7347 research outputs found
Sort by
Pohjolan naalin suojelu : toivon kannattelemaa hoivaa Fennoskandian tuntureilla
Full text linkKuudes joukkosukupuutto on tällä hetkellä käynnissä olevaa antroposeenin aikaa olemuksellisella tavalla kuvaava ilmiö. Pohjolan alueella elävä naali on yksi joukkosukupuuton uhanalaisista. Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen, tarkkarajaisemmin sukupuuttotutkimuksen tutkimuskenttään sijoittuva tutkielmani tarkastelee Pohjolan alueella elävän, alueellisen sukupuuttouhan alla olevan naalin (Vulpes lagopus) suojelua ja sen kautta muotoutuvaa ihmisen ja naalin välistä suhdetta, yhteistoimintaa, lajienvälisen hoivan näkökulmasta.
Etnografian keinoin toteutetun tutkielmani aineiston keräsin kesällä 2024 Norjassa, naalinsuojelua maastossa työkseen sekä vapaaehtoisesti tekevien henkilöiden seuraan liittyen. Kentällä kerätty aineisto koostuu kenttäpäiväkirjasta, nauhoitetuista ja litteroiduista keskusteluista sekä havaintomateriaalista. Etnografista aineistoa täydensin videopuhelun muodossa toteutetuilla haastatteluilla. Aineistoa analysoin aineistolähtöisen sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Olen tuottanut analyysissani etnografiselle tutkimukselle luonteenomaista tiheää kuvausta tutkimastani aiheesta.
Pohjolan naalin elämän jatkumisen varmistamiseksi tehtävän suojelutyön kautta muotoutuvassa ihmisen ja naalin välisessä suhteessa tulevat todellisiksi ja näkyviksi lajienväliselle hoivalle aiemmassa tutkimuksessa annetut erityispiirteet: eettinen velvollisuus, affektiivisuus sekä käytännön työnteko. Lisäksi, kuten myös muissa aiemman tutkimuksen kohteena olleissa lajiensuojelun projekteissa, myös naalinsuojelussa käytännön hoivan elementteinä paikkansa ottavat myös erilaiset pelastavan väkivallan muodot.
Näiden ohella sain selville, että toivolla on naalinsuojelun kontekstissa suuri merkitys hoivan käytännön elementin toteutumisen kannalta: toivo motivoi suojelutyötä tekeviä toimimaan, ja tuloksia tuottava, eettisen sekä affektiivisen ulottuvuuden sisältämä toiminta puolestaan ruokkii toivon tunnetta. Hoiva ja toivo ovat toistensa kanssakulkijoita tässä eriskummallisessa, Fennoskandian karuun tunturiluontoon sijoittuvassa elämän ja kuoleman sommitelmassa, eräässä sukupuuttotarinassa
Kuinka luokanopettajat tukevat oppilaiden liikunnallisten elämäntapojen kehittymistä?
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luokanopettajat tukevat oppilaiden liikunnallisen elämäntavan kehittymistä sekä millaisia näkemyksiä luokanopettajilla on liikunnallisuuden edistämisestä osana koulupäivää. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin millaisia pedagogisia valintoja luokanopettajat hyödyntävät oppilaiden liikunnallisuuden tukemisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla talvella 2025. Kyselyyn vastasi 18 luokanopettajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat tukevat oppilaiden liikunnallisen elämäntavan kehittymistä monipuolisilla pedagogisilla ratkaisuilla ja toiminnallisilla opetusmenetelmillä. Luokanopettajat tuovat liikettä oppitunneille, hyödyntävät liikunnallisia oppimisympäristöjä ja kannustavat oppilaita omatoimiseen liikkumiseen myös vapaa-ajalla. Useampi luokanopettaja koki, että heidän oma esimerkkinsä ja myönteinen suhtautuminen liikuntaa kohtaan vaikuttavat oppilaiden aktiivisuuteen.
