7347 research outputs found
Sort by
Aloita tästä : autoetnografinen tutkimus muotoilijan oivalluksista ja luovista teoista
Get PDFTämä pro gradu -tutkielma tarkastelee luovuuden, muotoiluajattelun ja innovoinnin vuorovaikutusta työelämän arjessa. Tavoitteena on ymmärtää, miten muotoiluajattelu voi tukea yksilön luovuutta ja vaikuttaa sen kehittymiseen. Tutkimus tarkastelee myös tekijöitä, jotka mahdollistavat tai estävät luovuuden ilmenemistä.
Teoreettisesti työ pohjautuu muotoiluajatteluun ihmislähtöisenä ja opittavana menetelmänä, jonka avulla luovuutta voidaan soveltaa monenlaisiin haasteisiin. Laajempana kontekstina toimii työelämässä tapahtuva innovointi yksilön kokemuksen näkökulmasta. Tutkimuksen lähtökohtana on ristiriitainen havainto: alle 1 % ihmisistä kokee olevansa luovimmillaan työpaikalla, vaikka luovuutta pidetään yhä arvokkaampana niin organisaatioiden kuin yksilöidenkin näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä toimii autoetnografia, jossa tutkija toteuttaa Creative Acts for Curious People -kirjan luovia muotoilutehtäviä osana omaa arkeaan. Tutkija toimii samanaikaisesti kokijana ja havainnoijana, ja aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja reflektiivisistä muistiinpanoista.
Tulokset esitetään viiden lyhyen ja toisiinsa kietoutuvan kertomuksen kautta, jotka pohjautuvat muotoilutehtävistä syntyneisiin oivalluksiin. Keskeisenä löydöksenä esitellään "luovuuden viisikulmio", joka kuvaa viittä toisiinsa linkittyvää ulottuvuutta luovuuden ilmentymisen taustalla: aika, roolit, kokeminen, oivallus ja luottamus. Nämä tekijät sekä mahdollistavat että rajoittavat luovuuden ilmenemistä arjessa.
Tutkimus osoittaa, kuinka muotoiluajattelu ja pienet, säännölliset luovat teot voivat vahvistaa yksilön kasvua, empatiaa ja luovaa ajattelua arjessa. Se tuo esiin muotoiluajattelun potentiaalin käytännöllisenä ja muutosvoimaisena välineenä luovuuden kehittämisessä.This master’s thesis explores the interplay between creativity, design thinking, and innovation in everyday working life. The aim is to understand how design thinking can support individual creativity and how it influences creative development. The study also examines the factors that either enable or hinder creativity.
The theoretical foundation is based on design thinking as a human-centered and learnable method for applying creativity to various challenges. The broader context of the study is workplace innovation, viewed through the lens of individual experience. The research is motivated by a striking contradiction: fewer than 1% of people feel most creative at work, even though creativity is increasingly valued by organizations and individuals alike.
The study applies an autoethnographic approach, with the researcher engaging in creative design tasks from Creative Acts for Curious People as part of daily life. The researcher acts as both participant and observer, generating data through diary entries and reflective notes collected during the creative process.
The results are presented through five short, interconnected narrative episodes based on insights gained from the design exercises. A key outcome is the introduction of the “Pentagon of Creativity,” which identifies five interrelated dimensions that shape creative expression: time, roles, experience, insight, and trust. These factors both enable and limit creativity in everyday life.
The study demonstrates how design thinking and small, regular creative acts can strengthen personal growth, empathy, and creative thinking in everyday life. It highlights the potential of design thinking as a practical and transformative tool for fostering creativity
Wool innovation - Punch needle embroidery : participatory art-workshop incorporated with Arctic region’s sustainability and tourism.
