material expertise.Tässä empiirisessä tutkimuksessa kehitettiin vaaleanpunainen keramiikkalasite käyttämällä suunnittelun ja analyysin tukena tekoälypohjaista ChatGPT 4o -ohjelmaa. Tutkimuksen lähtökohtana oli June Perry Pink -lasiteresepti, jota muokattiin useiden testisarjojen avulla sopivaksi korkeampaan, noin 1240 °C:n hapettavaan polttolämpötilaan. Lasitetesteissä tutkittiin tinaoksidin (SnO₂) ja kromioksidin (Cr₂O₃) määrien vaikutusta lasitteen väriin ja rakenteeseen kahdella eri savipohjalla: valkoisella valusavella sekä kivitavarasavella. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teknisesti toimiva ja esteettisesti onnistunut vaaleanpunainen lasite, sekä arvioida tekoälyn käyttökelpoisuutta lasitetutkimuksen välineenä. Tekoäly osoittautui hyödylliseksi erityisesti reseptien muokkauksessa, Segerin kaavojen laskemisessa, testiohjelman suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa. Samalla se paljasti rajoitteensa erityisesti matemaattisessa tarkkuudessa ja koostumuslaskennassa. Ongelmaksi muodostui niin kutsuttu hallusinointi, eli tekoälyn itsevarmasti antama virheellinen tieto ja kyvyttömyys arvioida sen tuottaman sisällön järkevyyttä. Tekoälyn tuottamat ehdotukset vaativat käyttäjältä valppautta niiden arvioinnissa: on tärkeää arvioida ehdotuksia kriittisesti ja verrata tuloksia asiantuntijatietoon. Tutkimuksen aikana pohdin myös tekoälyn käytön eettisiä ulottuvuuksia opiskelussa ja tutkimustyössä. Tekoälyn käyttöä ohjasivat Aalto-yliopiston ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamat ohjeistukset: tekoälyä käytettiin vain apuvälineenä, ei kirjoittajana, ja sen rooli tutkimusprosessissa on esitetty läpinäkyvästi. Ensimmäisen koesarjan paras lopputulos saavutettiin reseptillä, jossa oli 4 % tinaoksidia ja 0,1 % kromioksidia. Toisen koesarjan tulokset jäivät selkeästi heikommiksi erityisesti reseptin kemiallisen epätasapainon ja raaka-aineiden virheellisten suhteiden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ChatGPT voi toimia hyödyllisenä apuna keramiikan tutkimuksessa, kun sen käyttö on vastuullista, läpinäkyvää ja kriittisesti ohjattua. Tekoäly ei korvaa empiiristä testausta tai materiaalien syvällistä tuntemusta, mutta voi toimia tukena tutkimusprosessin eri vaiheissa

    VISUAALISEN HAVAITSEMISEN JA PUHUTUN KIELEN YHDISTÄMINEN KIELEN PROSESSOINNIN TUTKIMUKSESSA: VISUAL WORLD -MENETELMÄ

    No full text
    Artikkelissa esitellään psykolingvistiikassa viime aikoina hyvin suosituksi tullutsuhteellisen uusi tutkimusmenetelmä, ns. visual world -menetelmä, joka yhdistäävisuaalisen havaitsemisen ja puhutun kielen kielen prosessoinnin tutkimuksessa(Cooper, 1974; Tanenhaus, Spivey-Knowlton, Eberhard, & Sedivy, 1995). Artikkelissakäsitellään visual world -menetelmän avulla tehtyjä kielen vastaanoton prosessoinnintutkimuksia ja keskitytään tarkastelemaan tutkimustuloksia kielen prosessoinninmodularististen ja interaktionaalisten teorioiden kannalta. Erityisesti artikkelinkohteena ovat syntaksin ja viittaussuhteiden prosessointi. Visual world -menetelmäntuottaman teoreettisesti mielenkiintoisen evidenssin lisäksi keskustellaan menetelmänetuuksista ja mahdollisista rajoitteista kielen prosessoinnin tutkimuksen välineenä.Avainsanat: Visual world -menetelmä, psykolingvistiikka, syntaksi, viittaussuhteet,visuaalinen havaitseminen.Keywords: Visual world paradigm, psycholinguistics, syntax, co-reference, visual perception

