174 research outputs found
FILIn opas kirjallisuuden kääntäjille
No full textOpas kääntäjille, työuran alussa oleville suomen kielen ja kääntämisen opiskelijoille, kirjallisuuden kääntämisen opettajille ja muille kirja-alan ammattilaisille. Kääntäjä Stefan Moster ja koulutussuunnittelija Merja Aho avaavat kääntäjän identiteettiä ja kirjan kääntämisen koko prosessia. Oppaassa esitellään myös Kirjallisuuden vientikeskus FILIn Suomen kirjallisuuden kääntäjille tarjoamia palveluja.ei tietoa saavutettavuudestaokänd tillgänglighetunknown accessibilit
Lukija- ja käyttäjälähtöinen viestintä : Viestinnän tutkimuksen päivät 2007 = Reader- and user-oriented communication : National Conference of Communication Studies 2007
No full textHuomautus: Tekstiä suomeksi ja englanniksiKirjoittajat: Jones Janet, Huvila Isto, Raivio Jouko,
Saarti Jarmo, Vatanen Pirjo, Palonen Vuokko,
Isohella Suvi, Salmi Leena, Suojanen Tytti, Ågren Isa,
Kantojärvi Ullakaisa, Katajamäki Heli, Koskela Merja,
Männikkö Tiina, Pieniniemi Simo, Suoranta Juha,
Hurme Pertti, Koskinen Kaisa, Lehtinen Esa, Luoma-aho Vilma, Mörä Tuomo, Young Christine,
Niemi kati, Binham Timothlyfi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
Särkymätön viestintä
No full textSisältö: Särkymätön viestintä / Vilma Luoma-aho -- Odotustenhallinta / Laura Olkkonen -- Särkymätön tunnepääoma / Salla-Maaria Laaksonen -- Eettinen ennakointi / Henrik Rydenfelt -- Positiivisesti poikkeava vuorovaikutus / Merja Fischer -- Kuuntelemisen taito / Tuula-Riitta Välikoski -- Haastettu vaikuttaminen / Janne Matikainen -- Särkynyt auktoriteetti / Erkki Karvonen.Nykyinen ympäristömme on riisunut organisaatiot melko alastomiksi eri sidosryhmien analyyseille. Tähän vaikuttavat sekä sosiaalisen median vaikuttamiskanavat että uudenlaiset odotukset läpinäkyvyydestä. Kriisiviestinnän normalisoituessa traditionaaliset viestinnän keinot alkavat käydä liian hitaiksi. Särkymättömän viestinnän idea on trimmata organisaatio joustavammaksi ja sopeutuvammaksi sisältä päin, muuttuvaan ympäristöön soveltuvaksi. Särkymätön viestintä on sidosryhmäoptimoitua, ja sen keskiössä ovat sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeiden ja kokemusten ymmärtäminen. Tämä muutos edellyttää kontrollin ideaalista luopumista.Tällä lomakkeella voit tilata ProComma Academic -kirjan:
https://procom.fi/procomin-jasen-tilaa-maksuton-procomma-academic/ei saavutettav
Enhancing the Attendee Co-creation : a Case Study of Hackathon Concept Revamp
No full textTutkimus tarkastelee yhteiskehittämiseen pohjautuvia tilaisuuksia, ja sitä kuinka osallistujakokemusta parantamalla voidaan edesauttaa avointen innovaatioiden syntymistä. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kohdeyrityksen hackathon-tapahtumakonseptin eri osasia, sekä konseptin mahdollisia sudenkuppia.
