7347 research outputs found
Sort by
Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen osallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista
Full text linkKoulukiusaaminen on ilmiö, joka näyttäytyy useiden lasten ja nuorten elämässä. Kiusatut lapset ovat muita heikommassa asemassa, koska heitä kohdellaan oman lähiyhteisön toimesta väärin. Kouluyhteisön kiusaamisen vastaisuus ja puuttuminen kiusaamiseen vaikuttaa heikommassa asemassa olevien kiusattujen lasten ja nuorten elämään. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee koulukiusaamista osallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Tutkielma käsittelee niitä kiusaamisen ja puuttumisen osa-alueita, jotka ovat kiusaamisen tunnistamisen, ymmärtämisen ja puuttumisen kannalta merkityksellisiä. Kiusaamisesta on tehty lukuisia aiempia tutkimuksia eri näkökulmista. Osallisuuden ja hyvinvoinnin yhteyttä kiusaamiseen voidaan kuitenkin edelleen vahvistaa ja puuttumisen interventioita kehittää, koska kiusaaminen on edelleen ajankohtainen ja yleinen ilmiö kouluyhteisöissä.
Tutkielma on laadullinen ja aineisto tutkielmaan on kerätty A-klinikkasäätiön ylläpitämältä Nuorten Linkki -verkkosivustolta nuorten kirjoittamista tarinoista. Tutkimusaineistosta nousi esille kiusaamisen muodot, kiusaamisen haitat kiusatun psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille, kiusaamiseen puuttuminen sekä kiusaamisen yhteys oppilaiden osallisuuteen. Tutkielman merkittävimmät löydökset ilmentävät, että kiusaamisella on vahva yhteys oppilaiden osallisuuteen ja hyvinvointiin. Kiusaaminen aiheuttaa vakavaa haittaa kiusatun mielenterveydelle ja sosiaalisille suhteille. Kiusatuille on tärkeää, että kiusaamiseen puututaan koulukavereiden ja koulun ammattilaisten toimesta. Tutkielma osoittaa, että koulun ammattilaisten asiantuntijuus kiusaamisen tunnistamiseksi ja pysäyttämiseksi edistää koululaisten osallisuutta, hyvinvointia ja oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön
Tackling the seasonality problem in the North : the destination seasonal image of Lapland from the viewpoint of Japanese people
Full text linkThe empirical phenomenon investigated in this thesis was the destination seasonal image of Lapland from the viewpoint of Japanese people. Finnish Lapland faces extensively the problem of tourism seasonality. For example, the physical and social structures designed for the winter peak season are underutilised during the rest of the year (Rantala et al., 2019). There were no previous literatures specifically focusing on Lapland as a whole region and the seasonal difference of the destination image from the viewpoint of Japanese people. The theoretical framework utilised in this study was the destination image theory introduced by Gartner (1994). The thesis investigated how Japanese people recognised Lapland as a travel destination from the viewpoint of cognitive, affective, and conative destination image. The aim of this research was to explore the seasonal destination image of Lapland from the viewpoint of Japanese people. To gain an understanding of this phenomenon, three research questions were investigated in this research.
● RQ1: What kind of cognitive, affective and conative destination image do Japanese people have towards Lapland depending on the seasons?
● RQ2: What kind of perceptions do they have towards activities in Lapland depending on the seasons?
● RQ3: What factors might discourage Japanese people from visiting Lapland?
The questionnaire was distributed to Japanese people and 155 responses were collected. The results were categorised into three destination images. The results showed that the Japanese people had the positive affective and conative destination image both for the summer and winter. Especially the people who had known Lapland before the questionnaire distribution and the people who had been to or had lived in Lapland had more positive affective and conative destination image towards summer Lapland, so they would be one of the appropriate targets for the summer tourism development to achieve year-around tourism in Lapland without seasonality
Hehkun Houkutus : Korealaisen kosmetiikan pakkauksien merkitykset Suomessa
No full textPro gradu -tutkielmassa tarkastellaan korealaisen luonnonkosmetiikan tuotepakkauksia ja niiden visuaalista ilmettä suomalaisessa kontekstissa. Tutkimuksen lähtökohtana on Korean aallon (Hallyu) vaikutus, jonka myötä korealainen kulttuuri on saavuttanut suurta suosiota maailmalla ja sitä mukaa myös Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä korealaiset kosmetiikkatuotteet ja niiden pakkaukset saavat suomalaisessa kuluttajakulttuurissa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii multimodaalinen semiotiikka, jonka avulla analysoidaan, miten eri visuaaliset ja kielelliset moodit rakentavat merkityksiä tuotepakkauksissa. Aineistona toimii valikoima suosittuja korealaisia kosmetiikkatuotteita, jotka on valittu suomalaisista korealaiseen kosmetiikkaan erikoistuneista verkkokaupoista, kuten Bearel Oy:stä ja Yeppo & Soonsoosta. Näiden toimijoiden valikoima toimii lähtökohtana tutkimuksen aineiston rajaamiselle, sillä ne heijastavat suomalaisille kuluttajille suunnattua ja valikoitua tarjontaa.