    Elintarvikkeiden materiaalipanosten ja ravintoarvojen tehokkuusanalyysi

    No full text
    Työssä tarkastellaan Data Envelopment Analysis (DEA) menetelmän sopivuutta sellaisen kuluttajaindikaattorin muotoilemiseen, joka yhdistää elintarvikkeiden tuotannon ympäristövaikutukset muuhun tuotetietoon. Lisäksi työssä arvioidaan DEA-menetelmän soveltuvuutta välineeksi, jolla julkishallinto ja elintarvikealan yritykset voivat ottaa elintarvikkeiden tuotannon ympäristövaikutukset huomioon. Elintarvikkeiden arviointi pyritään pitämään kaikissa näissä tapauksissa yksinkertaisena mutta luotettavana. Rakennetut DEA-mallit on esitetty sellaisella tarkkuudella, että työn pohjalta elintarvikkeiden arviointiin tarkoitettu palvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi Internetissä. Diplomityössä tutkitaan tarkemmin kolmea DEA-mallia. Näistä BCC (Banker-Charnes-Cooper) DEA -malli tarjoaa väljän indikaattorin elintarvikkeiden arvioimiseksi. CCR (Chames-Cooper-Rhodes) DEA -malli tarkentaa arvioinnissa käytettyä indikaattoria. CCR-AR (Charnes-Cooper-Rhodes Assurance Region) DEA -malli on tarkin tarkasteltavaksi valituista indikaattoreista. Näitä kolmea erityyppistä DEA mallia tutkitaan 24 suomalaisesta elintarvikeryhmästä muodostetun materiaalipanos-, kuluttajahinta- ja ravintoarvoaineiston avulla. Materiaalipanoksia mitataan Material Input per Service unit (MIPS) -menetelmällä. Saatuja tuloksia verrataan aikaisempaan elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia kartoittavaan tutkimukseen. Diplomityön tulokset viittaavat siihen, että DEA-mallien avulla elintarvikkeita koskeva tuotetieto voidaan tiivistää kuluttajaindikaattoriksi myös ympäristövaikutukset huomioiden. Työssä havaitaan, että uskottavien tulosten muodostamiseksi elintarvikkeiden tuotetiedon arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota sekä mallinnuksessa käytettyjen muuttujien että käytetyn DEA-mallin valintaan

    Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa : oikeita miehiä - ja urheilijoita?

