Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Perintönä kuorolaulu : laadullinen tapaustutkimus harrastuksen periytymisestä kulttuurisena ja sosiaalisena pääomana
No full textTässä tutkimuksessa käsittelen kuorolaulun periytyvyyttä kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2021 haastattelemalla kuutta Tapiolan kuoron yhteisöön kuuluvaa henkilöä. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Miten kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma periytyy sukupolvelta toiselle haastateltavien mukaan? sekä 2. Mitkä tekijät saavat perheet tai suvut harrastamaan juuri kuorolaulua? Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erilaisista perheistä tulevien henkilöiden harrastuspolun muodostumista juuri kuorolaulun ympärille, ja siihen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui sosiologiaan vahvasti yhdistyvästä kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman käsitteestä. Käsittelin pääoman näkökulmaa tutkimuksessa erityisesti kulttuurin näkökulmasta. Tutkimuksessa avattiin myös yhteiskunnan rakenteisiin ja kulttuuriin liittyviä näkökulmia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineiston analyysissa käytin teoriaohjaavaa analyysia. Tutkimuksen tuloksissa perheiden oma kiinnostus ja motivaatio kuorolaulua kohtaan oli parempi, mitä enemmän he olivat saaneet kasvuympäristöstään siihen tukea. Monilla perheillä vaikuttavimmat tekijät löytyivät asuinpaikkakunnan tarjoamista mahdollisuuksista, lapsuuden ajan merkittävistä opettajista, aktiivisista vanhemmista ja suvun perinteistä. Tutkimuksessa nousi esille kasvuympäristöjen erilaisuudet ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien puuttuminen. Sosiaalisen elinympäristön vaikutukset olivat merkittävä tekijä myös harrastuksen jatkamisen motivoinnissa. Tutkimuksen tulosten perusteella kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman periytyvyyteen vaikuttavista tekijöistä suurimmat ovat oma lähipiiri ja lapsuuden kasvuympäristö. Yhteiskunnallisten arvokeskustelujen ja poliittisten päättäjien tekemien päätösten haastamisen lisäksi myös musiikkikasvatuksen alalla on syytä huomioida ja tiedostaa kasvuympäristöjen vaikutukset lasten ja nuorten kehitykseen pitkällä aikavälillä sekä luoda mahdollisuuksia yhdenvertaiseen kasvuun ja kehitykseen
Adorno’s Ideas on Stravinsky’s Neoclassicism Meet the Pianist’s Work : Reflecting Playing Experience with Adorno’s Key Concepts
No full textTheodor W. Adorno’s ideas on jazz and Igor Stravinsky’s neoclassicism (1936; 1949; 1963) are notorious for their strident criticism, pathologizing metaphors and prejudicial language. What has been overlooked, however, is the value of Adorno’s ideas from the music performer’s perspective, his cultural background and the genre of post-war French neoclassicism. In this article, I discuss Adorno’s commentaries side-by-side with my own observations as a pianist. For this purpose, I use two methods: conceptual analysis and embodied intertextuality, in which research premises are based not on the notated score but primarily on analyzing and re-conceptualizing the playing experience. Despite the embodied aspect, praxis in this context is not treated as an object but as a tool for conducting research. Characteristic of Adorno in Philosophie der neuen Musik (1949) is his distinctive conceptual thinking. The latter main chapter of the work, “Stravinsky and restauration” proceeds through thematic subheadings, each representing different aspects of Stravinsky’s intentions, aesthetics and psychology. My article follows a similar conceptual-based procedure with the exception that I reflect on my playing experiences through the lens of Adorno’s key concepts in such neoclassical works as Piano-Rag-Music (1919). Finally, Adorno’s critical ideas on Stravinsky’s neoclassicism and its main manifestation, hybrid intertextuality, encounter the pianist’s playing experience on a conceptual level. The most significant difference between Adorno’s and the performer’s view is condensed in Adorno’s interpretation of Stravinsky’s neoclassicism as alienated from its own material. For the performer, Stravinsky’s neoclassicism represents a historically rich intertextual network in which the previous and contemporary styles perform side by side
Pianistin soittoeleet nykymusiikin soitossa
No full textTässä tutkimuksessa tutkin pianistin soittoeleitä ja kehollisia kokemuksia nykymusiikkiteosta harjoitellessa. Tutkielmani keskeiset käsitteet olivat nykymusiikki sekä soittoeleet. Nykymusiikilla tarkoitan tässä tutkimuksessa noin 1920-luvulta nykypäivään sävellettyä länsimaista taidemusiikkia. Soittoeleiden määrittelyssä käytin Jensenius et al. (2010) soittoeleiden jaottelua ääntä tuottaviin, ääntä edistäviin ja viestiviin eleisiin.