Kohdeyrityksen nykyisen hackathon-konseptin arvioimisessa sekä uuden, parannellun konseptin luomisessa on hyödynnetty Hackathon-kanvaasia (Duchateau, M, 2016). Tutkimusta tukeva teoreettinen viitekehys pohjautuu innovaatioihin ja yhteiskehittämiseen, erityisesti tapahtuman osallistujien asiakaskokemuksen näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkimus pyrkii ymmärtämään syvällisesti yksittäistä tapausta tapaustutkimuksen menetelmiin nojautuen, ja kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Toimintatutkimusta on sovellettu tässä työssä kehittämistutkimuksen muodossa niin nykytila-analyysissa, kuin nykyisen hackathon-tapahtumakonseptin puutteiden arvioinnissa, ja edelleen parannellun tapahtumakonseptin luomisessa. Lisäksi palvelumuotoilun menetelmiä hyödynnettiin persoonien sekä asiakaspolkujen luomisessa hackathon-tapahtumien eri osallistujaryhmille.
Tutkimustieto pohjautuu suurimmaksi osaksi puolistrukturoituihin haastatteluihin kohdeyrityksessä hackathonia järjestävien henkilöiden kanssa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin sekä analysoitiin huolellisesti. Lisäksi yhtenä aineistonhankinnan menetelmänä tutkimuksen tekijä osallistui kohdeyrityksen järjestämään hackathon-tapahtumaan, jotta pystytiin muodostamaan mahdollisimman laaja ymmärrys tapahtumien nykytilasta.
Tutkimustiedon analyysi johdatti seuraaviin aihekokonaisuuksiin: kohdeyrityksen sisäisen osaamisen hyödyntäminen yhteiskehittämisessä; tarve tarkemmin fasilitoidulle kehittämisprossille; ja henkilökohtaisemman osallistujakokemuksen luominen ennen ja jälkeen hackathon-tapahtumaa, sekä sen aikana. Tutkimustulosten perusteella rakentui lopullinen suositus uudistetusta hackathon-tapahtumakonseptista, sekä kehitysideoita siitä, kuinka kohdeyritys voisi tehdä jatkossa hedelmällisempää yhteistyötä hackathon-tapahtumien osallistujien kanssa. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta tapahtumakonseptia voidaan kehittää eteenpäin, ja luoda edellytyksiä yhteiskehittämiselle myös virtuaalisesti tapahtuvissa hackathoneissa.The research problem of this study concerns the co-creational events, and how improving the attendee experience could enhance the creation of open innovation. To address this issue, the purpose of this study is to explore the different elements, as well as the possible pitfalls of current the hackathon concept of the case company’s hackathon events.
In evaluation and in concept creation phases the Hackathon Canvas (Duchateau, M. 2016) is used as a tool for creating a robust hackathon event concept. The theoretical framework supporting the study is based on the literature reviews on open innovation and co-creation, especially from the attendee experience point of view. Service design principles and tools are also applied in this study. In the course of the study, provisional personas were recognized and customer journeys were done for selected event attendees.
The goal of the case study is to both guide the qualitative research principles and provide detailed examination of a single case. Additionally, action research method is applied by first analyzing the current state of the case company’s hackathon events; following the evaluation of the current limitations and furthermore in creating an improved and comprehensive concept for hackathons.
The research data is largely based on semi-structured interviews with the organizers of the hackathon events in the case company. All the interviews were recorded, transcribed and analyzed carefully. Additionally, the author participated in one of the case company’s hackathons in order to form wider understanding by observing the course of the hackathon events.