Luokanopettajat kokivat liikunnallisuuden tukemisen olennaisena osana heidän kasvatustyötänsä ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä. Oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomiointi, toiminnallisten opetusmenetelmien kehittäminen sekä yhteistyö huoltajien ja kouluyhteisön kanssa nähtiin tärkeinä keinoina edistää liikunnallista elämäntapaa. Tutkimuksen perusteella luokanopettajien pedagogiset ratkaisut ja positiivinen asenne ovat keskeisiä tekijöitä oppilaiden liikunnallisuuden tukemisessa. Ne vahvistavat myös myönteistä liikunta-asennetta niin koulupäivän aikana ja sen ulkopuolella
Kamppailu demokratiasta: diskurssianalyysi demokratiasta ja autoritarismin noususta Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluissa vuonna 2022
Full text linkPro gradu -tutkielmani tarkastelee, millaista keskustelua Euroopan parlamentissa käydään autoritarismin noususta demokratian näkökulmasta täysistuntokeskusteluissa vuonna 2022. Euroopan parlamentin jäsenet totesivat syksyllä 2022, ettei Unkaria voida pitää enää demokraattisena valtiona vaan enemmänkin autoritaarisena hybridivaltiona. Demokratian haastajana nähdään autoritarismi ja illiberalismi, jonka toisistaan erotteleminen ei ole vielä muotoutunut selkeäksi. Euroopan unioni on lisäksi kärsinyt pitkään myös demokratiavajeesta.
Aineistoni käsittelee Euroopan unionin parlamentin täysistuntojen keskusteluja vuodelta 2022. Täysistunnon keskustelut käsittelevät aiheeltaan esimerkiksi autoritarismin nousua, oikeusvaltioperiaatetta, demokratian tilaa ja perusoikeuksia. Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysi tutkii, miten kielelliset rakenteet muokkaavat yhteiskunnallisia käytäntöjä ja valtarakenteita. Diskurssianalyysin avulla tarkastelen millaisena demokratian nykytilanne ja autoritarismi esitetään ja ymmärretään parlamentin keskusteluissa. Diskurssit rakentavat merkityksiä ja voivat joko vahvistaa tai kyseenalaistaa vallitsevia valtarakenteita. Diskurssitutkimuksen ydinajatus on, että kielenkäyttö ei ole pelkästään kielellinen ilmiö, vaan se on sidoksissa myös yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin.
Tutkimuksen tulokset jakautuvat kolmeen analyysilukuun: heikkouden diskurssi, yhtenäisyyden diskurssi ja vaaran diskurssi. Heikkouden ja yhtenäisyyden diskurssi korostavat yhteistä vastuuta demokratian puolustamisessa. Vaaran diskurssi keskittyy huoleen, kriisitietoisuuteen ja uhkakuviin.
Autoritarismi nähdään merkittävänä uhkana EU:n demokraattiselle järjestelmälle, ja keskustelut EU:n sisällä korostavat yhteistä vastuuta demokratian ja oikeusvaltion puolustamisesta. EU:n instituutioiden kyvyttömyys puuttua jäsenvaltioidensa demokratian heikentymiseen jää merkittäväksi haasteeksi, vaikka parlamentti pyrkiikin käyttämään voimakkaita retorisia välineitä perusarvojen puolustamiseen. Vaikka EU:n parlamentin keskustelu voi heijastaa ja muokata laajempia poliittisia ja yhteiskunnallisia prosesseja, sen käytännön vaikutus jää epäselväksi. Konkreettiset toimenpiteet ja instituutioiden mekanismit ovat puutteellisia, mikä heikentää EU:n kykyä vastata autoritarismin nousun kaltaisiin ilmiöihin
Lasten liikkumattomuus koulussa : opettajien kokemuksia lasten liikuntatottumuksista
Full text linkTutkielmassa tarkastellaan peruskouluikäisten lasten liikuntatottumuksia ja liikkumattomuuden vaikutuksia kouluyhteisössä. Keskeinen tutkimuskysymys on: Miten opettajat kokevat liikkumattomuuden kouluarjessa? Tavoitteena on ymmärtää, millaisia ilmiöitä liikkumattomuus aiheuttaa koulupäivän aikana ja millaisia ratkaisuja opettajat näkevät mahdollisina tai toimivina sen ehkäisemiseksi. Fyysinen aktiivisuus edistää kokonaisvaltaista terveyttä parantaen fyysistä kuntoa, mielenterveyttä ja ennaltaehkäisten kroonisia sairauksia. Lapsuudessa hankitut fyysisen aktiivisuuden tavat ja kokemukset vaikuttavat myös aikuisuuden fyysisen aktiivisuuden tasoon. Lasten ja nuorten liikkumattomuus on lisääntynyt viime vuosien aikana, mikä on huomattavissa niin tutkimustuloksissa, kuin yleisessä keskustelussakin. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään fyysisen aktiivisuuden ja liikkumattomuuden keskeisiä teemoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista sisältöanalyysia ja teemoittelua. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 22 opettajaa eri puolilta Suomea. Analyysimenetelmien avulla aineisto jäsennettiin teemoihin, jotka toivat esiin opettajien kokemuksia ja näkemyksiä liikkumattomuudesta kouluarjessa.
