1,720,954 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Monimuotoisuuden johtamisen käytännöt kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa: Tarkastelussa Tampere, Kuopio, Kaarina ja Salla
Get PDFTämä tutkielma keskittyy siihen, miten suomalaiset kunnat pyrkivät huomioimaan työvoiman kasvavaa monimuotoisuutta. Tarkoituksena oli selvittää, ilmeneekö Tampereen, Kuopion, Kaarinan ja Sallan henkilöstöpoliittisissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa monimuotoisuuden johtamiselle ominaisia johtamiskäytäntöjä. Toisena tavoitteena oli arvioida kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa ilmeneviä monimuotoisuuden johtamisen käytäntöjä sekä pohtia syitä niiden eroavaisuuksille.
Monimuotoisuuden johtaminen on laaja käsite ja sillä voidaan tarkoittaa useita asioita. Tässä tutkielmassa se ymmärretään työntekijöiden monimuotoisuuden vaalimiseksi, oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi työpaikalla. Monimuotoisuuden johtaminen edistää sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaation tuloksellisuutta. Suomessa laki luo puitteet monimuotoisuuden johtamiselle muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun velvoitteella. Tämän vuoksi on syytä tarkastella, miten monimuotoisuuden johtaminen käytännössä ilmenee näissä suunnitelmissa.
Tutkielman aineisto koostui Sallan, Tampereen, Kuopion ja Kaarinan ajankohtaisimmista julkisista henkilöstöpoliittisista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista. Tutkimuksen menetelmäksi valikoitui teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Aineisto analysoitiin analyysikehikon avulla, joka oli koostettu tavanomaisista monimuotoisuuden johtamisen käytännöistä. Käytännöt jakautuivat neljäksi osa-alueeksi, joita olivat rekrytointi, koulutus ja kehitys, yksilöllinen huomiointi sekä vuorovaikutus.
Tutkielman tulokset osoittavat, että jokaisen neljän kunnan henkilöstöpoliittisissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa ilmenee joitain monimuotoisuuden johtamiselle tavanomaisia käytäntöjä. Kaikkien kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa ei kuitenkaan esiinny johtamiskäytäntöjä jokaiselta monimuotoisuuden johtamisen osa-alueelta. Lisäksi käytäntöjen painotukset sekä lähtökohdat eroavat toisistaan jonkin verran. Eroja on myös käytäntöjen konkreettisuudessa ja laajuudessa. Tuloksista selviää myös, ettei huomiota suunnata erityisesti minkään vähemmistöryhmän aseman edistämiseen, vaan toimenpiteillä ja tavoitteilla pyritään melko tasapuolisesti edistämään jokaisen työntekijän yhdenvertaisuutta.
Tutkielman tulokset auttavat ymmärtämään, millainen rooli monimuotoisuuden johtamisella on tällä hetkellä suomalaisissa kunnissa sekä havainnollistavat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun ja monimuotoisuuden johtamisen suhdetta. Tarvetta jatkotutkimukselle on monimuotoisuuden johtamisen saralla runsaasti. Monimuotoisuuden johtamisen roolia julkisissa organisaatioissa olisi syytä tutkia esimerkiksi haastattelemalla julkisissa organisaatioissa työskentelevien esimiesten tai työntekijöiden kokemuksia monimuotoisuuden johtamisen tuomista mahdollisista hyödyistä ja haasteista
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Z-sukupolven kokemuksia itsensä johtamisesta ja työhyvinvoinnista
Get PDFItsensä johtaminen ja sen lähikäsitteet nousivat nopeasti keskustelun kohteeksi, kun maailmanlaajuisen koronapandemian myötä etätyö yleistyi radikaalisti ja nopeasti kaikkialla maailmassa. Tutkimuskohteena teema ei kuitenkaan ole uusi, vaan itsensä johtamisen tutkimusta on tehty jo useamman vuosikymmenen ajan. Monet Z-sukupolveen kuuluvat henkilöt ovat aloittaneet työelämässä vasta poikkeuksellisten viime vuosien aikana, eikä työelämäntutkimusta heistä ole tehty juuri ollenkaan. Tekivätpä he etätyötä tai eivät, itsensä johtamista voidaan silti pitää tärkeänä työelämätaitona. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää miten ja millaisin keinoin Z- sukupolveen kuuluvat, ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet nuoret aikuiset johtavat itseään työelämässä ja millaisena he kokevat itsensä johtamisen ja työhyvinvoinnin välisen yhteyden.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostui kolmesta käsitteestä: Z-sukupolvesta, itsensä johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Z-sukupolven määritelmä tässä tutkielmassa perustuu Järvensivun ja Syrjän (2014) luomaan sukupolviaaltoteoriaan. Itsensä johtamisen käsite ja sen strategiat puolestaan on koostettu itsensä johtamisen tutkimuskirjallisuudessa esiteltyjen teorioiden pohjalta. Tutkielmassa sivutaan myös työhyvinvointia, joka on esitelty Mankan & Mankan (2016) luomaa työhyvinvointimallia hyödyntäen. Keskeisimmän teoreettisen kokonaisuuden koostaa kuitenkin itsensä johtamisen kolme strategiakokonaisuutta ja niihin lukeutuvat strategiat, joiden käyttöä Z- sukupolveen lukeutuvien henkilöiden keskuudessa pyrittiin selvittämään.
Tutkielman kohdejoukkona olivat Z-sukupolveen kuuluvat henkilöt, jotka olivat suorittaneet ylemmän tai alemman korkeakoulutukinnon ja työskentelivät omaa koulutusalaansa vastaavissa työtehtävissä. Kohdejoukko koostui seitsemästä haastateltavasta. Tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin kohdejoukolta puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Haastattelut analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysia ohjaava teoria koostettiin tutkielman teoreettisen viitekehyksen pohjalta.
Tutkielman aineiston perusteella havaittiin, että kohdejoukko hyödynsi erilaisia itsensä johtamisen strategioita melko monipuolisesti, joskin yksilöllisesti. Monet strategiat sekoittuivat käytännössä toisiinsa ja eroavaisuuksia yksilöiden välillä oli selkeästi havaittavissa. Aineistosta nousi esiin myös se, että työhyvinvoinnin ja itsensä johtamisen välillä koettiin olevan yhteys: heikon työhyvinvoinnin koettiin vaikuttavan negatiivisesti itsensä johtamiseen siinä missä itsensä johtamisen koettiin myös osaltaan parantavan työhyvinvoinnin kokemusta luomalla hallinnan tunnetta
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