Analysis of the data lead to the following themes: involving the case company’s internal expertise into collaboration; the need for more carefully facilitated design processes, and more personalized attendee experience creation before, during and after the hackathon events. Based on the findings of this study, the initial proposal of the revamped hackathon concept, as well as the development ideas to enhance fruitful cooperation with the attendees of the hackathon events were delivered to the case company. Nevertheless, further research is needed in order to evolve the hackathon concept further – and to explore the new possibilities of collaboration when organizing the online hackathon events
Tidskriften Nordiska Språk : artiklar, smärre bidrag och recensioner 2001-2010
No full textKirjoittajat: Harjuniemi Jenna, Huhtala Paula,
Kerkkä Karita, Koivisto Johanna, Kosunen Riitta, Suikkari Kristiina, Landqvist Hans, Lindström Jan,
Lönnroth Harry, Männikkö Tiina, Puro-Aho Veera,
Peltonen Berit, Pilke Nina, Wide Camilla,
Lassus Jannika, Puskala Jaana, Sorvali Irma,
Koskela Merja, Liljestrand Birger, Rossi Paula,
Ruohomäki Katariinafi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
Polton sekä harvennushakkuun ja tuotetun lahopuun vaikutus kovakuoriaisten laji- ja yksilömääriin lyhyellä aikavälillä
No full textunknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Suomalaiskirjailijoiden maailmanvalloitusta käynnistämässä : FILIn liikkuvuustukien hallinnointiprosessien kehittäminen
No full textOpinnäytetyössäni käsittelen FILIn (Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus, Finnish Literature Exchange) kirjailijoiden kansainvälistymistä ja liikkuvuuden edistämistä.
Työni tavoitteena on selvittää, miten FILIn liikkuvuustukien hallinnointiprosesseja pitäisi kehittää, jotta ne palvelisivat niin matkalle lähteviä kirjailijoita kuin järjestäviä tahoja ulkomailla. Tärkeä näkökulma on myös FILIn sisäisten prosessien kehittäminen.
FILIn tuella järjestetään vuosittain kirjailijamatkoja 50–70 kirjallisuustapahtumaan ympäri maailman. Kirjailijat esiintyvät kirjamessuilla, kirjallisuusfestivaaleilla sekä yhä enemmän käännöstensä julkaisu- ja markkinointimatkoilla. Suomi on teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla vuonna 2014. Frankfurtin kirjamessut on maailman tärkein kirja- ja media-alan tapahtuma, ja sen vuoksi on teemamaastatus Suomelle, suomalaisille kirjailijoille, kustantajille ja koko kirja-alalle – ja sen toteuttavalle organisaatiolle FILIlle – haasteellinen vientiponnistus. Yksinomaan messuviikon aikana esiintyy noin 50 suomalaiskirjailijaa. Frankfurt-teemamaahanke on paljon muutakin kuin vajaan viikon kestävä kirjamessutapahtuma: se on koko vuoden mittainen suomalaisen kulttuurin vientihanke, jota toteutetaan yhdessä saksalaisen kulttuurikentän kanssa.
Työni aluksi selvitän FILIn toimintaympäristöä ja toimintaa sekä sitä, mikä osuus kirjailijoiden liikkuvuuden tukemisella on FILIn toiminnassa. Hallinnointiprosessien kehittämisen taustaksi olen kartoittanut kolmen liikkuvuustukia hallinnoivan organisaation tukimuotoja: Euroopan unionin Kulttuuri-ohjelma, Pohjoismaiden kulttuuripisteen liikkuvuustukiohjelmat sekä Taiteen keskustoimikunnan ohjelmat. Vertailuanalyysin jälkeen kehittämisprosessien teoriataustaksi valitsin prosessien mallintamisen ja sen myötä toimintojen palvelumuotoilun. Kirjailijoiden näkökulmia tarkastelen analysoimalla matkaraportteja.
Lopuksi esittelen konkreettisia kehittämisideoita, arvioin kehittämistyöni sovellettavuutta käytäntöön omassa organisaatiossa sekä kehittämieni toimintamallien soveltuvuutta muille taiteenaloille.My thesis deals with internationalization and promotion of mobility of writers by FILI (Finnish Literature Exchange).
The objective of my thesis is to examine how the administrative processes of FILI’s mobility support should be developed, in order to serve both the traveling writers as well as the organizing parties abroad. An important aspect is also the development of FILI’s internal processes.
