7347 research outputs found
Sort by
Consent, control and compliance : legal perspectives on processing health data in the development of AI through anonymization and pseudonymization under the GDPR
Get PDFThis thesis explores the legal and ethical challenges associated with processing health data for artificial intelligence (AI) development under the General Data Protection Regulation (GDPR). Specifically, it examines how privacy-preserving techniques, such as anonymization and pseudonymization, reconcile GDPR’s consent requirements with the practical needs of utilizing sensitive health data in AI training. The study addresses the complexities of defining personal, pseudonymized, and anonymized data, particularly in the context of multiple parties involved in AI development.
Using a legal-doctrinal approach, the research highlights that the anonymity of data can vary depending on the parties’ capabilities to identify its origin. For example, data pseudonymized by a hospital may be considered anonymized once transferred to an AI developer, provided the developer does not have access to the original dataset or operate under the authority of the hospital. When data is rendered anonymous for the AI developer, consent from the data subject is no longer required under the GDPR. Consequently, the focus of consent should shift to the anonymization process itself, ensuring that robust safeguards and appropriate data handling practices are in place to achieve genuine anonymization.
The findings emphasize that the GDPR, when effectively implemented, provides a pathway to balance technological innovation and data protection. By clarifying the roles of parties and enforcing robust safeguards, such as separating data sets and ensuring access restrictions, hospitals and AI developers can mitigate risks and build trust among patients, authorities, and the public. The study offers actionable recommendations for policymakers, healthcare organizations, and AI developers to navigate the intersection of legal compliance and ethical data use. It concludes by advocating for a harmonized regulatory framework that supports responsible and compliant AI innovation in the healthcare sector
Sosiaalisen vastuullisuuden diskursiivinen rakentuminen pk-pörssiyhtiöiden LinkedIn-julkaisuissa
Get PDFPienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) vastuullisuutta on aiemmin pidetty vähäisenä, ja vastuullisuusviestintää on tarkasteltu lähinnä suurten yritysten kontekstissa. Vastuullisuusasiat ovat kuitenkin nousseet olennaisiksi myös pk-yrityksille muun muassa sosiaalisen median kehittymisen myötä. Pro gradu -tutkielmani käsittelee suomalaisten pienten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden sosiaalista vastuullisuutta ja vastuullisuusviestintää. Olen diskurssianalyyttisessä tutkimuksessani pyrkinyt selvittämään, miten sosiaalinen vastuullisuus rakentuu suomalaisten pk-pörssiyhtiöiden LinkedIn-julkaisuissa, ja miten niissä ylläpidetään ja luodaan valtasuhteita.
Ymmärrän sosiaalisen vastuullisuuden yhteiskuntakeskeisestä näkökulmasta, jonka mukaan vastuullisuuden sisältöjen rakentamiseen osallistuu useita toimijoita. Lisäksi kiinnityn kriittisiin näkökulmiin korostaessani vastuullisuuden olevan kontekstuaalista ja valtaan kietoutunutta. Näen vastuullisuusviestinnän tutkimuksessani vastuullisuuden merkityksiä ja sisältöjä rakentavana, muokkaavana ja uusintavana toimintana. Tutkimukseni nojaa tieteenfilosofialtaan poststrukturalismiin ja sosiaalisen konstruktionismin relationaalisuuteen. Aineistoni koostuu 13 suomalaisen pk-pörssiyhtiön 2023–2024 julkaisemista LinkedIn-julkaisuista, joita olen analysoinut soveltamalla Carla Willigin (2008) Foucault’laisen diskurssianalyysin analyysimenetelmää.
Analyysissä tunnistin aineistosta neljä sosiaalisen vastuullisuuden diskurssia, jotka osallistuvat laajempaan keskusteluun yritysten yhteiskunnallisesta roolista. Näistä diskursseista johdin neljä subjektipositiota, joiden välityksellä pk-pörssiyhtiöt harjoittavat diskursiivista valtaa ja asemoivat muita toimijoita: Ongelmanratkaisija, Arvolähettiläs, Talkoolainen ja Kompassi.