Get PDFThis master’s thesis aims to explore the revitalization of Arctic wool production within small stakeholders through wool innovation, a particular embroidery technique named the “Punch Needle, ” which will contribute to the engagement of tourists who visit Lapland year-round. To support this study, there is collaboration with the University of Lapland as an artistic partner under the project “Villalnno,” which is Wool Innovation; the European Union as a financial partner; and Hulluporo-Tonttula as a project execution partner. The study has several purposes. The most prominent one is to demonstrate how sustainable wool innovation can be impactful to revitalizing local wool production and contribute to the Lapland Tourism sector artistically. The study elaborately discussed the existing literature review to have an impactful understanding of the subject, and at the same time, it explained how the project was conducted to get the outcome of the study. To do this research, art-based action research was chosen, which focuses on the practical and theoretical practices alongside the qualitative research approach to prepare documentation during the study. The project application methods that were followed combined place-based, collaborative, and prototyping. The outcome of the study can be analysed from more than one perspective: what was done and the way it was carried out. The findings of this study are valuable and impactful on both the individual and the extended scales. On a personal level, they enhance the knowledge, skills, and experience within the topic. On the expanded level, the outcomes highlight the importance and potential of multicultural and innovative collaboration, which is important to meet the evolving demand of sustainability in the Arctic, especially to increase engagement in the tourism sector
Moniammatillinen yhteistyö päihderiippuvaisen asiakkaan tukena aikuissosiaalityössä
Get PDFPäihderiippuvuus on yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa huono-osaisuutta, heikentää yksilön toimintakykyä sekä arjen- ja elämänhallintaa, vaikuttaen myös läheisiin ja ympärillä oleviin ihmisiin, jolloin tarve yhteiskunnan tuelle kasvaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa ja ymmärrystä siihen, miten moniammatillisen yhteistyön avulla voidaan tukea päihderiippuvaista aikuissosiaalityön asiakasta. Aineisto on koottu suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, päihderiippuvaisen aikuissosiaalityön asiakkaan tukemisessa vaaditaan moniammatillista yhteistyötä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimivan riippuvuushoidon edellytyksenä on moniammatillinen sujuva vuorovaikutus ja koordinointi. Sosiaalityöntekijän rooliin kuuluu päihderiippuvaisten asiakkaiden tilanteiden selvittäminen ja arviointi, palvelujen koordinointi sekä asiakkaiden oikeuksien puolustaminen, jolloin asiakkaiden voimavarat ja arjessa pärjääminen vahvistuvat. Toimivan riippuvuushoidon toteutumiseksi tulisi lisätä tieteellistä tutkimusta, moniammatilliseen yhteistyöhön ja päihderiippuvuuteen liittyvää koulutusta sekä kehittää sosiaalityön opetusta
”Minulta odotetaan kaikkea, mutta kuka odottaa minua?” : fenomenologinen tutkimus henkilöstöjohtajien tuen tarpeesta murrosajassa.
Get PDFHenkilöstöjohtaminen on murroksen keskellä. Vähitellen kertyy huomattava määrä erilaisia töiden sisältöä, toimintatapoja ja työn organisointitapoja muuttavia asioita. Henkilöstöjohtamisen murrosta ovat vauhdittamassa muun muassa modernin teknologian, kuten digitaalisten palveluiden ja tekoälyn hyödyntäminen. Lisäksi toimintatapojen jatkuva uudistaminen ja kehittäminen organisaatioissa ja työyhteisöissä tuovat omat haasteensa murrokseen aiheuttaen henkilöstöjohtajissa kokemuksia esimerkiksi resurssien rajallisuudesta.
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaisena nykyajan henkilöstöjohtajat kokevat meneillään olevan henkilöstöjohtamisen murroksen, ja mistä henkilöstöjohtajat hakevat ja saavat tukea kuohunnan ja uudistumisten keskellä. Tutkimuksesta saadut tulokset vastaavat asettamaani tutkimuskysymykseen: Millaisena henkilöstöjohtajien tuen tarve ja saaminen näyttäytyy henkilöstöjohtamisen murroksessa.
Empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastattelemani asiantuntijat olivat jokainen murrosvaihetta läpikäyneitä ja siihen tukea kaivanneita henkilöstöjohtajia. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen ja aineiston analyysiin on käytetty kuvailevaa fenomenologista analyysiä, jonka tavoitteena on muodostaa yleinen rakenne haastatteluissa korostuneista merkitysyksiköistä, eli kokemuksista.
Tuloksiin pohjaten voidaan todeta, että henkilöstöjohtajilla on paljon jaettuja, henkilöstöjohtamisen murroksessa ilmeneviä kokemuksia. Näitä olivat itsereflektio, työn murroksen tunnistaminen, tuen tarpeiden muuttuminen työn murroksen myötä, murrosajan aiheuttama epävarmuus, itsenäinen toimintamalli sekä kokemus resurssien riittämättömyydestä. Lisäksi lähes kaikilla esiintyviä merkitysyksiköitä olivat kokemus työn mielekkyydestä, emotionaalisen tuen tarve, minäpystyvyyden ja onnistumisen kokemukset, rooliristiriidat sekä tuen hakeminen niin organisaation sisä- kuin ulkopuoleltakin. Näiden merkitysten pohjalta muodostamani kaksi kokemuksen rakennetta osoittivat, että vaikka henkilöstöjohtajat löytävät työstään murrosajassa paljon hyviä puolia ja kokevat työnsä mielekkääksi, tunnistavat he myös kielteisiä kokemuksia, jotka ovat murrosajasta selviytymisen ja henkilöstöjohtajan oman kuormituksen ja jaksamisen näkökulmasta haasteellisia.
