Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Exploring a Pantheon of Styles : Musical eclecticism in Treasure Planet
No full textThis master's thesis explores and examines the musical eclecticism in Disney's Treasure Planet (2002). The research aims to create an overview of the eclectic styles and approaches employed by film composer James Newton Howard by dividing the music into score categories.
The first chapter will establish the preliminaries of this thesis, presenting the terminological definitions, methods, and objectives of the study, and most importantly, the research questions. The primary research question is as follows:
What are the specific factors steering the utilization of eclectic musical styles in the animated feature film Treasure Planet?
The second chapter will briefly summarize the film's historical context, its corresponding plot and present important musical elements. Moreover, the chapter will focus on defining and identifying the score's different categories and themes on top of analyzing these findings in relation to the movie's three acts.
In the third and final chapter, the study's core ideas will be concluded and summarized in order to gain an understanding of how these eclectic musical elements have been employed in Treasure Planet.
Relevant film music research, interviews, documentaries, and soundtrack reviews have been combined with quantitative studies conducted by the author to gain knowledge about the subject.
The result of this study exhibits that Treasure Planet consists of an eclectic collection of different musical styles serving the narrative purposes of the film itself. The Celtic elements of the score have been interpreted as folk music within the world of the protagonist's home planet, Montressor, and the concept of the 70/30 split has been interpreted as something that bears less importance in the realm of music than in other, visually-driven parts of the film making process
Sukupuolittunut musiikkikasvatus : kirjallisuuskatsaus sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta ja edistämisestä musiikinopetuksessa
No full textTutkielmani tutkimustehtävänä on selvittää, miten sukupuolten välinen epätasa-arvoisuus näkyy musiikinopetuksessa, millaiset asiat siihen vaikuttavat ja mitä eriarvoisuudesta voi seurata. Tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat:
1) Miten sukupuolten välinen epätasa-arvo ja erilainen kohtelu ilmenevät
musiikinopetuksessa?
2) Millaisia sukupuolittuneita käytäntöjä musiikinopetuksessa esiintyy?
3) Miten musiikinopettaja voi vaikuttaa sukupuolten välisen epätasa-arvon ehkäisemiseen ja vähentämiseen?
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat feministinen pedagogiikka sekä sukupuolen ja sosiaalisen sukupuolen käsitteet ja niihin liittyvät oletukset ja käytännöt. Tutkielmani on feminististä tutkimusta, sillä siihen kuuluu valtasuhteiden muutosta tavoitteleva päämäärä eli sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Tutkimusmenetelmänä toimii systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
Tuloksista selvisi, että musiikinopetuksesta löytyy paljon sukupuolittuneita käytäntöjä sekä sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Instrumenttivalinnat ja instrumentit ylipäätään ovat usein sukupuolittuneita. Tämä on kulttuurisesti opittua, minkä vuoksi myös opettajat saattavat toistaa tätä ajattelua. Instrumenttien lisäksi myös esimerkiksi musiikkiteknologia on vahvasti sukupuolittunutta.
Musiikintunneilla roolit ja oppijan identiteetit ovat sukupuolittuneita. Tytöiltä vaaditaan hyvää käytöstä, kun taas pojat saavat enemmän tilaa, vapauksia sekä mahdollisuuksia käyttää ääntä. Tytöissä tämä aiheuttaa turhautumista. Pojilla ongelma näkyy häiriökäyttäytymisenä. Musiikinopettaja voi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tiedostamalla sukupuoliin liittyvät haasteet ja ennakko-oletukset. Sen jälkeen hänen on mahdollista luoda oppilaille turvallinen tila, jossa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua tasa-arvoisesti. Sukupuolittuneet käytännöt ja valtasuhteet näkyvät erityisesti tyttöjen ja naisten kohtaamana häirintänä. Häirintä ja epäasiallinen käytös on musiikkialalla ongelma koulusta ammattimuusikkojen maailmaan asti
Kontrabassotuubat Suomessa
No full textSeminaarityöni tarkoitus on avata suomalaista kontrabassotuubakulttuuria. Toivon tutkimuksestani olevan apua kaikille tuubansoittajille, jotka ovat hankkimassa tai käyttävät kontrabassotuubia työssään tai harrastuksessaan. Aineistonkeruumenetelmänä käytin puolistrukturoituja haastatteluja, joissa haastattelin kaikkien suomalaisten sinfoniaorkesterien sekä Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tuuban äänenjohtajat.