Aikaisemmissa tutkimuksissa pk-yritykset on esitetty suurten yritysten vallankäytön kohteena, ja pk-yritysten kykyä vaikuttaa vastuullisuuden keskusteluihin on pidetty vähäisenä. Tutkimukseni tulokset kuitenkin osoittavat, että pk-pörssiyhtiöt harjoittavat diskursiivista valtaa asettumalla subjektipositioihin, joista käsin ne voivat joko määrittää sosiaalisen vastuullisuuden sisältöjä tai osallistumistaan vastuullisuuden keskusteluihin. Lisään tutkimuksellani vastuullisuuden tutkimuskentälle empiiristä ja laadullista tietoa pk-yritysten vastuullisuudesta suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi tutkimukseni täydentää vastuullisuusviestinnän tutkimuskentän ymmärrystä siitä, miten diskursiivisesti rakentunut valta toimii vastuullisuuden kautta.The responsibility of small and medium-sized enterprises (SMEs) has previously been considered limited, and research on responsibility communication has focused on large firms. However, many responsibility-related issues are becoming increasingly relevant for SMEs as well, partly due to the development of social media. My Master’s thesis examines the social responsibility and responsibility communication of publicly listed Finnish SMEs. Through a discourse-analytical approach, I have sought to understand how social responsibility is constructed in LinkedIn posts from listed Finnish SMEs and how these posts maintain and create power relations.
I approach social responsibility from a society-centric perspective, which views the construction of responsibility as a process involving multiple actors. In addition, I draw from critical perspectives by emphasizing that responsibility is contextual and intertwined with power. I conceptualize responsibility communication as an activity that constructs, shapes and reproduces the meanings and contents given to responsibility. My study is grounded in poststructuralism and the relational approaches of social constructionism. The material of my research consists of LinkedIn posts published between 2023 and 2024 by 13 listed Finnish SMEs. I analyzed the material using Carla Willig’s (2008) method for Foucauldian discourse analysis.
Through the analysis, I identified four discourses of social responsibility that contribute to a broader discussion on the societal role of companies. From these discourses, I derived four subject positions, through which listed SMEs exercise discursive power and positioning of other actors: the Problem Solver, the Value Ambassador, the Volunteer, and the Compass.
Previous research has often portrayed SMEs as a subject of power exercised by large corporations, with limited abilities to shape responsibility discourses. My findings show that publicly listed SMEs exercise discursive power by adopting subject positions from which they can either define social responsibility or shape their participation in responsibility-related discussions.
With this study, I contribute to the empirical and qualitative knowledge of SME responsibility in the Finnish context. Furthermore, my research contributes to the research of responsibility communications by demonstrating how discursively constructed power operates through responsibility
Tunneilmaston etäjohtaminen
No full textTämän tutkielman tarkoitus on pyrkiä selvittämään sita, miten tunneilmastoa voidaan johtaa etätöissa. Lisäksi pyrin tutkielmallani osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun etätöhin liittyen. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa aineiston analysointiin on käytetty aineistolähtoista teema-analyysia. Tutkimuksen tieteenfilosofinen perusta pohjautuu kokemukselliseen näkökulmaan, joka korostaa yksilöllisten kokemusten ja merkitysten muodostumista. Toisaalta tutkielmassani on myös konstruktionistisen näkökulman piirteitä, silla ajattelen tunneilmastoon liittyvien kokemusten syntyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
Tutkielman tulokset vastaavat tutkimuskysymykseen: miten tunneilmastoa johdetaan etätöissa. Tulosten mukaan tunneilmaston merkitys on yhtä tärkeä tai jopa tärkeampi etätöita tehdessä. Tutkimustulokset koostuvat kolmesta teemasta. Ensimmaisena tunneilmaston etäjohtamisessa on keskeistä olla läsnä ja tukea luottamuksen syntymistä vuorovaikutuksen kautta. Toiseksi tunneilmaston etäjohtaminen hyötyy tietoisesta valmentavasta johtamisotteestä. Kolmanneksi tunneilmastoa kehitetään aktiivisesti työyhteisön jäsenten kanssa yhdessä.
Tulokset puhuvat sen puolesta, että tunneilmaston etäjohtaminen vaatii tietoisia ja johdon mukaisia toimintatapoja. Tulokset saavat pääosin tukea aiemmasta tunneilmaston ja etäjohtamisen tutkimuksestaja tieteenteoriasta. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotan tiiminjäsenten kokemuksia tunneilmaston etäjohtamisesta
Sotaretoriikka Helsingin Sanomien uutisissa koronaviruspandemian aikana : diskurssianalyysi Helsingin Sanomien uutiskirjoituksista vuosina 2020–2022
Get PDFPro gradu -tutkielmani tarkastelee sotiin liittyvää retoriikkaa ja poliittisia metaforia Helsingin Sanomien koronapandemiaa käsittelevissä kirjoituksissa vuosilta 2020–2022. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia metaforia pandemiadiskurssissa esiintyy, miten ne rakentavat käsitystä kriisistä ja millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia niillä on. Analyysin kohteena ovat erityisesti ne metaforat, jotka jäsentävät pandemiaa sodankaltaisena poikkeustilana ja valtiota suojelevana toimijana.