Tutkimuskysymykseni käsittelivät sitä, millaisia haasteita nykymusiikkiteoksen soittaminen tuo pianistille ja millaisia soittoeleitä nykymusiikkiteoksen soittaminen vaatii. Keräsin tutkimukseni aineiston neljän viikon harjoittelujakson ajalta talvella 2022. Aineisto koostui harjoittelusessioiden pohjalta kirjoittamistani reflektioista sekä harjoittelusessioissa kuvaamistani videotallenteista.
Analysoin aineiston teemoittelemalla sen ja jaottelemalla esiin nousseet teemat kolmeen ryhmään. Tutkimukseni keskeiset tulokset voidaan jakaa nuottikuvan hahmottamiseen sekä nuottikuvan ja soittoeleiden yhdistymistä koskeviin havaintoihin. Nykymusiikkiteoksen soittaminen vaatii hyvin kokonaisvaltaista kehon käyttöä, ja nuottikuvan hahmottaminen ja liikkeiksi muuttaminen on sujuvan soiton edellytyksenä. Soittoeleisiin liittyvät keholliset kokemukset, joita tutkimukseni käsittelee, ovat luonteeltaan hyvin subjektiivisia. Tutkimukseni myötä löysin keinoja sanallista kehollisia kokemuksia, mistä on hyötyä pianonsoitonopettajan työssäni. Toivon, että tutkimuksestani on hyötyä pianonsoitonopettajille yleisemminkin. Uskon, että tässä tutkimuksessa käyttämästäni tavasta tarkastella omia kehollisia kokemuksia voi olla hyötyä musiikin harjoittelussa instrumentista tai tyylilajista riippumatta
Sattuma taiteen apurina - Tutkimus satunnaisuudesta populaarimusiikin teknisen tuotannon työkaluna
No full textTässä opinnäytetyössä pohdin sattuman ja satunnaisuuden käyttömahdollisuuksia ja roolia populaarimusiikin äänityksessä, miksauksessa ja tuotannossa. Käyn läpi joukon sattumaan liittyviä ilmiöitä ja tapauksia, joiden avulla pyrin selvittämään taiteellisen sattuman merkitystä ja mahdollisuuksia itselleni omassa praktiikassani. Tutkimuskysymyksinäni ovat: millaisia sattumaan perustuvia työtapoja ja konventioita populaarimusiikin tuotannossa on käytössä, mikä sattuman rooli näissä on ja mitä sitä arvioimalla voidaan saada selville. Työn tavoitteena on myös toimia jonkinlaisena tietopakettina, ajatustenherättäjänä ja keskustelunaloituksena aiheesta kiinnostuneille.
Lähestyn aihetta sekä lähdekirjallisuuden pohjalta että analysoimalla joukon empiirisiä esimerkkitapauksia. Pyrin myös selvittämään mitä sattumaa analysoimalla voidaan saada selville, ja onko satunnaisuutta mahdollista jaotella erilaisiin kategorioihin sen eri ominaisuuksien avulla. Tätä varten luvussa kolme esitellään sattuman analysointia varten kehittämäni kaksi työkalua; käyttäjälähtöinen jaottelu ja ominaisuuksiin perustuva arviointi.