Päädyin tutkimaan kontrabassotuubia uteliaisuudesta. Hankittuani itse kontrabassotuuban ja soitettuani sitä jonkin aikaa koin, että olisi hyvä tietää instrumentista, sen rakenteesta ja soittotraditioista enemmän. Päätin alkaa selvittää asiaa. Koen, että mitä parempi tietämys ihmisellä on instrumentista ja sen käytöstä sitä helpompi sitä on hankkia ja käyttää.
Haastattelujen pohjalta selvisi, että oma persoona on läsnä kontrabassotuuban hankinnasta sen käyttämiseen. Sopeutuminen erilaisiin tilanteisiin on keskeisemmässä asemassa kuin instrumenttitekniset asiat. Lisäksi kontrabassotuuban soittaminen on yhteydessä instrumentin historiaan ja yleiseen soittotraditioon. Nykyistä suomalaista kontrabassotuubakulttuuria tulkittiin eri tavoin ja sen tulevaisuudesta oltiin montaa eri mieltä
Returning flutists : developing improvisational rehearsal techniques for an ensemble of non-professional flutists returning to a musical practice
No full textThis project is presented as an Artistic Applied project in the Doctoral School of the Sibelius Academy, Helsinki University of the Arts. The purpose of this project was to develop a handbook for directors of flute ensembles of returning flutists. The handbook contains information on adults as learners, general organizational information, skills that a director should develop when working with this type of ensemble, as well as explains the improvisational exercises and the reflective way I use them in rehearsals.
In order to create an ensemble that would provide a supportive environment for the returning flutists, I looked at theories of adult education, motivation, and social learning, as outlined in the report of this project. The development of the returning flutist ensemble Helsingin Huiluorkesteri, my own development as director of the ensemble, and the development of the improvisational rehearsal techniques is explained in a narrative that follows my work with the ensemble over a period of six years. The improvisational exercises developed during the project were drawn from multiple sources of improvisation used as musical education or community building; including theatrical improvisation, trans-stylistic improvisation (as described by Edward Sarath) and Dalcroze Eurythmics. They were adapted and expanded during the project to meet the specific needs of this ensemble and the returning flutist members. My own development as a conductor is an important part of the journey. It not only was a vital part of the development of the actual rehearsal techniques but informs much of the material presented in the handbook,such as the importance of technical conducting skills, in addition to organizational, and social skills to the success of creating a successful ensemble.
Understanding goal orientation mindsets, theories of transformational adult learning, and social learning theory helped me understand the needs of the returning flutists and adapt the rehearsal techniques to meet those needs. Drawing on these theories, I explain in the narrative of the report how a community of learning was developed in the Helsingin Huiluorkesteri, and how the individual returning flutists were able to access both formal and informal learning sources during rehearsals. The effectiveness of the rehearsal techniques was also presented in the Linnunlaulu concert given by the Helsingin Huiluorkesteri. The concert program consisted of original works for flute orchestra containing improvisatory elements and extended flute techniques, including two new works commissioned for this concert. Data used in writing the report was gathered through a rehearsal journal containing my insights from rehearsals and performances, as well as comments from the returning flutists. Later rehearsal-to-concert periods were also recorded on video. In addition, questionnaires were sent to the participants of the Linnunlaulu concert period.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Häilyvä aika, katoavat muistot
No full textKuvataiteen maisterin opinnäytteeni koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Opinnäytteeni taiteellinen osa pitää sisällään Kuvan Kevät 2022 -ryhmänäyttelyssä
(7.5–5.6.2022) esillä olleen teoskokonaisuuden. Opinnäytteeni kirjallinen osa sisältää myös taiteellisen osan sanallisen ja kuvallisen dokumentaation.