FILI supports annually writers’ visits to 50-70 literature events around the world. The writers appear in book fairs, literature festivals and increasingly travel to launching and marketing events to publicize their translated works. Finland will be a Guest of Honor at the 2014 Frankfurt Book Fair. The Frankfurt Book Fair is the most important event of the world in the area of literature and media, and therefore the status of Guest of Honor is a challenging export effort for Finland, Finnish writers, publishing companies and the entire literature branch – as well as for the implementing organization FILI. Solely during the fair week around 50 Finnish writers will appear at the fair to present their work. The Frankfurt theme project is much more than merely a book fair event that lasts less than a week: it is an export project of Finnish culture that lasts the whole year and is implemented in cooperation with the German field of culture.
My thesis starts by examining the activities and operating environment of FILI, and explaining the part that the mobility support for writers has in FILI’s work. To form the background for the development of administrative processes I have charted out the support forms of three organizations managing mobility support: The Cultural Program of the European Union, the Mobility Support Programs of the Nordic Culture Point, and the programs of the Central Council of Art. After the comparative analysis I chose as the theoretical background the standardization of the processes and through this the service formulation of the activities. Viewpoints of writers are studied by analyzing travel reports.
As conclusion I present concrete ideas for development, assess the applicability of my development initiative in practice in my own organization as well as the possibilities to adapt the developed activity models in other artistic sectors
Corporate social responsibility report : Kalajoki Christian College
No full textThe aim of the thesis was to draw up a corporate social responsibility report (CSR) for Kalajoki Christian College. The CSR report will be updated on a yearly basis, or if necessary, every two years. It will be published together with financial statement and it can also be seen on their webpage. The objective was to define goals for environmental responsibility, financial responsibility and social responsibility and define methods how these goals are executed and how they will be followed and reported. The team of sustainability development in Kalajoki Christian College are defining the most important issues for this organization and how these responsibility goals are followed and reported.
The first and second part of the thesis familiarized with corporate responsibility and what it especially means for this college. After that was known better, what responsibility actions they already do in financial, environmental, educational, and social level. When these were written down, it was explored how they are executed and followed and what could have been done better. In the third part was written a framework for corporate responsibility report, what it should include, what must be implemented and how, and who is responsible for the information that the report includes.
The expected outcome was that the company is seen livelier and more active member in society. With the help of the corporate responsibility report organization can tell their values, actions and goals of sustainable development in a clear way
Studies of Artists: An Annotated Directory
No full textThis annotated directory documents more than 80 different studies of artist populations. The directory provides information about how the researcher in each study has defined the artist and identified the population. Studies are arranged by type of artist population and, within each category, by study date. Each entry indicates, in so far as possible from available materials, the study investigator, the artist population, the way in which artists were identified, sampling procedures, number of respondents and response rates, and publications based on the study. This directory should provide researchers and other interested parties with a range of definitions, identification methods, and sampling procedures currently used in studies of artists. The introduction to the directory provides a critical overview of the numerous methods for identifying and defining "artists."
Hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllinen oppiminen ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaaminen digitaalisessa oppimisympäristössä
No full textAbstractThe purpose of this study was to describe and evaluate the effects of educational intervention on collaborative learning in digital learning environment among nursing students and to explain social and health care educators’ competence required to conduct the following.This study included three sub-studies: 1) a systematic review described the implementation of previous educational interventions (n = 5) in digital learning environment and their impact on nursing students’ learning outcomes; 2) a quasi-experimental design with experimental (n = 63) and control (n = 31) groups was used to evaluate the effects of teaching in digital learning environment on nursing students’ collaborative learning and learning satisfaction with the course, and the level of knowledge evaluated numerically by exam after the course. The data were collected from students using the Collaborative learning and Learning satisfaction -instrument and were analyzed by statistical methods; 3) a cross-sectional study described the levels and profiles of digital collaborative learning competence of social and health care educators (n=422) and explained factors using a cross-sectional study. The data was collected from social and health care educators (n = 422) by a questionnaire measuring the competence of the educators and was analyzed by statistical methods.According to a systematic review, collaborative learning in a digital learning environment improved students’ theoretical knowledge and clinical skills, students’ satisfaction in learning and problem-solving skills. Educational intervention developed in this study had a positive effect on students’ learning outcomes, but students’ learning satisfaction decreased after the intervention, however, being higher in intervention group than in the control group. Educators evaluated their competence on collaborative digital learning as moderate. They were identified in three competence profiles, the main explanation of profiles and the level of competences was the current organization of work.Digital learning environment fosters collaborative learning of nursing students’, but attention should be paid to the role of educator.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Männistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H., Virtanen, M., Kyngäs, H., & Kääriäinen, M. (in press). Digital collaborative learning in nursing education: A systematic review. Scandinavian Journal of Caring Sciences. https://doi.org/10.1111/scs.12743Self-archived versionMännistö, M., Mikkonen, K., Vuopala, E., Kuivila, H.-M., Virtanen, M., Kyngäs, H., & Kääriäinen, M. (2019). Effects of a digital educational intervention on collaborative learning in nursing education: A quasi-experimental study. Nordic Journal of Nursing Research, 39(4), 191–200. https://doi.org/10.1177/2057158519861041Self-archived versionMännistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H.-M., Koskinen, C., Koivula, M., Sjögren, T., … Kääriäinen, M. (2019). Health and social care educators’ perceptions of their competence in digital collaborative learning. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäTutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja arvioida koulutusintervention vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden yhteisölliseen oppimiseen digitaalisessa oppimisympäristössä sekä selittää sosiaali- ja terveysalan opettajien digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamista.Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta: 1) Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella kuvailtiin yhteisöllisen oppimisen interventioiden (n = 5) toteutusta digitaalisessa oppimisympäristössä ja arvioitiin niiden vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden oppimistuloksiin; 2) Kvasikokeellisella koe- (n = 63) ja kontrolliryhmä- (n = 31) -asetelmalla arvioitiin digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuvan opetuksen vaikutuksia hoitotyön opiskelijoiden yhteisölliseen oppimiseen ja opiskelutyytyväisyyteen sekä opintomenestystä opintojakson jälkeen tenttiarvosanalla. Aineisto kerättiin Yhteisöllinen oppiminen- ja Opiskelutyytyväisyys-mittareilla ja analysoitiin tilastomenetelmin: 3) Poikkileikkaustutkimuksella kuvailtiin sosiaali- ja terveysalan opettajien (n=422) digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamisen tasoja ja profiileita sekä niitä selittäviä tekijöitä. Aineisto kerättiin Opettajan osaaminen -mittarilla ja analysoitiin tilastomenetelmin.Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuva yhteisöllinen oppiminen lisää hoitotyön opiskelijoiden teoreettista ja kliinistä osaamista, opiskelutyytyväisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Tässä tutkimuksessa kehitetty koulutusinterventio vaikutti opiskelijoiden opintomenestykseen myönteisesti. Opiskelutyytyväisyys laski intervention jälkeen, mutta se oli korkeampi kuin kontrolliryhmällä. Opettajat arvioivat digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamisensa keskinkertaiseksi ja profiloituvat kolmeen eri osaamisprofiiliin, joiden välisiä eroja selitti työskentelyorganisaatio.Digitaalinen oppimisympäristö edistää hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista, mutta opettajan rooliin tulisi kiinnittää huomiota.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Männistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H., Virtanen, M., Kyngäs, H., & Kääriäinen, M. (in press). Digital collaborative learning in nursing education: A systematic review. Scandinavian Journal of Caring Sciences. https://doi.org/10.1111/scs.12743Rinnakkaistallennettu versioMännistö, M., Mikkonen, K., Vuopala, E., Kuivila, H.-M., Virtanen, M., Kyngäs, H., & Kääriäinen, M. (2019). Effects of a digital educational intervention on collaborative learning in nursing education: A quasi-experimental study. Nordic Journal of Nursing Research, 39(4), 191–200. https://doi.org/10.1177/2057158519861041Rinnakkaistallennettu versioMännistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H.-M., Koskinen, C., Koivula, M., Sjögren, T., … Kääriäinen, M. (2019). Health and social care educators’ perceptions of their competence in digital collaborative learning. Manuscript submitted for publication.Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 21. helmikuuta 2020 kello 12Abstract
The purpose of this study was to describe and evaluate the effects of educational intervention on collaborative learning in digital learning environment among nursing students and to explain social and health care educators’ competence required to conduct the following.