Analyysi osoittaa, että korealaiset kosmetiikkapakkaukset hyödyntävät minimalistista ja luonnonmukaista visuaalista ilmettä, joka viestii laatua, puhtautta, luotettavuutta. Pakkauksissa korostuvat luonnolliset ainesosat sekä hillitty brändäys, ja visuaaliset moodit luovat mielikuvia hyvinvoinnista, esteettisyydestä ja kulttuurisesta erottuvuudesta. Tutkimus luo ymmärrystä siitä, miten globaalit kulttuurituotteet, kuten korealainen kosmetiikka, omaksutaan ja merkityksellistetään paikallisessa, suomalaisessa kuluttajakulttuurissa
Lastensuojelun edunvalvonta ”Lapsen etua ja osallisuutta”
Full text linkTämän tutkielman tarkoituksena on syventää ymmärrystä lastensuojelun edunvalvonnasta ja sen merkityksestä lapsen edun ja osallisuuden turvaamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaista osaamista lastensuojelun edunvalvojilta edellytetään lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi ja kuinka lastensuojelun edunvalvonta tukee lapsen oikeuksien toteutumista sekä lainsäädännöllisesti että käytännössä. Tutkimuksessa selvitetään myös edunvalvojan roolia lastensuojeluprosessissa ja sitä, miten edunvalvonnan käytännöt vaikuttavat lapsen osallisuuteen ja oikeuksien toteutumiseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu lapsen oikeuksien, osallisuuden ja edun käsitteiden ympärille, ja tutkimuksessa hyödynnetään YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta, kansallista lainsäädäntöä sekä ajankohtaista tutkimustietoa lastensuojelusta.
Tutkimus on laadullinen, ja metodologisena lähestymistapana on fenomenologishermeneuttinen näkökulma. Aineisto kerättiin avoimella verkkokyselyllä, johon vastasivat lastensuojelun edunvalvojina toimineet henkilöt. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset osoittavat, että edunvalvojan rooli lastensuojeluasiassa on monisyinen ja vaativa. Se edellyttää laaja-alaista lastensuojelun ja lapsioikeuden tuntemusta, lapsen kohtaamisen taitoja sekä kykyä arvioida lapsen etua itsenäisesti ja puolueettomasti. Edunvalvojan tehtävä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa huoltaja ei kykene valvomaan lapsensa etua puolueettomasti tai on muuten estynyt osallistumaan lastensuojeluprosessiin. Tutkimuksessa nousi esiin huoli siitä, että edunvalvojan tehtävä ei ole riittävän tunnettu eikä selkeä lastensuojelun kentällä. Lastensuojelun edunvalvonnan käytännöt ovat hajanaisia, eikä lapsen oikeus tulla kuulluksi toteudu kaikissa tilanteissa lapsen oikeuksien mukaisesti. Tutkielma osoittaa, että lastensuojelun edunvalvontaa tarvitaan erityisesti suojelemaan haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Lastensuojelun edunvalvonnan kehittäminen, selkeämmät valtakunnalliset ohjeistukset ja lastensuojelun edunvalvojien osaamisen vahvistaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä lapsen oikeuksien turvaamiseksi. Tutkimus korostaa lapsen oikeuden osallistua aidosti itseään koskevaan päätöksentekoon ja edunvalvonnan merkitystä tämän oikeuden toteutumisessa
Henkilötietojen suoja ja suostumuksen vapaaehtoisuus suostu tai maksa -mallissa
Full text linkTutkielmassa on analysoitu sitä, miten henkilötietojen suojaa perus- ja ihmisoikeutena sekä siihen olennaisesti liittyvää tiedollista itsemääräämisoikeutta tulisi arvioida suostu tai maksa -mallin kontekstissa. Lisäksi tutkielmassa on käsitelty sitä, miten suostumuksen vapaaehtoisuutta arvioidaan suostu tai maksa -mallien kontekstissa erityisesti suurten verkkoalustojen käyttämänä. Molempiin kysymyksiin vastaamiseksi tutkimusmenetelmänä eli metodina on käytetty lainoppia.