    No full text
    In this dissertation, the author analyses his own and other men's body experiences in sport. This research derives from a phenomenological framework with additional links to the sociology of the body, life history, men's studies, autobiography and narrative studies. Through this analysis the author reflects on various changes within the social history of Finnish sport over the last decades. To achieve this, the author utilises a narrative approach to study men's sporting experiences. This book consists of fifteen articles which have been separated into three chapters. Chapter one provides a theoretical discussion of phenomenology and interpretive theory, while also outlining the researcher's ontological and epistemological position to "Narratives of the Self' as a contemporary qualitative research method for undertaking a sociological analysis of the body. Chapter two explores various sides of masculinity by giving voice to a range of men's experiences in sport. These stories are personal and historical in nature, thus enabling the reader to develop an emotional affinity as well as a critical understanding of the transitions men undergo in their lives. This includes, for example, the transitions men make from boyhood to manhood and even to fatherhood. In the third chapter, the author contextualises the key themes from chapters one and two to analyse a number of changes in Finnish sport. Changes that emphasise competition above participation, an increase in the use of sport science, a greater institutionalisation of the provision of sport and increased attention through the media. The body experiences and masculine sporting cultures considered in this dissertation have been studied within their natural setting, thus bringing a strong qualitative sensibility to this project. The author has also interpreted his subjects' sporting experiences in a storied manner. This "experiential data" consists of stories from the author's life as well as those of his "research partners"' (objects) and "thick" texts from selected cultural products. The central result of this dissertation is that manhood cannot be wholly understood without considering how men interpret their own body experiences, which they could have primarily come to know through their participation in sport subcultures. What it means to be a man, therefore, is connected to larger sociocultural changes within Finnish society. In addition, these results imply that one cannot speak intelligently about the development of Finnish sport without a sophisticated understanding of men's various body projects and their effect on masculinity. This dissertation offers many practical applications concerning masculine/feminine perspectives on the body, changes in Finnish sporting culture and the usefulness of autobiographical and narrative studies. Through narrativity, for example, it's possible to understand one's own experiences while also relating this knowledge to experts in the field. This could include assisting teacher's or coach's to discover their own significant body experiences while also helping them to identify how these experiences have influenced their own teaching or coaching practices, their relationship to their students and their concerns regarding issues connected to gender, the body and sexuality.Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä - ja urheilijoita? on ruumiillisuuden, miehisyyden ja urheilun sosiologiaa yhteen sovittava väitöskirjatutkimus. Tavoitteenani on nivoa ymmärrettävä tarinallinen kokonaisuus fenomenologisesti tulkituista ruumiin kokemuksista, yhteisöllisesti koetuista miehisistä tarinoista ja liikuntakulttuurissa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. Väitöskirjani koostuu viidestätoista artikkelista, jotka on jaettu kolmeen lukuun. Ensimmäisen luvun painopiste on ruumiin kokemusten sosiologiassa, teoreettisissa ja metodisissa tarinoissa, joissa tutkijan ja tutkimuksen paikka määritellään erittäin tarkasti. Toisessa