Tutkielman perusteella voidaan havaita, että liikunnan puute näkyy koulussa esimerkiksi oppilaiden heikentyneenä fyysisenä kuntona, keskittymisvaikeuksina ja motivaation puutteena. Opettajat kokivat, että liikkumattomuuden taustalla vaikuttavat niin perheen liikuntatottumukset kuin liiallinen ruutuaika sekä vähentynyt arkiliikunta, kuten koulumatkojen kulkeminen vanhempien kyydillä. Opettajat kertoivat, että monet oppilaat eivät noudata terveyssuosituksia, ja liikuntatunneilla esiintyy vastarintaa. Useat kyselyyn vastanneet korostivat myös perheen roolia lasten liikuntatottumuksissa ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia, kuten ilmaisia kerhoja ja koulun jälkeisiä aktiviteetteja, jotka voivat innostaa lapsia liikkumaan ja edistää yhteisön yhteistyötä liikunnan tukemiseksi. Tutkielma korostaa, että koulu on tärkeä paikka, jossa voidaan tukea lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuuden haasteisiin voidaan puuttua. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikkumattomuuden ehkäiseminen edellyttää kodin ja koulun yhteistyötä, sekä koulun aktiivista roolia lasten fyysisen aktiivisuuden tukemisessa
Johtajanaisten kokemuksia tasa-arvosta finanssialan organisaatiossa
Full text linkPro gradu -tutkimukseni tavoitteena on selvittää esihenkilöasemaan edenneiden naisten kokemuksia, mikä finanssiorganisaatiossa tukee naisten uralla kehittymistä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan naisten uralla etenemistä estävät sukupuolistereotypiat, maskuliiniset johtajuusihanteet, piilorakenteet organisaatioissa, kuten epäviralliset vaikutusverkostot ja sisäpiirit tai työkulttuuriin sisäänrakennetut oletukset, jotka suosivat tiettyä sukupuolta, taustaa tai toimintatapaa. Uralla etenemistä haastaa työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet. Etenemistä puolestaan tukevat mentorointi, tasa-arvopolitiikat ja organisaation osallistava kulttuuri. Yksilölliset tekijät ovat tärkeitä, mutta eteneminen edellyttää myös rakenteellisia ja kulttuurisia uudistuksia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu naisten johtajuuteen, johtajuuden sukupuolittuneisuuteen, yksilöllisten pääomien merkitykseen urakehityksen tukena, sekä organisaation rakenteellisten ja kulttuurisidonnaisten esteiden analyysistä. Lisäksi viitekehys kattaa tasa-arvon edistämisen mekanismit ja tarkastelee sukupuolten tasa-arvon tuottamia hyötyjä organisaatioille. Tässä tutkimuksessa urapolku ymmärretään kuvailevana ja arkikielisenä terminä, ei teoreettisena käsitteenä. Sitä käytetään ilmiön jäsentämisen apuna osoittamaan, kuinka naiset kokevat tasa-arvon toteutuneet urapoluillaan. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa tunnistamaan finanssiorganisaatiossa piileviä epätasa-arvorakenteita ja tuottaa konkreettisia kehitysideoita tulevaisuuteen tasa-arvon edistämiseksi, jotta naisten urapolku tulisi tuetuksi.