Aineisto koostuu Helsingin Sanomien politiikan, tieteen, ulkomaan, kotimaan, kuukausiliitteen ja mielipidekirjoitusten artikkeleista ajalta 1.1.2020–1.4.2022. Tutkimuksen analyysimetodeina käytän sekä, Jonathan Charteris-Blackin kehittämää kriittistä metafora-analyysia, jonka avulla metaforia tunnistetaan, tulkitaan ja selitetään osana, yhteiskunnallista vaikuttamista- että aineistolähtöistä retorista diskurssianalyysiä, joka sopii uutisaineiston retoriikan tutkimiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Chaim Perelmanin, George Lakoffin ja Mark Johnsonin, Kenneth Burken retoriikan teorioihin.
Analyysissä hahmottuu kolme keskeistä metaforista kategoriaa: sodan retoriikka valtion ja pandemian välisessä suhteessa, metaforien käyttö valtiollisen suvereniteetin oikeuttamisessa, sekä sodan retoriikkaan liitetyt yhteiskunnalliset arvot. Tutkimus osoittaa, että sodan metaforat toimivat paitsi kriisin kuvaajana myös poliittisena välineenä kansalaisten mobilisoimisessa, yhteiskunnallisten toimien hyväksyttämisessä ja valtiollisen toimijuuden vahvistamisessa. Samanaikaisesti pinnalle nousee uhka siitä, että metaforien käyttö voi yksinkertaistaa monimutkaisia ilmiöitä ja kaventaa keskustelun moniarvoisuutta
Kankaankudonnan opetuksen tulevaisuuskuvia
No full textKankaankudonnan opetus on muuttunut paljon jo vuosikymmenien ajan. Tänä päivänä kudonnan kulttuuriperinnön säilymisestä ollaan huolissaan useiden kudontaa opettavien oppilaitosten lakkautusten myötä. Tutkielmassa tarkastelen, minkälaisia ovat kudonnan opettajien tulevaisuuskuvat kankaankudonnan opetuksesta. Tutkimuksen tarkoitus on kudonnan opetuksen tulevaisuuksien tutkimuksella selvittää, minkälaisia mahdollisia tulevaisuuksia kudonnan opettajilla on nopeasti muuttuvan yhteiskunnan keskellä. Keräsin tutkimusaineiston haastattelemalla kudonnan opettajia ja havainnoimalla kudonnan opetusta. Ajattelin niiden tukevan hyvin toisiaan.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa näkökulmana toimii mahdollinen tulevaisuuskuva kudonnan tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuva kuvaa ihmisen tai yhteisön ajatuskokonaisuutta tulevaisuudesta. Tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulevaisuuksientutkimuksen keskeisenä tutkimuskohteena toimivat nykyisyys ja menneisyys, jonka pohjalta tulevaisuutta voidaan tarkastella. Tulevaisuuskuvien muodostamisessa on toiminut viitekehyksenä Fred Polakin (1973) tulevaisuuskuvanelikenttä.
Tutkimustulosten perusteella kudonnan opettajien tulevaisuuskuvat kankaankudonnasta ovat sekä pessimismisiä, että optimismisia. Optimistisen tulevaisuuskuvan mukaan kudonnan opetus säilyy tulevaisuudessa koulutusjärjestelmässä, jossa painottuvat lähiopetus ja tekemällä oppiminen. Pessimismisen tulevaisuuskuvan mukaan kudonnan kulttuuriperinnön ylläpitäminen jää käsityöläisten varaan kudontaa opettavien oppilaitosten lakkautusten vuoksi. Ryhmä- ja parityöskentely auttavat resurssipulan keskellä opetuksen säilyttämistä laadukkaana. Kankaankudonta on innostavaa ja mieluista tekemistä sekä oppilaitoksissa että harrastustoiminnassa. Kudonnan ammattilaiset haluavat kehittää kudontaa tulevaisuudessa, vaikka kehityksen uhkaksi muodostuvat kudonnan perinteiden katoaminen. Kankaankudonnan opetuksen tulevaisuus näyttäytyy tutkimustulosten mukaan linkittyvän hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden kokemuksiin
Edellytykset rikoksesta epäillyn vangitsemiseksi eurooppalaisten ihmisoikeuksien näkökulmasta
Get PDFTutkintavankeus on pakkokeino, jolla puututaan merkittävällä tavalla rikoksesta epäillyn vapauteen. Jotta tähän Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kansallisen perustuslain takaamaan keskeiseen oikeushyvään ei puututtaisi oikeudettomasti, tulee lainsäädännön olla selkeää ja yhdenmukaista ihmisoikeusstandardien kanssa. Euroopan ihmisoikeussopimus suojelee henkilökohtaista vapautta perusteettomilta vapaudenriistoilta. Ihmisoikeussopimus ja sitä soveltavan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö toimivat tutkimuksen tärkeimpänä lähdeaineistona. Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään ottanut kantaa vangitsemisen edellytyksiin, mutta nämä linjaukset eivät vielä näy kansallisessa lainsäädännössä.
Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa nykyistä selkeämpi kuva siitä, milloin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan tutkintavankeuden edellytykset täyttyvät. Ihmisoikeustuomioistuin on antanut monenlaisia ratkaisuja tapauksissa, joissa jäsenvaltioissa on tutkintavankeutta koskevassa asiassa loukattu tarpeettomasti epäillyn ihmisoikeuksia. Ratkaisut ovat kohdistuneet useisiin eri jäsenvaltioihin, eikä kyseessä selvästi ole vain muutamia jäsenvaltioita koskeva ongelma. Tästä voidaan huomata, että vangitsemisen edellytyksistä on tarpeen muodostaa selkeä ja kattava kokoelma turvaamaan ihmisoikeuksia ja selkeyttämään vallitsevaa oikeustilaa vangitsemisasioissa. Kokoelma sisältää oikeuskäytännössä tähän asti muodostuneet vangitsemisen edellytykset, mutta se ei ole tyhjentävä. Kokoelmaa muodostettaessa on huomioitu soveltuvat prosessioikeudelliset periaatteet, sekä ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta
Sisäpiiritiedon osatekijä – Olennaisuusvaatimus : tutkimus sisäpiiritiedon olennaisuuden arviointiperusteista suomalaisen pörssiyhtiön näkökulmasta
Get PDFTutkielmassa tarkastellaan sisäpiiritiedon olennaisuusvaatimusta arvopaperimarkkinaoikeudellisesta näkökulmasta, erityisesti suomalaisen pörssiyhtiön jatkuvan tiedonantovelvollisuuden kannalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia seikkoja liikkeeseenlaskijan on otettava huomioon arvioidessaan, täyttääkö jokin tieto markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 7 artiklan mukaisen olennaisuusvaatimuksen ja miten järkevän sijoittajan testi ohjaa tätä arviointia.
Tutkimus on metodiltaan lainopillinen. Se yhdistelee teoreettista ja käytännöllistä lainoppia sekä empiiristä näkökulmaa, jossa analysoidaan neljän suomalaisen pörssiyhtiön (Nokia Oyj, Lehto Group Oyj, Nokian Renkaat Oyj, Nurminen Logistics Oyj) tiedottamista ja sitä seuranneita kurssireaktioita. Tutkimuksessa nojataan ensisijaisesti EU- oikeuteen, kansalliseen lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen, arvopaperimarkkinaviranomaisen tulkintaohjeisiin sekä itsesääntelynormistoon.
Tutkielmassa havaitaan, että sisäpiiritiedon olennaisuusvaatimuksen arviointi on oikeudellisesti tulkinnanvaraista ja käytännössä kontekstisidonnaista. Arviointi ei perustu vain tiedon sisältöön, vaan siihen, kuinka todennäköisesti järkevä sijoittaja käyttäisi kyseistä tietoa sijoituspäätöksensä perustana. Järkevä sijoittaja hahmotetaan harkitsevana ja taloudellisesti valistuneena toimijana, joka arvioi tietoa suhteessa omiin tavoitteisiinsa. Pörssiyhtiön on arvioitava tiedon olennaisuutta kokonaisuutena suhteessa kaikkiin sisäpiiritiedon määritelmän osatekijöihin ja kulloinkin vallitseviin markkinaolosuhteisiin. Arviointi tehdään ennakkoon tilanteessa, jossa tieto ei vielä ole julkista, vaikka sen mahdollinen vaikutus rahoitusvälineen hintaan voi konkretisoitua vasta myöhemmin. Tämä ajallinen ulottuvuus tekee arvioinnista erityisen haasteellista. Tilannetta vaikeuttaa myös informaation epäsymmetria, sillä juuri yhtiön johto, jolla on paras käsitys yhtiön sisäisestä tilanteesta, vastaa tiedon olennaisuuden arvioinnista sijoittajien näkökulmasta. Arvio edellyttää tasapainottamista yhtiökohtaisten erityispiirteiden ja markkinalähtöisen tulkinnan välillä. Arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia tulkintaindikaattoreita, kuten aiempia hintareaktioita, analyytikoiden odotuksia jayhtiön omia tiedonantokäytäntöjä.