Suhteessa tutkimusperinteeseen, tutkimukseni tulokset tuovat uutta tietoa aikaisemmin vähemmin tutkitusta henkilöstöjohtamisen murrosajasta ja siinä koetusta tuen tarpeesta. Vaikkakin henkilöstöjohtajien kokemukset murrokseen liittyen olivat pitkälti jaettuja, samalla ne kuitenkin heijastelivat moniulotteisuutta ja jokaisen henkilöstöjohtajan yksilöllisyyttä, mikä on tärkeää tiedostaa myös tulevaisuuden tutkimus- ja kehityssuuntia pohtiessa. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna tutkimukseni tuo henkilöstöjohtamisen tutkimuskenttään uuden näkökulman koskien henkilöstöjohtajien itsereflektion keinoin tunnistettua tuen tarvetta. Tuloksissa korostui tarve erityisesti emotionaaliselle ja henkiselle tuelle, jonka henkilöstöjohtajat kokivat olevan olennainen meneillään olevaa murrosta ja työn tuomaa taakkaa keventävä tekijä
Kuntouttava työtoiminta aktiivisen kansalaisuuden mahdollistajana
Get PDFTässä pro gradu-tutkielmassa tarkasteltiin aktivointityön ammattilaisten käsityksiä kun-touttavan työtoiminnan tarjoamista aktiivisen kansalaisuuden mahdollisuuksista työttömien aktivoinnin kokonaisuudessa. Tutkimuskohteena olivat aktivointityön ammattilaiset, jotka työskentelevät haastavimmassa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien parissa. Tutkielman teoreettinen taustoitus perustui suomalaisen hyvinvointivaltion syntyyn ja kehitykseen sekä erityisesti hyvinvointivaltion ja kansalaisuuden suhteen muutokseen työttömyyskysymyksessä. Toisena teoreettisena tulokulmana käytettiin toimintamahdollisuuksien teoriaa. Tutkielman aineisto kerättiin teemahaastatteluina keväällä 2025. Haastatteluihin osallistui seitsemän aktivointityön ammattilaista. Aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa aineiston analyysimenetelmää. Analyysissa muodostettiin kaksi teemaa toimintamahdollisuuksien teorian pohjalta. Teemat olivat kuntouttavan työtoiminnan toteutumat ja pitkäaikaistyöttömän henkilökohtaiset toimintavalmiudet. Analyysi rakennettiin näiden teemojen ja niihin liitettyjen tarkentavien tutkimuskysymysten kautta.
Tutkielman tulosten mukaan kuntouttavan työtoiminnan instituutiona tarjoamat aktiivisen kansalaisuuden mahdollisuudet vaihtelivat runsaasti seuduittain ja joillakin seuduilla kuntouttavaa työtoimintaa ei ollut tarjolla lainkaan. Tuloksista voitiin päätellä vaihtelevuuden ja palveluiden puuttumisen aiheuttavan eriarvoisuutta kansalaisten keskuudessa siinä, millaisia aktiivisen kansalaisuuden mahdollisuuksia heille on institutionaalisesti tarjolla. Eriarvoisuus kumoaa valtion roolia kansalaisten hyvinvoinnin turvaajana. Tulosten mukaan kuntouttavaan työtoimintaan ja aktivointisuunnitelmien laatimiseen osallistuminen oli mahdollista niille pitkäaikaistyöttömille, joilla on tarpeeksi toimintakykyä ja preferenssi ja he pääsevät kulkemaan paikkaan, jossa kuntouttava työtoiminta toteutuu. Tulosten mukaan osallistuminen ei ollut mahdollista niille pitkäaikaistyöttömille, joilla on osallistumista rajoittava toimintakyky, he asuvat sijainniltaan epäedullisesti tai heillä on järjestelmästä poikkeava orientaatio tai intressi. Lopputulemana havaittiin, että järjestelmä ei tunnista aktiivisuutta, joka ei suuntaudu opiskelemaan tai töihin. Lisäksi velvoite osallistua kuntouttavaan työtoimintaan tai aktivointisuunnitelmien laatimiseen ei näyttäytynyt aktivoivana
Kansainvälisen vero-oikeuden murros : Pilari 2 -sääntelyn arviointi hyvän verojärjestelmän, EU:n perusvapauksien ja verosuunnittelun näkökulmasta
Get PDFTämä maisteritutkielma käsittelee kansainvälisen vero-oikeuden murrosta Pilari 2 -sääntelyn näkökulmasta sekä sen suhdetta hyvän verojärjestelmän omaisuuksiin, verosuunnitteluun ja EU:n perusvapauksiin. OECD:n ja G20-maiden kehittämä Pilari 2 -sääntelyn tavoitteena on, että suuret monikansalliset konsernit maksaisivat voitostaan vähintään 15 prosenttia niin sanottua vähimmäisveroa. Suomessa Pilari 2 -sääntely on pantu täytäntöön suurten konsernien vähimmäisverosta annetulla lailla (1308/2023), mikä perustuu Euroopan unionin neuvoston direktiiviin monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (2022/2523).