Tutkielma osoittaa, että henkilötietojen suoja on yhtäältä menettelyllinen oikeus ja toisaalta myös aineellinen oikeus, joista molemmat puolet määräytyvät vahvasti muiden liitännäisten oikeuksien kautta. Tästä syystä henkilötietojen suoja on yhteiskunta-, aika- ja arvosidonnainen oikeus. Se ei ole ehdoton oikeus, vaan siinä korostuu suhteellisuusperiaate. Myöskään tiedollinen itsemääräämisoikeus ei ole ehdoton oikeus. Sen sijaan tiedollinen itsemääräämisoikeus antaa yksilölle olennaisen vaikutusmahdollisuuden henkilötietojensa saataville asettamiseen ja käyttöön.
Tutkielma osoittaa, että vallan epätasapaino on tullut myös yksityisten välisen suhteen arvioinnin kohteeksi. Tiedollisen asymmetrian kaventamiseksi EU:n yleinen tietosuoja-asetus asettaa kriteerit pätevän suostumuksen antamiselle. Erityisesti suostumuksen vapaaehtoisuus asettaa rajoituksia ja edellytyksiä suostu tai maksa -mallin käyttämiselle etenkin suurten verkkoalustojen toimesta
Autismikirjon lapsen sosiaalihuollon palvelut lapsen vanhemman kokemana
Full text linkPro gradu -tutkielman aihe on autismikirjon lapsen sosiaalihuollon palvelut vanhemman kokemana. Tutkimuksen tavoite oli ymmärtää, miten autismikirjon lasten vanhemmat ovat kokeneet lapsensa ja perheensä sosiaalihuollon palvelut. Aihe on ajankohtainen ja se tuottaa sosiaalityöntekijöille uutta tietoa, mitä tulisi huomioida paremmin autismikirjon lasten haasteisiin vastaamisessa sosiaalityön palveluiden ja tukitoimien avulla.
Tutkielma on laadullinen, fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus. Se perustuu autismikirjon häiriön oirekuvan vaikutuksien ymmärtämisestä ihmisen toimintakykyyn, jotta autismikirjon häiriön aiheuttamiin haasteisiin voidaan vastata sosiaalihuollon palvelujärjestelmässä. Tutkimuksen aineistona on kuuden henkilön teemahaastattelut, jotka analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Haastatelluilla on kokemusta monista eri sosiaalihuollon palveluista ja tuista.
Analyysi paljasti, että vanhempien, joiden lapsella on diagnosoitu autismikirjon häiriö, kokemuksissa sosiaalihuollon palveluista oli erotettavissa kaksi eri kokemusmaailmaa. Ensimmäinen kokemusmaailma syntyi palvelujärjestelmän palveluista ja niihin liittyvistä palveluprosesseista sekä niiden ehdoista. Toinen syntyi kohtaamisissa sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Tutkimustulokset osoittavat, että yhteiseen ymmärrykseen palveluista vaikuttavat kokemus jaetusta tiedonmuodostuksesta sekä siitä, miten vanhemmat ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Lisäksi kokemuksiin vaikuttivat pirstaleisen palvelujärjestelmän ja palveluiden ehtojen luomat raamit sekä yhteistyön sujumiseen vaikuttaneet tekijät. Vanhempien kokemuksissa korostuu se, että kun palveluita lähdettiin hakemaan lapsen diagnoosin saamisen jälkeen, se koettiin taisteluksi. Taistelun kokemus johtui siitä, että ei tavoitettu aitoa jaettua tiedonmuodostusta ja läsnä oli vastakkainasettelu asiakkaan ja palvelujärjestelmän tai sen edustajan välillä. Nykytilanteessa vanhemmat kokivat olemassa olevat palvelut palvelujärjestelmän ja palveluntarpeiden yhteensovittamisen raameista huolimatta riittäviksi ja sopiviksi
”Et ei oo mitään yhtä tapaa olla hyvä opettaja vaan sun pitää löytää ne sun omat vahvuudet myöskin opettaa, jotta niiden lasten vahvuudet korostuu.”: maisterivaiheen luokanopettaja-opiskelijoiden näkemyksiä vahvuuksistaan kuvataiteen opetuksessa tulevassa työelämässä
Full text linkPro gradu -tutkielmassani tarkastelen luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä kuvataiteen opettamisesta tulevassa työelämässä ja minkälaisia vahvuuksia he kokevat heillä olevan kuvataiteen opettamiseen. Aihe on tärkeä, koska opettajan käsitykset oppiaineesta ja motivaatio vaikuttavat oppilaiden oppimiseen ja kouluintoon sekä opettajan omaan hyvinvointiin.