Opinnäytteeni taiteellinen osa, Tappa, treva, hitta / Lose, fumble, find oli esillä Kuvan Kevät 2022 -ryhmänäyttelyssä 6.5–5.6.2022. Se koostui viidestä yksittäisestä teoksesta, jotka näyttelytilassa muodostivat muistamista käsittelevän teoskokonaisuuden. Teokset koostuivat kahdesta stop motion -animaatiosta, diaprojektori-installaatiosta, käsin manipuloidun 35 mm filmin tallenteesta, Polaroid-kuvasta sekä sen paperisesta suurennoksesta.
Esillä olleiden teosten teemat koskivat muistoja, jotka muuntuvat sekä kertautuvat ja ovat usein häilyviä. Lopputyössäni käsittelin muistamisen ja unohtamisen teemoja ja yritin selvittää miltä tuntuu tavoitella osin kadonnutta muistoa.
Tässä opinnäytteeni kirjallisessa osassa, Häilyvä aika, katoavat muistot avaan teosten syntyprosesseja ja kartoitan niiden taustoja. Lisäksi pohdin teosteni suhdetta muistoihin, aikaan, nostalgiaan, menetykseen, valokuvaan, erityisesti Polaroideihin
Deep listening the animal other : trash-foraging gulls at Ämmässuo waste treatment centre
No full textFor centuries, seeing has dominated other senses in Western thought. To a certain extent, this has also been the case in animal philosophy. In this article, animal otherness is examined through listening. We explore otherness in animals that share urban environments and utilise material surplus discarded by humans: gulls. Our fieldwork takes place at Ämmässuo, a waste treatment centre located in Espoo, Southern Finland. The method of listening is Deep Listening, a composer’s sound practice developed by American composer Pauline Oliveros. In Deep Listening, listeners are connected with their environment and all its inhabitants through listening. What is heard is always changed by listening, and in turn, listening changes the listener. The article utilises the concept of sonosphere also created by Oliveros, as well as the concept of atmosphere as it has been described by Andrew Whitehouse. It proposes a method of listening-with gulls which acknowledges the diverse differences and similarities between species while also taking into account the agencies of infrastructures and machines affecting both human and nonhuman lives
Sinfoninen puhallinorkesteri ja sille sävelletty eurooppalainen ohjelmisto
No full textTämän taiteelliseen tohtorintutkintoon sisältyvän tutkielman aiheena on sinfonisen puhallinorkesterin historia, nykytilanne sekä ohjelmisto. Ohjelmiston kartoittamisen tuloksena olen koonnut liitteenä olevan teosluettelon keskeisestä eurooppalaisesta sinfonisesta puhallinorkesterimusiikista 1900-luvun alusta nykyaikaan. Tutkielman lisäksi taiteellinen tohtoritutkinto sisältää neljän konsertin sarjan. Näissä konserteissa johdin kantaesityksiä, Suomen ensiesityksiä, eurooppalaista kantaohjelmistoa ja teoksia, joita tutkimukseni myötä olen löytänyt. Koska suomalainen ainutlaatuinen kokoonpano torviseitsikko hallitsi suomalaista puhallinmusiikkia yli puolen vuosisadan ajan, johdin konserttien lisäksi myös Armas Järnefeltin, Leevi Madetojan ja Toivo Kuulan vaskipuhaltimille säveltämän tuotannon ensimmäisen kokonaisäänityksen.