This study included three sub-studies: 1) a systematic review described the implementation of previous educational interventions (n = 5) in digital learning environment and their impact on nursing students’ learning outcomes; 2) a quasi-experimental design with experimental (n = 63) and control (n = 31) groups was used to evaluate the effects of teaching in digital learning environment on nursing students’ collaborative learning and learning satisfaction with the course, and the level of knowledge evaluated numerically by exam after the course. The data were collected from students using the Collaborative learning and Learning satisfaction -instrument and were analyzed by statistical methods; 3) a cross-sectional study described the levels and profiles of digital collaborative learning competence of social and health care educators (n=422) and explained factors using a cross-sectional study. The data was collected from social and health care educators (n = 422) by a questionnaire measuring the competence of the educators and was analyzed by statistical methods.
According to a systematic review, collaborative learning in a digital learning environment improved students’ theoretical knowledge and clinical skills, students’ satisfaction in learning and problem-solving skills. Educational intervention developed in this study had a positive effect on students’ learning outcomes, but students’ learning satisfaction decreased after the intervention, however, being higher in intervention group than in the control group. Educators evaluated their competence on collaborative digital learning as moderate. They were identified in three competence profiles, the main explanation of profiles and the level of competences was the current organization of work.
Digital learning environment fosters collaborative learning of nursing students’, but attention should be paid to the role of educator.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja arvioida koulutusintervention vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden yhteisölliseen oppimiseen digitaalisessa oppimisympäristössä sekä selittää sosiaali- ja terveysalan opettajien digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamista.
Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta: 1) Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella kuvailtiin yhteisöllisen oppimisen interventioiden (n = 5) toteutusta digitaalisessa oppimisympäristössä ja arvioitiin niiden vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden oppimistuloksiin; 2) Kvasikokeellisella koe- (n = 63) ja kontrolliryhmä- (n = 31) -asetelmalla arvioitiin digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuvan opetuksen vaikutuksia hoitotyön opiskelijoiden yhteisölliseen oppimiseen ja opiskelutyytyväisyyteen sekä opintomenestystä opintojakson jälkeen tenttiarvosanalla. Aineisto kerättiin Yhteisöllinen oppiminen- ja Opiskelutyytyväisyys-mittareilla ja analysoitiin tilastomenetelmin: 3) Poikkileikkaustutkimuksella kuvailtiin sosiaali- ja terveysalan opettajien (n=422) digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamisen tasoja ja profiileita sekä niitä selittäviä tekijöitä. Aineisto kerättiin Opettajan osaaminen -mittarilla ja analysoitiin tilastomenetelmin.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuva yhteisöllinen oppiminen lisää hoitotyön opiskelijoiden teoreettista ja kliinistä osaamista, opiskelutyytyväisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Tässä tutkimuksessa kehitetty koulutusinterventio vaikutti opiskelijoiden opintomenestykseen myönteisesti. Opiskelutyytyväisyys laski intervention jälkeen, mutta se oli korkeampi kuin kontrolliryhmällä. Opettajat arvioivat digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamisensa keskinkertaiseksi ja profiloituvat kolmeen eri osaamisprofiiliin, joiden välisiä eroja selitti työskentelyorganisaatio.
Digitaalinen oppimisympäristö edistää hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista, mutta opettajan rooliin tulisi kiinnittää huomiota
- …