Tutkielmassa havaitaan, että sisäpiiritiedon muodostuminen on vahvasti riippuvainen yhtiön toimialasta ja toimintaympäristöstä. Olennaisuus korostuu erityisesti silloin, kun tieto muuttaa merkittävästi aiempaa käsitystä yhtiön strategiasta, taloudellisesta asemasta tai toiminnasta. Tämä näkyy tarkastelluissa yhtiöissä niin, että sisäpiiritiedon vaikutus rahoitusvälineen hintaan on ollut suurin tilanteissa, joissa julkistettu tieto on muuttanut sijoittajien aiempaa käsitystä yhtiöstä
Luokanopettajan luontoyhteys : luokanopettajan omia käsityksiä luontoyhteydestä
Get PDFTämä tutkimus tarkastelee luokanopettajan luontoyhteyttä hänen omien käsitystensä pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on saada luokanopettajat syventämään omaa ymmärrystään heidän luontoyhteydestään. Tutkimuksen tarkoitus on herättää ajatuksia ja pohdintaa erilaisista näkemyksistä ihmisen asemasta luonnossa.
Tutkimus on tehty fenomenografisella otteella. Tutkimusaineisto koostuu 11 luokanopettajan vastauksista kyselytutkimukseen, jossa oli kolme avointa kysymystä. Ensimmäinen kysymys käsittelee mielipaikkaa, toinen opettajan omia käsityksiä hänen luontoyhteydestään ja kolmas luokanopettajan kokemuksellista yhteyttä luontoon. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti teemoittelun, tyypittelyn ja kvantifioinnin avulla.
Tutkimustulokset jakautuvat kolmeen kategoriaan, jotka on luotu kyselytutkimuksen kysymysten pohjalta. Kategoriat ovat mielipaikka, luontoyhteys ja, mitä teen luonnossa. Tulosten pohjalta on muodostettu tyypillisen luokanopettajan luontoyhteyden, jonka mukaan luokanopettajat kokevat luonnon emotionaalisella, aistillisella ja kokemuksellisella tasolla. Monille luokanopettajille luonto näyttäytyy hyvinvoinnin lähteenä, ja yhteys luontoon on alkanut muodostua jo varhaisessa lapsuudessa.This study examines class teachers’ nature relatedness through their own perceptions. The aim of the study is to get class teachers to deepen their own understanding of their nature relatedness. The aim of the study is to stimulate thought and provoke reflection on different views of the human role in nature.
The study has been conducted using a phenomenographig approach. The research data consists of 11 class teachers’ responses to a questionnaire with three open-ended questions. The first question deals with the place of preference, and the second with the teacher’s own perception of nature relatedness, and the third with the class teacher’s experimential connection with nature. The data was analysed using thematic analysis, typification and quantification.
The survey results are divided into three categories, created on the basis of the survey questions. The categories are place of preference, nature relatedness and what I do in nature. Based on the results, a typical class teacher’s nature relatedness has been constucted, according to which class teachers experience nature on an emotional, sensory and experiential level. For many classroom teachers, nature is perceived as a source of well-being, and the nature relatedness has started to form in early childhood
“Minusta on tullut taiteilija” : hyvinvointia ja osallisuutta taidetoiminnasta Lapin Muistiyhdistyksellä
Get PDFTutkimuksemme lähtökohtana on projektiyhteistyö Lapin Muistiyhdistyksen kanssa. Järjestimme Valokuvakerho-nimisen taidetyöpajan keväällä 2022. Tutkimuksemme tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten järjestää hyvinvointia tukevaa taidetoimintaa muistikuntoutujille ja heidän lähi-ihmisilleen. Tutkimusstrategia on taideperustainen toimintatutkimus. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1. Mitkä ovat muistikuntoutujien ja lähi-ihmisten hyvinvointia tukevan taidetoiminnan suunnittelun lähtökohdat? 2. Miten toimintaa kehitettiin taidetyöpajojen aikana käytännössä? 3. Millaista on hyvinvointia tukeva taidetoiminta Valokuvakerhossa?