Tutkimuksen aineisto koostuu laadullisista haastatteluista, joissa kartoitetaan esihenkilötehtävissä olevien naisten kokemuksia johtajuudesta sekä tekijöitä tasavertaiseen urapolun rakentumiseen. Aineiston analyysissä hyödynnetään teema-analyysiä, jonka avulla tunnistetaan keskeiset teemat ja ilmiöt, jotka joko edistävät tai estävät naisten tasavertaisten urapolkujen rakentumista finanssialalla. Tulokset osoittavat, että naisten urapolkujen rakentuminen johtotehtäviin suomalaisessa finanssialan organisaatiossa on monisyinen prosessi, johon vaikuttavat sekä yksilölliset ominaisuudet, että organisaation rakenteet ja kulttuuri. Urapolkua edistäviä tekijöitä ovat muun muassa vahva oma-aloitteisuus, korkea työpanos, perheen tuki, hyvät verkostot sekä kannustava ja vuorovaikutteinen esihenkilösuhde. Toisaalta urakehitystä hidastavat näkymättömät rakenteelliset esteet, kuten hyvävelikerhot, piilevä epätasa-arvo rekrytointikäytännöissä sekä mentoroinnin puute.
Tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa organisaation johtamiskeskusteluun ja näkökulmia, kuinka johtajanaiset kokevat sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan suomalaisessa finanssialan organisaatiossa
Performanssitaiteen opettamisen perusperiaatteet perusopetuksen yläluokkien kuvataideopetuksessa
Full text linkPro gradu -tutkielmani on taideperustainen toimintatutkimus performanssitaiteen opettamisesta perusopetuksen yläluokkien kuvataideopetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää performanssitaiteen opetusta perusopetuksen yläluokkien kuvataideopetuksessa. Tutkimuskysymykseni on: mitkä ovat performanssitaiteen opettamisen perusperiaatteet perusopetuksen yläluokkien kuvataideopetuksessa?
Tutkimuksen aineisto koostuu toiminnan eli performanssiopetuskokonaisuuden suunnittelusta, itse toiminnasta eli performanssiopetuskokonaisuuden opettamisesta ja siihen sisältyneistä oppitunneista sekä toiminnan reflektoinnista ja kokemuksista. Aineistossa on mukana sekä opettajan että oppilaiden kokemukset.
Aineistoni analyysin kautta määrittelin kolme performanssitaiteen opettamisen perusperiaatetta perusopetuksen yläluokkien kuvataideopetukseen. Nämä periaatteet ovat: 1. Performanssitaiteen opettaminen on prosessi, 2. Performanssitaidetta tulee opettaa ryhmälähtöisesti ja 3. Oppimisympäristön valintaan ja rakentamiseen liittyvät periaatteet. Määrittelemieni performanssitaiteen opettamisen perusperiaatteiden tarkoituksena on rohkaista peruskoulussa toimivia kuvataideopettajia ottamaan performanssitaide osaksi opetuksensa sisältöjä ja antaa heille pohjaa ja perustaa performanssitaideopetuksensa rakentamiseen.My master’s thesis is an art-based action research (ABAR) study of teaching performance art as part of teaching art in lower secondary education. The aim of the study is to develop performance art teaching in subject of art in lower secondary education. My research question is: What are the principles of teaching performance art as part of subject of art in lower secondary education?
The data of my research includes designing a package for teaching performance art, teaching performance art lessons using the package and subsequent reflection and analysis of the teaching experience. The data includes both the teachers’ experience and the experience of the pupils.