luvussa paneudun erilaisiin maskuliinisuuksiin eli urheilullisten miesten kokemuksiin, tarinoihin, initiaatioihin, elämän konteksteihin ja niiden tulkintaan. Pojan elämästä mennään nuoruuden kautta aikuisuuteen ja isyyteen asti. Kolmannen luvun tavoitteena on ymmärtää liikunta- ja urheilukulttuurin muutosta periaatteiden, instituutioiden, tieteen, julkisuuden ja niin liikunnan kuin huippu-urheilunkin alueilla. Ymmärtämiseen käytän painotetusti edellisistä luvuista tuttuja kokemuksellisuutta ja miehisyyttä. Väitöskirjani ammentaa teoreettisesti niin fenomenologista ruumiin sosiologiaa, elämäkerta- ja narratiivisuustutkimusta, mies/isätutkimusta kuin liikuntasosiologiaakin. Metodisesti työ on narratiivista ja kvalitatiivista tutkimusta, jossa liikun sekä yleisen teorian, aikalaiskeskustelujen, tutkimusteorian että empiriankin alueilla. Aineistoina hyödynnän yhtä hyvin omia ruumiillisia kokemuksiani kuin tutkimuskumppaneilta keräämiäni tarinoita tai kulttuurituotteista valikoimiani tiheitä aineistoja. Työni ottaa myös osaa kvalitatiivisista tutkimusmetodeista käytävään keskusteluun esittelemällä tutkimuksen tekotavan, jossa metodisten ohjesääntöjen sijasta pyritään tarkkaan tutkijan/tutkimuksen paikantamiseen, sisällön kokemuksellisen tuntemiseen, dokumentaation pitävyyteen sekä tekstin ilmaisullisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Työssä kehitän eteenpäin sekä ruumiin sosiologista tutkimusta, miestutkimusta että liikuntasosiologista tutkimusta. Ruumiin sosiologiaa lähestyn kokemuksellisesta ja narratiivisesta näkökulmasta, jolloin kulttuuriset merkityksetkin ovat itse elettyjä eivätkä ainoastaan kulttuurituotteista aukikirjoitettuja. Elävällä tutkimuskirjoittamisella tein teksteistä elämän makuisia, uskottavia ja silti teoreettisesti perusteltavia. Päätuloksena voitaneen pitää väitettäni siitä, että ruumiilliset kokemuksemme ovat täynnä merkityksiä, joita meidän kannattaisi opetella tunnistamaan ja tulkitsemaan. Miestutkimuksen saralla etenin ruumiillisten kokemusten ja maskuliinisten alakulttuurien osin pikkutarkkaankin analysointiin unohtamatta laajempia yhteiskunnallisia konteksteja. Näin sain esille poikien ja miesten yksilöllisesti toisistaan poikkeavat tulkinnat samantyyppisistä kokemuksista, mutta myös niiden väliset alakulttuuriset yhtäläisyydet. Tein ymmärrettäväksi mieskulttuurien vaikutuksen miesten käyttäytymiseen liioittelematta tai väheksymättä tätä yhteisöllistä vaikutusta. Uskon, että työni antaa miestutkimukselle juuri tässä suhteessa tiettyä tulevaisuuden suuntaa. Liikuntasosiologisen tutkimuksen kentällä pyrin yhdistämään yksilö-, yhteisö- ja kulttuuritason muutokset ymmärrettäviksi tulkinnoiksi liikuntakulttuurin muutoksesta. Työstäni käy ilmi, että liikuntakulttuuri muuttuu ja kehittyy yksilöllisten ruumiillisten kokemusten ja niille annettujen merkitysten kautta, urheilussa voimakkaasti läsnäolevien sukupuolittuneiden alakulttuurien vaikutuksesta sekä yhteiskunnassa tai muualla makromaailmassa - kuten urheilun taloudellisessa perustassa - tapahtuvien muutosten myötä. En anna millekään näistä ehdottoman ensisijaista asemaa, vaan korostan tarkasteluissani tarkkanäköistä eri tekijöiden vaikutuksia analysoivaa ja tulkitsevaa otetta. Väitöskirjassani on runsaasti käytännöllisiä sovellusehdotuksia, joista mainittakoon työssä rakentamani käsitteet "omaelämäkerrallinen asiantuntijuus" ja "tarinoittaminen". Tarinoittamalla voi tehdä omaelämäkerralliset kokemukset itselle ymmärrettäviksi, mutta myös asiantuntijatiedon voi ymmärtää paremmin vasta prosessoimalla sen tarinalliseen muotoon. Omaelämäkerrallinen asiantuntijuus kasvaa siitä, että tunnistaa, ymmärtää ja sovittaa yhteen omia tärkeitä kokemuksiaan asiantuntijatiedon kanssa. Se voi merkitä kasvattajan tietoisuutta siitä, miten oman elämän merkitykselliset kokemukset ja/tai sukupuolittuneet käsitykset vaikuttavat omassa kasvatuksessa. Tämä tietoisuus avaa myös mahdollisuuden muutokseen.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest

    Triplet Cooper Pair Formation by Anomalous Spin Fluctuations in Non-centrosymmetric Superconductors

    No full text
    A microscopic theory for the spin triplet Cooper pairing in non-centrosymmetric Superconductors like CePt3Si and CeTSi3 (T = Rh, Ir) is presented. The lack of inversion symmetry leads to new anomalous spin fluctuations which stabilize the triplet part in addition to the singlet part originating from the centrosymmetric spin fluctuations. It is shown that both parts have similar nontrivial momentum dependence of A(1) type. Therefore the mixed singlet-triplet gap function has accidental line nodes on both Fermi surface sheets which are stable as function of temperature. This gap function explains the salient features of CePt3Si and CeTSi3 superconductors.

    The SF-36: a simple, effective measure of mobility disability for epidemiological studies

    No full text
    BackgroundMobility disability is a major problem in older people. Numerous scales exist for the measurement of disability but often these do not permit comparisons between study groups. The physical functioning (PF) domain of the established and widely used Short Form-36 (SF-36) questionnaire asks about limitations on ten mobility activities.ObjectivesTo describe prevalence of mobility disability in an elderly population, investigate the validity of the SF-36 PF score as a measure of mobility disability, and to establish age and sex specific norms for the PF score.MethodsWe explored relationships between the SF-36 PF score and objectively measured physical performance variables among 349 men and 280 women, 59-72 years of age, who participated in the Hertfordshire Cohort Study (HCS). Normative data were derived from the Health Survey for England (HSE) 1996.Results32% of men and 46% of women had at least some limitation in PF scale items. Poor SF-36 PF scores (lowest fifth of the gender-specific distribution) were related to: lower grip strength; longer timed-up-and-go, 3m walk, and chair rises test times in men and women; and lower quadriceps peak torque in women but not men. HSE normative data showed that median PF scores declined with increasing age in men and women.ConclusionOur results are consistent with the SF-36 PF score being a valid measure of mobility disability in epidemiological studies. This approach might be a first step towards enabling simple comparisons of prevalence of mobility disability between different studies of older people. The SF-36 PF score could usefully complement existing detailed schemes for classification of disability and it now requires validation against them

    Hyvinvointipäivien konseptointi : case: Työterveys ja lääkärikeskus Pirte

    No full text
    Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Työterveys ja lääkärikeskus Pirtelle. Se syntyi tekijän kiinnostuksesta hyvinvointipalveluja ja palvelumuotoilua kohtaan, sekä toimeksiantajan tarpeesta kehittää hyvinvointipalvelujaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea Pirten hyvinvointipalveluiden kehittämistä ja tarkoituksena suunnitella valmiit asiakkaiden tarpeita vastaavat hyvinvointipäiväkokonaisuudet palvelumuotoilun menetelmiä käyttäen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty työhyvinvoinnin haasteita ja määritelty palvelumuotoilu sekä perehdytty palvelumuotoilun prosessiin ja työkaluihin. Teoriaa hyödynnettiin työn empiirisessä osassa, jossa palvelumuotoilun keinoin suunniteltiin toimeksiantajalle uudet hyvinvointipäiväkokonaisuudet. Niistä toteutettiin määrittely- ja suunnitteluvaiheet ja luotiin valmis konsepti. Palvelukonseptin testaus ja arviointi eivät kuuluneet opinnäytetyöhön. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimusta varten haastateltiin kesäkuussa 2019 seitsemää Pirten työterveyshuollon asiakasta eri toimialoilta. Teemahaastattelujen aineistoista nousi esille työhyvinvointiin eniten vaikuttavina tekijöinä työntekijöiden henkinen jaksaminen ja kokonaisvaltainen elämänhallinta sekä esimiesten tarve kehittyä työntekijöiden tukemisessa. Strategian suunnittelussa hyödynnettiin Business Model Canvas -työkalua ja hyvinvointipäivistä laadittiin Blueprint-palvelumalli. Opinnäytetyössä suunniteltiin teemahaastatteluissa saatujen tulosten ja toimeksiantajan raamien pohjalta kolme erityyppistä hyvinvointipäiväkokonaisuutta, jotka sisältävät variointimahdollisuuksia.The thesis was carried out as a commission for Pirte Healthcare. It arose out of the author´s interest in healthcare and service design but also from the commissioner´s need to develop their well-being services. The objective of this thesis was to support the development of Pirte well-being services. The intention was to create complete concepts for a wellness day, whereupon customers’ needs were met and methods of the service design were utilized. In the theoretical section of this thesis well-being challenges were discussed, the concept of the service design was defined and the process of the service design and its tools were considered in greater detail. The theory was utilized in the empirical part of the thesis, whereupon new wellness day concepts were planned for the commissioner by means of the service design. Definition and planning stages were carried out and a complete concept was created. The thesis comprised neither testing nor rating of the service concept. The research method was chosen to be qualitative and the material was gathered by means of theme interviews. For this study seven Pirte occupational healthcare customers with different lines of business were interviewed in June 2019. The results of the thematic interviews showed that in occupational well-being the most influencing factors were the mental strength and the holistic life management of the employees as well as the superiors’ craving to improve themselves in supporting employees. Business Model Canvas tool was utilized when planning the strategy and a Blueprint service design was compiled from the wellness days. Three different wellness day service concepts with variation opportunities were planned on the basis of the results of the theme interviews and commissioner’s frames for the thesis
    corecore