Tutkielma analysoi kansainvälisen vero-oikeuden kehitystä ja arvioi Pilari 2 -sääntelyn toimivuutta hyvän verojärjestelmän näkökulmasta sekä sääntelyn jännitettä pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja sijoittautumisvapauteen sekä erosuunnitteluun. Tutkielmassa havaittiin Pilari 2 -sääntelyn olevan yksi kansainvälisen vero-oikeuden merkittävimpiä uudistuksia viimeisen sadan vuoden tarkastelujakson ajalta. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien, kuten tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kilpailukykyisyyden, kannalta Pilari 2 -sääntely tuo kuitenkin sekä hyötyjä että haasteita. Vaikka sääntely voisi hillitä haitallista verokilpailua ja turvata veropohjaa, se myös rajoittaa sääntelyn soveltamisalan kuuluvien yritysten verosuunnittelun mahdollisuuksia sekä pääomien vapaata liikkuvuutta ja sijoittautumisvapautt
Yhteisomistussuhteen purkaminen : yhteisomistuslain 9 §:n lainopillinen tarkastelu
Get PDFTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lainopillisesti yhteisomistuslain (180/1958) 9 §:n toista momenttia, joka säätelee yhteisomistussuhteen purkamista tilanteissa, joissa esineen jakaminen ei ole mahdollista taikka jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti esineen arvoa. Tutkimuksen tavoitteena on selventää näiden tulkinnanvaraisten ilmausten sisältöä ja tarjota systemaattinen tulkintakehys oikeuskäytännön ja oikeuslähteiden pohjalta.
Tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia, jonka avulla analysoidaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Tutkimus rajautuu määräosaiseen yhteisomistukseen ja keskittyy kotimaiseen oikeuteen.
Tutkimuksessa havaitaan, että esineen jakaminen on harvoin yksiselitteisesti mahdollista. Esimerkiksi rakennusten jakaminen voi olla teknisesti ja taloudellisesti haastavaa, mutta KKO:n ratkaisu 2010:35 osoittaa, että se voi tietyissä olosuhteissa olla mahdollista. Suhteettoman kalliiden kustannusten arvioinnissa korostuu kustannusten suhde esineen arvoon, ja huomattavan arvon alenemisen arvioinnissa voidaan hyödyntää kiinteistönmuodostamislain 51 §:n prosenttirajoja sekä hinnanalennussääntelyn periaatteita.
Johtopäätöksenä esitetään, että yhteisomistuslain 9 §:n tulkinta vaatii tapauskohtaista harkintaa, jossa keskeisiä arviointiperusteita ovat muun muassa esineen käyttökelpoisuus, kustannusten kohtuullisuus ja arvonmuutoksen vaikutus. Tutkimus tarjoaa oikeudellisille toimijoille ja tuomioistuimille selkeyttä lain soveltamiseen ja ehdottaa mahdollisia lainsäädännöllisiä kehittämistarpeita, kuten korvausjärjestelmän lisäämistä epätasaisen jaon tilanteisiin
”Minulla on perhe, joka välittää ja rakastaa minua tällaisena kuin olen” : nuorten kokemuksia perhe-elämästä onnellisuuden näkökulmasta
Get PDFTämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, millainen perhe-elämä näyttäytyy onnellisena nuorten kertomuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia piirteitä nuoret liittävät onnelliseen perhe-elämään, ja millaisia kokemuksia heidän kertomuksensa heijastavat. Tutkimuksessa hyödynnettiin ”Yhdeksänluokkalaisten kirjoituksia onnellisuudesta” -aineistoa. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja tutkimusaihetta tarkasteltiin onnellisuuden näkökulmasta.