Through the analysis of my data, I define three principles for teaching performance art as part of subject of art in lower secondary education. The principles are 1. Teaching performance is a process, 2. Teaching performance art must be group-centered and 3. The principles of choosing and building the learning environment. The aim of these three principles is to encourage art teachers who work in lower secondary education to include performance art in their teaching. The principles also provide teachers with a foundation on which they can begin to build their own performance art instruction
Redefining third places through a service design approach : to strengthen community building, well-being, and work-life balance among women in Lima
Full text linkThe topic of third places has been widely debated in Western Europe and North American countries, with scholars such as Oldenburg and Klineberg arguing about its key role in society around work-life balance, well-being, and community building. However, the characteristics and perspectives are becoming outdated and must be revised to our context and time. Particularly, in this study, I look at third places and women to show the evolution in their needs and the limitations they face. To address these issues, I propose a state-of-the-art model for understanding third places, which I call The Real Third Place, alongside a service design guideline developed through a gender-sensitive lens for third place stakeholders. Based on a literature review and ethnographic interviews, this research explores the core values of third places and offers strategies to make them more inclusive for women in Lima. My thesis conclusion emphasizes how Service Design through a gender-sensitive perspective can help reimagine third places to strengthen community, well-being, and work-life balance in Lima. Places where women feel present, safe, and themselves; focused more the emotional function, than in the physical form by creating micro-moments of well-being, connection, and self-care in a city that often limits their time, energy, and access. This approach ensures that women have equal access to, and can fully benefit from, urban life and the opportunities offered by third places—just as men do. Ultimately, the study sheds new light on the development of third places as a means to address gender inequalities and elevates the quality of life for women in Lima
Storytelling with dementia-affected elderly
Full text linkThe presented study is a personal and artistic journey of a sustainable community art project, Storytelling with Dementia-Affected Elderly. The project is a collaboration between the University of Lapland and Lapin Muistiyhdistys, a community center based in Rovaniemi, Lapland. The study involved two art workshops in 2024, participated by six elderly individuals experiencing memory loss. The study aims to explore how storytelling and art based activities can enhance memory recall, emotional expression, and social inclusion among elderly individuals living with dementia. The objectives of the study are to examine how storytelling and creative expression can enhance memory recall, emotional well-being, and social inclusion for elderly individuals with dementia; promote art activities that help people express themselves while preserving personal stories despite cognitive challenges; to present my identity as a migrant that encourages intercultural understanding in Finnish Lapland. The study combines arts-based action research (ABAR), arts-based research (ABR), and reflexive methodology. The working methods are observation, reflection, artwork, and documentation. The outcome of this study is storytelling and art activities that helped elderly individuals recall memories, express emotions, and feel more connected. Therefore, the results of this study are important for both individuals and communities. The findings are valuable for individuals because this project helped with personal growth, showed commitment toward elderly people with memory loss, and encouraged self-discovery. Besides, for communities, the results highlight the benefits of working together across different cultures and fields, which can empower people
EU:n perintöasetuksen vaikutus rajat ylittävään perimykseen sovellettavaan lakiin : perittävän tahdonautonomia ja sen rajoituksia
No full textTutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta (perintöasetus) vaikuttaa rajat ylittävään perimykseen sovellettavaan lakiin, sekä miten perintöasetus mahdollistaa perittävän tahdonautonomian sovellettavan lain valinnassa. Tutkimus on lainopillinen. Kansainvälisissä perintötilanteissa perintöön sovellettava laki vaikuttaa merkittävästi perinnönjaon lopputulokseen, sillä esimerkiksi testamenttausvapautta, lakiosaa ja lesken suojaa koskevat säännökset vaihtelevat valtioiden kansallisissa perintösäännöksissä.
Perintöasetuksen yleisen lainvalintasäännön mukaan rajat ylittävään perimykseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa perittävän asuinpaikka oli kuolinhetkellä. Asuinpaikan käsitettä ei ole määritelty perintöasetuksessa, ja sen määrittäminen edellyttää aina tapauskohtaista arviointia perittävän elinolosuhteista ja kaikista hänen elämäänsä liittyvistä tosiasiallisista olosuhteista. Tutkimus osoittaa, että perittävän viimeisen asuinpaikan määrittely voi aiheuttaa epävarmuutta perintöasetuksen soveltamisessa ja perimykseen sovellettavaksi tulevan lain ennakoitavuudessa.
Perintöasetuksessa perittävän tahdonautonomia ilmenee erityisesti siten, että asetuksessa on annettu perittävälle mahdollisuus valita perimykseensä sovellettava laki. Asetuksen mukaan henkilö voi valita, että hänen perimykseensä sovelletaan kokonaisuudessaan sen valtion lakia, jonka kansalainen hän on valinnan tehdessään tai kuollessaan. Tahdonautonomia on rajoitettu kansalaisuusvaltion lakiin ensisijaisesti tarkoituksena suojella perillisten oikeutettuja etuja. Perittävän tahdonautonomiaa rajoittavat myös jäsenvaltioiden kansalliset suoraan sovellettavat säännökset sekä viime kädessä ordre public -periaate sekä fraude à la loi -oppi.