Sinfoniselle puhallinorkesterille alettiin säveltää taidemusiikkia 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Ohjelmistot eivät kuitenkaan ole levinneet maasta ja orkesterista toiseen. Ammattilaispuhallinorkesterit ovat eri puolilla maailmaa pääosin poliisien ja puolustusvoimien kokoonpanoja. Toisin kuin sinfoniaorkestereissa, tällaisissa kokoonpanoissa ei ole tapana käyttää vierailevia kapellimestareita, jotka levittäisivät samalla myös uutta ohjelmistoa. Tästä johtuen Euroopassa on lukuisia puhallinorkesteriteoksia, jotka tunnetaan vain paikallisesti. Etsiessäni ohjelmistoa Euroopan eri maista sain mahdollisuuden tutustua lukuisiin puhallinmusiikin asiantuntijoihin, jotka kertoivat maansa puhallinorkestereiden historiasta, mikä auttoi ymmärtämään sävellysten taustoja ja puhallinmusiikin kehittymistä. Puhallinorkestereiden historiaa tunnetaan valitettavan heikosti, eikä se sisälly esimerkiksi Sibelius-Akatemian opintotarjontaan. Tutkielmassa pyrin tuomaan muusikkolähtöisestä näkökulmasta keskeisen eurooppalaisen puhallinorkesterin historian.
Kysyn tutkimuksessani, kuinka puhallinorkesterimusiikki Suomessa ja Euroopassa on kehittynyt ja mitä se on nykyään sekä mitä alkuperäisteoksia sinfoniselle puhallinorkesterille on Euroopassa sävelletty. Tuloksena syntyi tutkintoni konserttisarjan ohjelmisto, ja osaksi tutkielmaa olen koonnut keskeisistä eurooppalaisista sinfonisista puhallinorkesterisävellyksistä teosluettelon, joka osaltaan auttaa kapellimestareiden ohjelmistosuunnittelua sekä teosten kansainvälistä leviämistä. Verkkosivustolla saatavilla olevassa luettelossa ilmoitetaan teoksen nimi, säveltäjä, linkki lyhyeen kuvaukseen teoksesta, sävellysvuosi, kesto, kustantaja sekä linkki tallenteeseen.
Olen löytänyt lukuisia mielenkiintoisia sävellyksiä sekä päässyt tutustumaan orkestereihin eri puolilla Eurooppaa ja kuulemaan niiden soittoa. Sain ilahtuneena huomata, kuinka korkea puhallinmusiikin taso on useassa Euroopan maassa ja kuinka laaja puhallinorkesterikenttä nykyäänkin on. Olen vertaillut koulutusta eri maissa ja annan ehdotuksia siitä, kuinka voisimme kehittää Suomessa toimintaa yhteissoiton ympärille ja miten saisimme lapset ja nuoret innostumaan soittamisesta.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Towards Transformative Global Citizenship Through Interdisciplinary Arts Education
No full textThis practitioner research study examined the potential of arts education to support students’ growth towards global citizenship including awareness, care, and understanding of—as well as active and responsible engagement in—current global challenges and social issues. We utilized research material generated during an interdisciplinary arts pedagogy course offered in subject teacher education at the University of the Arts Helsinki and Aalto University (Finland). During the course, students created teaching sessions in peer groups in which they explored pedagogical methods to enhance global citizenship through interdisciplinary arts education participation. In the study, we identified themes addressed in the teaching sessions: Renegotiating (cultural) identity, Facing otherness, Experiencing empathy, Coping with power and inequality, Awakening to ecological responsibility, and Engaging in critical and reflective thinking. Furthermore, we examined how arts education resonated with the aims of global education and discussed the many ways that arts education could support the cultivation of responsiveness and ethical awareness to advance transformative global citizenship
Adventures in live art game research : towards a theory of definition
No full textDrawing from major game studies theorists and performance scholars, this thesis seeks to merge these worlds and combine lexicons of Live Art and ludology. First, this thesis provides an account of my engagement with the definitions of key terms “Live Art” and “game” and then briefly summarises the arc of my research surrounding my focal question: “What is a Live Art Game?” Second, through engaging with the notion of Live Art as “a strategy for inclusion,” I excavate Greg Costikyan’s work on the concept of a game in order to analyse my video game performance Adventures of Harriharri – Episode II (AoHH – Ep. 2). In doing so, I illustrate the relationship between the fields of games and Live Art, with the goal of establishing a language for discussing and understanding games within the practice of Live Art. Third, I explore the metagames of inclusivity and diversity surrounding AoHH – Ep.2 in order to demonstrate how Live Art Games can operate both as a practice-based research method and a critical pedagogical tool. In the final chapter, I examine the 3D body of my video game avatar Harriharri as a site of experimentation, freedom, and becoming.