Teoreettinen viitekehys tutkimuksessani muodostuu kahdesta osasta. Ensin tarkastelen kuvataiteen oppiainetta opetussuunnitelman näkökulmasta, oppiaineen vaikutusta hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen sekä oppiaineen pedagogisia, didaktisia ja aineenhallinnallisia vaatimuksia opettajalle. Sen jälkeen kuvaan positiivisen psykologian luonteenvahvuuksien teoriaa ja merkitystä opetuksessa ja opettajankoulutuksessa.
Tutkimuskysymysten avulla pyrin selvittämään minkälaisia vahvuuksia opettajaopiskelijat itse kokevat heillä olevan ja miten ne vertautuvat luonteenvahvuuksien teoriaan sekä minkälaisia epävarmuuksia he kokevat kuvataiteen opettamiseen. Lisäksi haluan selvittää, ilmeneekö heidän käsityksestään kuvataiteen opettamisesta luonteenvahvuuksia, joita he eivät tiedosta.
Tutkimukseni edustaa fenomenologista tutkimusotetta, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoita syksyn 2024 aikana. Aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Analysoin aineiston kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa teemoittelin aineistosta toistuvasti nousevia kokemuksia vahvuuksista ja epävarmuuksista. Molempiin muodostin kolme yläteemaa. Vahvuuksien yläteemat ovat luonteeseen ja persoonaan liittyvät vahvuudet, opettajuuden vahvuudet ja ulkopuolinen tuki. Epävarmuuksien yläteemoiksi muodostuivat omien koulukokemusten luomat epävarmuudet, osaamisen ja taitojen epävarmuus sekä opetustilanteen ja -ympäristön haasteet.
Analyysin toisessa vaiheessa vertasin ensimmäisen vaiheen vahvuuksien kokemuksia luonteenvahvuuksien määritelmään selvittääkseni tunnistavatko opettajaopiskelijat itsestään luonteenvahvuuksia. Sen jälkeen tarkastelin koko aineistoa luonteenvahvuuksien näkökulmasta selvittääkseni, nouseeko opiskelijoiden kokemuksesta kuvataiteesta ja sen opettamisesta esiin luonteenvahvuuksien määritelmään sopivia ilmaisuja heidän tiedostamattaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä totesin, että luokanopettajaopiskelijoilla on piirteitä luonteenvahvuuksista, joita he eivät tiedosta tai osaa nimetä. Opiskelijoilla oli epävarmuuksia kuvataiteen opettamisesta, mutta he myös kokivat vahvuuksia sen opettamiseen. Vahvuudet luonteessa, persoonassa ja opettajuudessa yhdessä ulkopuolisen tuen kanssa vähensivät epävarmuuden merkitystä ja lisäsivät motivaatiota opettamiseen
"Miksi nainen ei vain lähde?": Kuvaileva kirjallisuuskatsaus naisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta ja sosiaalityön mahdollisuuksista auttaa yksilöllisellä ja rakenteellisella tasolla sukupuolinäkökulma huomioiden
Full text linkTutkimuksessa tarkastelemme sosiaalityön mahdollisuuksia auttaa yksilöllisellä ja rakenteellisella tasolla sukupuolinäkökulma huomioiden naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan uhreja. Tutkimuksemme on suunnattu kaikille parisuhdeväkivallan parissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille ja muille siitä kiinnostuneille.
Tutkimus on kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettu laadullinen tutkimus, jossa analyysimenetelmänä hyödynnetään sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa käytettävä lähdeaineisto monipuolinen ja laaja. Tutkimuskysymyksemme ovat: Miten sukupuoli näkökulma otetaan huomioon naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan työskentelyssä? Millaisia mahdollisuuksia sosiaalityöllä on vaikuttaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan rakenteellisella tasolla? Miten sosiaalityö voi auttaa parisuhdeväkivaltaa kohdanneita naisia käytännön asiakastyössä?