Lakiviittauksen tekeminen lisää oikeusvarmuutta ja helpottaa ennakollista jäämistösuunnittelua. Kun lakiviittaus on tehty pätevästi, perintöstatuutti pysyy muuttumattomana, vaikka perittävän asuinpaikka tai kansalaisuus muuttuisi myöhemmin. Lakiviittauksen käyttöä rajoittaa tahdonautonomian suppeus. Lakiviittausta voidaan käyttää jäämistösuunnittelussa ensisijaisesti silloin, kun perittävä valitsee perimykseen sovellettavaksi laiksi kansalaisuusvaltionsa lain varmistaakseen, ettei perintöstatuutti muutu asuinpaikan vaihtuessa
Organisaation sopimustoiminnan käyttäjälähtöinen kehittäminen
Full text linkTämä Pro gradu -tutkimus tarkastelee organisaation sopimustoiminnan käyttäjälähtöistä kehittämistä. Tarkoituksena oli tutkia muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun merkitystä sekä hyödyntämistä organisaation sopimustoiminnan käyttäjälähtöisessä kehittämisessä. Tarkoituksena oli myös tunnistaa, millaisin keinoin sopimusprosessia voidaan kehittää, jotta organisaatio saa strategista hyötyä sopimuksista ja niiden käytöstä osana liiketoimintaprosesseja sekä arvon tuottoa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, fenomenologis-hermeneuttisena tutkimuksena, ja tutkimusaineiston hankinta toteutettiin empiirisesti, haastatteluiden sekä muun käytettävissä olevan aineiston avulla. Tutkielma muodostuu johdannosta, teoriaosuudesta, tutkimuksesta, tuloksista, johtopäätöksistä ja pohdinnasta. Teoriaosuudessa käsitellään muotoiluajattelua (design thinking) ja sen eri ulottuvuuksia sekä soveltamista; palvelumuotoilua (service design) käyttäjälähtöisen kehittämisen toteuttamisessa, etnografiaa, sekä oikeusmuotoilua (legal design). Sisältäen tietoa ja lisäten ymmärrystä tärkeimmistä käyttäjälähtöisen sopimustoiminnan keskeisimmistä tekijöistä. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi ennakoivan sopimisen periaatteita ja lyhyesti informaatiomuotoilua.
Muotoiluajattelun periaatteiden sisällyttäminen sopimustoiminnan kehittämiseen auttaa luomaan selkeitä, tasapainoisia ja oikeudenmukaisia sopimuksia, jotka palvelevat myös liiketoimintaa. Muotoiluajattelu toimii laajempana viitekehyksenä, joka korostaa ihmislähtöisyyttä ja iteratiivista kehittämisprosessia. Palvelumuotoilu tarjoaa puolestaan konkreettisia työvälineitä, jotka auttavat organisaatioita kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan ja vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeisiin. Oikeusmuotoilu soveltaa käyttäjälähtöistä muotoilua oikeus- ja sopimustoiminnassa, ja on hyvä esimerkki siitä, miten muotoiluajattelua voidaan hyödyntää eri toimialoilla.This Master's thesis examines the user-centered development of organizational contract management. The aim was to study the significance and utilization of Design thinking and Service design in the user-centered development of organizational contract management, and to identify methods by which the contract process can be developed to provide strategic benefits to the organization from contracts and their use as part of business processes and value creation.
The research was conducted as a qualitative, phenomenological-hermeneutic study, and the data collection was carried out empirically through interviews and other available materials. The thesis consists of an introduction, theoretical framework, research, results, conclusions, and discussion. The theoretical framework addresses design thinking and its various dimensions and applications; service design in the implementation of user-centered development, ethnography, and legal design; providing information and en-hancing understanding of the key elements of user-centered contract management and development. The theoretical framework also covers the principles of proactive contracting and briefly discusses information design.
Incorporating the principles of design thinking into the development of contract management helps create clear, balanced, and fair contracts that also serve the business. Design thinking acts as a broader framework that emphasizes human-centeredness and an iterative development process. Service design, on the other hand, offers concrete tools that help organizations develop their products and services to better meet user needs. Legal design applies user-centered design to legal and contract management, serving a good example of how design thinking can be utilized across different industries