Muistikuntoutujien ja lähi-ihmisten hyvinvointia tukevan taidetoiminnan suunnittelun keskeinen lähtökohta on osallisuuden tukeminen, joka sisältää turvallisuuden, saavutettavuuden, luottamuksen ja vapaaehtoisuuden. Osallisuuden tukemisen edellytyksenä on ohjaajan rooli dialogisena pedagogina, sekä avoin ja arvostava kohtaaminen. Koko toimintaa kehystää taide, joka näkemyksemme mukaan on leikillistä ja kokemukseen perustuvaa. Kohderyhmään tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää suunnittelun lähtökohtana.
Toimintaa kehitettiin taidetyöpajojen aikana pitämällä suunnitelmat kohtuullisen avoimina ja reflektoiden jokaista taidetyöpajakertaa. Näin pystyimme vastaamaan paitsi osallistujien tarpeisiin myös reagoimaan omiin havaintoihimme toiminnasta. Erityisen tärkeiksi huomioiksi analyysista nousi taiteen ja taiteilijuuden merkitys työpajoissa sekä meidän dialoginen roolimme taidetoiminnan ohjaajina. Osallistujien taiteilijuuden tukemisesta sekä taiteen kokemuksellisuudesta tuli taidetoimintamme keskeisimpiä kuvataidekasvatuksellisia tavoitteita. Hyvinvointia tukeva taidetoiminta Valokuvakerhossa on osallisuutta tukevaa, taideterapeuttisia menetelmiä hyödyntävää ja tunnelmaltaan lämmintä.Our research is based on collaboration with the Alzheimer Society of Lapland. We organized an art workshop called Valokuvakerho (Photography club) in the spring of 2022. The aim of our research is to study how to plan and organize art workshops that support the wellbeing of people with dementia and their loved ones. The research method is art-based action research. Our research questions are: 1. What are the principles for planning art workshops that support the wellbeing of people with dementia and their loved ones? 2. How did we develop activities during the workshops in practice? 3. How do we describe the art workshops that support wellbeing in Valokuvakerho?
When planning art workshops that support the wellbeing of people with dementia and their loved ones the basic principle is to support involvement. It contains the sense of safety, accessibility, trust and voluntariness. Open dialogue and respectful interactions are prerequisite for supporting involvement. Art, as we see it, is playful and experiential, and framesthe whole experience. Getting to know the participants of the art workshop is paramount for planning.
We developed the art workshops constantly during them by keeping the preliminary plans relatively open and by reflecting on every workshop in between the meetings. This way we could react to the needs of the participants and to our own observations about the workshops. When analyzing the material, the significance of art and artistic identity was an especially important observation. Also, our dialogical role as guiding the workshops was important. Supporting the artistic identity of the participants and art as an experience became the most central goals of the art workshops from the point of view of art education. Valokuvakerho is an art workshop that supports wellbeing by supporting involvement, making use of therapeutic art methods and creating a warm atmosphere
Art as a catalyst for dialogue : exploring motivations and methods in contemporary artistic practices
Get PDFThis thesis investigates how the contemporary artists Kawita Vatanajyankur, Akram Zaatari, and Alia Ali deploy their art practices to catalyze dialogue, foster reflection, and engage with social and political issues. Drawing on feminist, postcolonial, and dialogic theory, the research situates their work within discourses of gender, identity, and collective memory. A qualitative methodology is employed: semi-structured interviews with each artist and thematic analysis of their responses and artworks reveal key themes and motivations.
Key findings reveal that each artist’s practice creates participatory, narrative spaces that challenge dominant narratives and promote social awareness. Vatanajyankur’s performance and video works critique gendered labor and power structures, using embodied metaphors and technology to provoke critical reflection. Zaatari’s archival and filmic projects reframe historical memory and media imagery, encouraging dialogue about postwar identity, migration, and cultural heritage. Ali’s multimedia installations and textile-based projects address postcolonial and feminist issues, using pattern and language to invite viewers into conversations about diaspora, citizenship, and representation. Across cases, themes of empowerment, cultural resilience, and reflexivity emerge.
The study concludes that these artists’ practices function as dialogic interventions that contribute to social sustainability and collective awareness. It demonstrates how such creative processes promote community engagement and critical consciousness within sustainable art discourse. The thesis is structured with a literature review of relevant theories, followed by case study analyses of each artist, thematic findings, and a concluding discussion of key themes and thematic intersections