Tutkimuksemme pohjalta naisiin kohdistuva väkivalta näyttäytyy monimutkaisena ilmiönä, jota rakenteet ylläpitävät. Siihen ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja. Rakenteellinen ja feministinen sosiaalityö tarjoaa tärkeitä näkökulmia. Ne auttavat tarkastelemaan väkivaltaa laajemmin kuin vain yksilön tai perheen sisäisenä ongelmana. On tärkeää ymmärtää yhteiskunnallisia valtasuhteita, normeja ja eriarvoisuutta, jotta voidaan vaikuttaa väkivallan seurausten lisäksi sen syihin. Feministinen näkökulma nostaa työskentelyn keskiöön naislähtöisyyden. Työn keskeisenä tuloksena nousi esiin se, että on tärkeää kunnioittaa naisten itsemääräämisoikeutta ja asettaa työskentelyn tavoitteet naisten tarpeista ja toiveista käsin.
Parisuhdeväkivallan dynamiikkaa voi olla vaikeaa ymmärtää uhreille kuin ulkopuolisellekin, sillä suhteen kiinnipitävät voimat ja ristiriitaiset tunteet tekevät irtautumisen haastavaksi. Tästä syystä ongelmaan tarvitaan kattavaa tukea ja herkkyyttä sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisissa toimenpiteissä. Yksilötason auttamisen keinoissa korostuivat sosiaalisten suhteiden tukeminen, fyysisen turvallisuuden järjestäminen, taloudellinen tuki ja psykososiaalinen tuki
Aikuissosiaalityön asiakkaiden taloudellisiin haasteisiin vastaaminen sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta
Full text linkTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen aikuissosiaalityön asiakkaiden taloudellisia haasteita ja sosiaalityöntekijöiden keinoja tukea taloudellisesti haastavissa tilanteissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten aikuissosiaalityön asiakkaiden taloudellisiin haasteisiin pystytään vastaamaan palvelujärjestelmän näkökulmasta ja miten palveluita tulisi kehittää, jotta asiakkaiden taloudellisissa haasteissa voitaisiin tukea paremmin, mikäli kehittämiselle nähdään tarvetta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: ”Millaisia tuen tarpeita aikuissosiaalityön asiakkailla on talouteen liittyvien haasteiden osalta?” sekä ”Mitkä ovat aikuissosiaalityön työntekijöiden ja palvelujärjestelmän keinot tukea asiakasta taloudellisissa haasteissa?”.
Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat taloudellisen toimintakyvyn (financial capability), aikuissosiaalityön sekä taloussosiaalityön käsitteet. Tutkimuskysymyksiä on tarkasteltu Amartya Senin (1993) ja Martha Nussbaumin (2011) toimintamahdollisuuksien (Capability Approach) teoriaa hyödyntäen. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä on haastattelumenetelmä. Tutkielman aineiston kerään yli 30-vuotiaiden aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä ryhmämuotoisilla fokusryhmähaastatteluilla (n=8). Haastatteluaineistoa kerään vain erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa työskenteleviltä työntekijöiltä, eli joko sosiaalityöntekijän tai tilapäisen sosiaalityöntekijän nimikkeellä työskenteleviltä työntekijöiltä. Aineiston analyysissä käytän induktiivista, eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä analyysimenetelmänä.
Tutkimustulokset osoittavat, että taloudellinen toimintakyky kulkee kokonaistoimintakyvyn rinnalla ratkaisevassa asemassa taloudellisissa haasteissa. Aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat taloushaasteiden selvittämisessä kokonaisvaltaista tukea eri elämän osa-alueilla, verkostoyhteistyötä sekä sosiaalista asianajoa eri yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisessa silloin, kun oma kyky ei riitä. Aikuissosiaalityössä asiakkaita pyritään tukemaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, ensin selvittäen, mitkä asiat asiakkaan tilanteessa haastavat elämistä ja taloudellisia haasteita. Sen jälkeen tarvittaessa kootaan verkosto, jonka avulla asiakkaan asioita lähdetään edistämään. Tuloksissa korostuu kuitenkin se, että palvelut tarvitsisivat kehittämistä ja palveluihin pääsemistä tulisi madaltaa, jotta asiakkaat saisivat tarvittavat palvelut