In conclusion, I propose my own definition of a Live Art Game and propose avenues for future research in the realm of Live Art Game design. This thesis is intended as a beginner’s guide for the Live Artist interested in expanding their practice into games or for the game developer seeking to draw from the affordances of performance
Sirkus, musiikki ja energia : miten antaa energiaa sirkustaiteiljialle?
No full textTämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia äänisuunnittelua ja musiikin tekemistä nykysirkuksessa. Työssä esitellään aluksi tekijän omaa suhdetta musiikkiin, äänisuunnitteluun ja sirkukseen, sekä päätymistä tekemään nykysirkusta.
Seuraavaksi esitellään lyhyesti nykysirkusteokset, joissa tekijä on ollut mukana, joko äänisuunnittelijana tai musiikin tekijänä, muusikkona tai kaikkina näinä samaan aikaan.
Opinnäytetyössä esitellään lyhyesti sirkuksen historiaa, ja eri sirkuslajeja, sekä niiden suhdetta musiikkiin. Seuraavaksi työssä käsitellään nykysirkuksen tekotapaa ja työn kulkua, teoksien syntymistä residensseissä ja erilaisia nykysirkuksen tekemiseen liittyviä termejä.
Työtä varten haastateltiin kuutta sirkusalan ammattilaista eri puolilta maailmaa.
Luvussa nykysirkus ja äänisuunnittelu esitellään äänisuunnittelun mahdollisia keinoja nykysirkuksessa, lavastamista äänellä, toiminnan korostamista äänellä ja sirkuslaitteiden oman äänen hyödyntämistä äänisuunnittelussa.
Luku nykysirkus ja musiikki käsittelee musiikin mahdollisuuksia selventää tai korostaa nykysirkusesityksen rakennetta, esityksessä tehtävien temppujen merkityksen avaamista katsojalle musiikin keinoin, ja tunnelman luomisen problematiikkaa.
Luvussa musiikki, energia ja ruumis taustoitetaan ja pohditaan lähdekirjallisuuden ja haastattelujen avulla musiikin, energian ja nykysirkuksen yhtymäkohtia ja vahvaa suhdetta ruumiillisuuteen. Luvussa esitellään myös vitaaliaffektin käsitettä, ja sitä, miten musiikin eri osa-alueet, tempo, rytmi, melodia, harmonia, voimakkuus ja sointivärit voivat toimia ruumiillisina elementteinä nykysirkuksen kontekstissa.
Luku sirkus ja ruumis käsittelee sirkustaiteilijan kehonkuvaa ja suhdetta kipuun, riskiin, luottamukseen ja sirkusammatin vaarallisuuteen, myös äänisuunnittelija ja muusikon näkökulmasta. Luvussa pohditaan myös nykysirkuksessa edelleen eläviä vapauden, ulkopuolisuuden, friikkiyden ja nomadin elämäntavan perinteitä, sekä niiden hahmottumista nykypäivän arvojen valossa.
Luvussa Piste, Piste, Piste pyritään vielä valottamaan taiteellisen opinnäytetyön prosessia, sen äänisuunnittelun ja musiikin syntyä.
Lopuksi hahmotellaan sitä, miten rakkaus musiikkiin ja nykysirkukseen voi toimia teoksen tekemisen prosessissa keskeisenä voimavarana, ja miten haastavaa on rakastaa tuota tekemistä, jos työryhmän koko on liian suuri