Tutkimustulosten perusteella nuoret kokevat rakastavan, turvallisen, hyväksyvän ja yhtenäisen perhe-elämän onnellisena kertomuksissaan. Nuorten kirjoituksissa korostuivat erityisesti perheen rakastava ja välittävä tunnelma. Nuoret kokivat tärkeänä myös perheen kiinnostuksen nuoren asioihin, sekä hyväksyvän ilmapiirin. Lisäksi yhdessä vietetty aika, sekä perheen hyvät keskinäiset suhteet koettiin tärkeinä onnellisuutta tukevina tekijöinä. Tutkimus antaa tärkeää tietoa nuorten näkemyksistä perheonnesta, ja voi tukea myös nuorten parissa toimivia ammattilaisia ymmärtämään nuorten tarpeita ja kokemuksia perhe-elämässä
Varhainen saneerausmenettely : oikeustieteellinen tutkielma varhaiseen saneerausmenettelyyn hakeutumisesta ja varhaisen saneerausmenettelyn aloittamisharkinnasta
Get PDFVarhainen saneerausmenettely on vuoden 2022 uudistuksessa yrityssaneerauslakiin lisätty menettelyväylä. Varhaisen saneerausmenettelyn tavoitteena on edistää aikaista hakeutumista saneerausmenettelyyn ja tehdä menettelyyn pääsemisestä aikaista helpompaa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan varhaiseen saneerausmenettelyyn hakeutumista ja menettelyn aloittamisharkintaa.
Tutkielmassa käydään läpi saneerausmenettelyn vireillepanoon sekä saneeraushakemukseen liittyviä kysymyksiä. Johtopäätöksenä on, etteivät varhaisen menettelyn hakeminen ole sen helpompaa kuin perusmuotoisenkaan menettelyn hakeminen. Tämä tila ei täysin vastaa tavoitetta helpommin aloitettavasta menettelystä.
Tutkielmassa käsitellään varhaisen saneerausmenettelyn aloittamisharkintaa ja etenkin menettelyn aloittamisen edellytystä eli uhkaavaa maksukyvyttömyyttä. Johtopäätöksenä uhkaavan maksukyvyttömyyden katsotaan tarkoittavan, että velallista uhkaa korkeintaan tulevan 5 vuoden aikana jokin konkreettinen tapahtumainkulku, joka toteutuessaan aiheuttaa velallisen maksukyvyttömyyden. Tämän tapahtumainkulun toteutumista on pidettävä todennäköisempänä, kuin sen toteutumatta jäämistä.
Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, onko menettelyn aloittamiselle muita edellytyksiä sekä tutkitaan menettelyn aloittamisen esteitä. Johtopäätöksenä todetaan, että saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ovat varhaista menettelyä kevyemmät
Crypto-assets market abuse and market participants : markets in crypto-assets regulation (MICA)
Get PDFThis thesis focuses on the Markets in Crypto-Assets Regulation (MiCA) from the perspective of market abuse and crypto-assets market participants. More specifically, this thesis examines the ways in which the crypto-assets market participants are regulated to to support innovation and promote greater use of crypto-assets and DLTs, as well as to ensure adequate consumer and investor protection and market integrity. The market participants are examined from the perspective of the market abuse provisions in MiCA. Another important objective of this thesis is to highlight the gaps and shortcomings in the market abuse provisions of MiCA.
The legal doctrinal method is applied to highlight how MiCA has achieved its objective of preventing market abuse and to identify any shortcomings or concerns in the legislation as it stands. MiCA seeks to prevent market abuse by regulating market access, activities of market participants, such as issuers of crypto-assets and crypto-asset service providers (CASPs), and by defining what constitutes abuse in the crypto-assets market. The market abuse provisions of MiCA are largely based on the Market Abuse Regulation (MAR), which was developed for traditional financial markets.
The findings demonstrate that the crypto-assets market has unique characteristics compared to traditional financial markets, such as 24-hour trading and global nature. Furthermore, the findings indicate that both market participants and abuse that occurs in the crypto-assets market have specific characteristics that require a deeper understanding of the market to regulate. Applying the insufficient rules mainly developed for traditional financial markets without modifications, combined with a lack of a truly crypto-assets market-specific regulatory framework, can ultimately lead to a decline in market integrity. This thesis concludes that MiCA as such is not sufficient for preventing and detecting abuse in the market, but rather a useful springboard a future regulation on crypto-assets