Aiheen tutkiminen paljasti sattuman toimivan taiteellisena työkaluna monille huippumiksaajille, äänittäjille ja tuottajille. Analysoimalla sain myös selville, että erilaisia musiikin teknisessä tuotannossa esiintyviä satunnaisia ilmiöitä on mahdollista onnistuneesti jaotella niiden syntymekaniikan ja vaikutusten mukaan
Detox. Clean it up! A pre-study of the contaminated land in Rejmyre
No full textThis publication assembles some of the critical results of our study of the contaminated site,
in the form of a series of artworks. Each work presents its own set of questions and challenges to constituting the act of cleaning up, the definition of the waste itself and the task before us.
We offer these pre-studies to accompany the other expert testimony as we grapple with this waste,
our reluctantly shared inheritance. Rejmyre Art Lab’s Center for Peripheral Studies is an artist-driven organization, active since 2009 in Östergötland, Sweden. The center works to create a dynamic meeting place for artists and craft practitioners with a focus on long-term, site-dependent research.Preface / Daniel Peltz --
Towards Contamination as Conspiration / Taru Elfving --
The Forbidden Garden / Cecilia Jonsson --
The Lung of the Factory / Frida Hållander --
Detox / Clean it up! An interview with Daniel Peltz --
Cadmium, Cobalt, Arsenic / Kerstin Ribers and Sissi Westerberg --
Refuging in Rejmyre / Daniel Peltz --
The Psyche of the Land / Harrie Liveart --
Additional contributing artists.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Asymmetrical Oppositions and Hierarchical Structures in Soviet Musical Criticism : The Case of the Essay Collection Za rubezhom (Abroad) (1953)
No full textThe immediate impulse for writing this chapter was a small work for bass voice and piano written by the famous Russian composer Dmitri Shostakovich. The composition, whose text (aside from a quotation from Alexander Pushkin) was written by Shostakovich himself, bore a strange title: Preface to the Complete Edition of My Works and a Brief Reflection Apropos of this Preface
Motivaation rakentuminen musiikin oppimisessa
No full textTutkimuksen tehtävänä on tarkastella motivaation rakentumista musiikin oppimisessa sekä eritellä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat motivaatioon joko sitä tukien tai estäen. Tutkin myös tapoja, joilla opettaja tai vanhemmat voivat tukea oppilaan motivaation rakentumista.
Tutkimuskysymykseni ovat:
1) Mitkä tekijät vaikuttavat oppilaan motivaation rakentumiseen tai sen estymiseen musiikin opetuksessa?
2) Millä keinoilla oppilaan motivaation rakentumista voidaan tukea?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu motivaation käsitteen tarkastelusta. Motivaation nähdään jakautuvan sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon, joita tarkastellaan Ryan ja Decin itsemääräämisteorian valossa. Olen valinnut itsemääräämisteorian tämän tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen, koska sen katsotaan soveltuvan erityisen hyvin motivaation tutkimiseen juuri musiikinopetuksen kontekstissa. Lisäksi se erittelee selkeästi sisäisen ja ulkoisen motivaation, joilla molemmilla on erilainen vaikutus motivaation muodostumiseen.
Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Olen koonnut aihepiirin tutkimustuloksia ja vertaillut niitä keskenään sekä lopulta analysoinut ja yhdistellyt niitä kokonaisuuksiksi aineistosta nousevien teemojen alle. Motivaatiolla on suuri merkitys musiikin oppimiselle. Sisäinen motivaatio antaa mahdollisuuden pitkäjänteisen innostuksen ja kiinnostuksen muodostumiselle. Opettajan toimintatavoilla on vaikutus motivaation rakentumiseen. Opettajan tulisikin huolehtia, että oppimisympäristöt ja opetustavat tukevat oppilaan motivaation muodostumista ja opetus olisi mahdollisimman innostavaa
Oh Mama, Mama, the Creation of Four Songs, from Start to Finish
No full textThere is no one way to create a song from start to finish, no set rules on how to proceed, but there are tested and tried methods, which have produced results and are shared every day on the Internet by teachers, scholars, and individuals. In this thesis, I looked at my artistic process of making a song from start to finish as the songwriter, singer, recording engineer, mixing, and mastering engineer. I will be analyzing four songs that I have written, arranged, recorded, mixed, and mastered. Compared to my earliest musical works which I wrote, arranged mixed, and mastered, I will be looking at the new songs and what has changed – the sonic quality, the choice of instrumentation, arrangement, mixing, and mastering. This project aims to convert implicit knowledge into explicit one. It also aims to document tacit knowledge learned by experimenting with music technology tools and resources. Writing this thesis has inspired me to reflect on my future goals and the direction I intend to go with music and technology
Veridical and Schematic Memory for Harmony in Melody-and-Accompaniment Textures
No full textWe studied memory for harmony using a melody-and-accompaniment texture and 10 commercially successful songs of Western popular music. The harmony was presented as a timbrally matching block-chord accompaniment to digitally isolated vocals. We used three test chord variants: the target was harmonically identical to the original chord, the lure was schematically plausible but different from the original, and the clash conflicted with both the tonal center and the local pitches of the melody. We used two conditions: in the one-chord condition we presented only the test chord, while in the all-chords condition the test chord was presented with all the chords of the original excerpt. One hundred and twenty participants with varying levels of music training rated on a seven-point scale if the test chord was the original. We analyzed the results on two dimensions of memory: veridical–schematic and specialized–general. The target chords were rated higher on average than the lures and considerably higher than the clash chords. Schematic memory (knowledge of Western tonal harmony) seemed to be important for rating the test chords in the all-chords condition, while veridical memory (familiarity with the songs) was especially important for rating the lure chords in the one-chord condition
"Kyl mä uskon vahvasti opettajan vaikutukseen itsetunnon rakentajana" : laadullinen tutkimus itsetuntoa tukevasta soitonopetuksesta
No full textMaisterintutkielmassani tutkin mitä ajatuksia instrumenttiopettajilla on oppilaidensa itsetunnon merkityksestä soitto-opintoihin sekä minkälaisia tapoja opettajilla on oppilaidensa itsetunnon tukemiseen. Tarkastelun kohteena on oppilaan itsetunnon merkitys kolmessa eri tilanteessa: soittotunnilla, harjoitellessa ja esiintyessä; nämä kolme tilannetta myös muodostavat tutkielmani läpikantavat teemat. Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä ajatuksia haastateltavilla soitonopettajilla on oppilaidensa itsetunnon merkityksestä musiikinopinnoissa? Miten haastateltavat tukevat oppilaidensa itsetuntoa soitonopetuksessa?
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka tutkimusaineisto muodostuu kolmen instrumenttiopettajan kokemuksista oppilaidensa itsetunnon merkityksestä soitto-opintoihin sekä tavoista tukea oppilaidensa itsetuntoa. Haastateltavat toimivat soitonopettajina musiikin laajaa oppimäärää noudattavissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea, joissa heidän oppilaansa ovat iältään noin 6–19-vuotiaita. Keräsin tutkimusaineistoni puolistrukturoituja haastatteluja muistuttavien teemahaastattelujen avulla ja analysoin aineistoni teoriasidonnaisesti.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että soitonoppilaan itsetunnolla on suuri ja kokonaisvaltainen merkitys soitto-opintoihin. Haasteltavat kokivat, että oppilaan itsetunnolla on merkittävä vaikutus sekä soittotuntitilanteeseen, harjoitteluun että esiintymistilanteeseen. Haastateltavilla opettajilla oli useita tapoja, joilla he tukevat nuorten oppilaidensa kehittyvää itsetuntoa. Keskeisiksi tavoiksi nousi muun muassa myönteisen ilmapiirin luominen soittotunnilla sekä kannustava ja rakentava palaute