Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Soittajan hiljainen tieto ja tietäminen : oppilaan intuition vahvistaminen soittotunneilla
No full textTutkielmani tehtävänä on tarkastella intuition mahdollisuuksia soittoharrastuksen tukena ja selvittää, millä keinoilla opettaja voisi vahvistaa oppilaansa intuitiivista työskentelyä ja olla paremmassa yhteydessä hiljaiseen tietoonsa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten vahvistaa oppilaan intuitiivista työskentelyä soittoharrastuksen parissa? 2) Miten intuition huomioiminen vaikuttaa soittamiseen?
Tutkimukseni käsitteellinen viitekehys koostuu hiljaisen tiedon ja tietämisen sekä intuition käsitteistä. Laadullisen tutkimukseni aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista neljällä soittotunnilla sekä yhdestä teemahaastattelusta. Analysoin aineistoani laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että intuitiota vahvistava toiminta, harjoitukset ja ilmapiiri mahdollistivat persoonallisen ja kokonaisvaltaisen suunnitelmallisuuden oppilaan taiteellisessa toiminnassa. Soittotuntien rauhallisella ilmapiirillä oli merkittävä vaikutus oppilaan intuition toiminnan kannalta. Mentoroiva
opettaja–oppilassuhde, meditatiiviset harjoitukset, hiljaisen tietämisen reflektointi sekä metaforien ja mielikuvien käyttö osoittautuivat tehokkaiksi intuitiivisiksi työskentelytavoiksi sekä soittotunneilla että kotona harjoitellessa.
Ammattimuusikoiden lisäksi myös harrastemuusikoilla voi olla hiljaista tietoa musiikista sekä sen estetiikasta. Tutkielmani tulosten perusteella esitän, että soitonopettajien tulisi miettiä, miten he voisivat kannustaa oppilaitaan tutkimaan ja hyödyntämään tätä piilossa olevaa implisiittistä tietoa. Tiedostamalla tietämisen implisiittisen ulottuvuuden ja käyttämällä sitä harrastuksensa parissa oppilas uskaltaa luottaa paremmin omaan päätöksentekokykyynsä kappaleen tulkintaan liittyvissä haasteissa, kuten fraseerauksessa, dynamiikan hallinnassa, äänenvärin kontrolloimisessa sekä kappaleen kokonaiskuvan hahmottamisessa
Looking for direction : rethinking theatre directing practices and pedagogies in the 21st century
No full textLooking for direction verbalises lore and embodied knowledge about the art of directing and the art of teaching it. All of the 17 writers are directors, and in most cases, teachers of directing. We are looking for a new way of being/becoming a director, but we still believe that the traditions we carry have a lot to give for the future.
The position of a director is a hot spot in theatre today. We need to confront the new questions of power and hierarchy in our work in a very concrete way, as well as the questions of representation and interpretation. How can we create shared meaning on stage when the metanarratives are losing their universality and the audiences interpret meaning more diversely than ever before?
We invite you to play with this book, jump around, change it, add something, rewrite it and if you like throw it right back at us in a dialogue.
This book is one of the outcomes of the Erasmus + project Alexandria Nova which took place during the years 2019-2022.INTRODUCTION / Ramunė Balevičiūtė & Egill Pálsson --
LOOKING BACK. Skills. Methods. Techniques. --
SOME NOTES FROM A STAGE DIRECTOR’S DIARY (2013 to 2020) / Loreta Vaskova --
THE TRUTH OF THE MASK. A reflection on concept development in theatre / Runar Hodne --
TWO METHODS, SAME ORIGINS, DIFFERENT OUTCOMES / Egill Pálsson --
REFLECTIONS ON A CURIOUS ART FORM. An essay in nine steps / Kristina Hagström-Ståhl --
DIRECTING AS A SPATIAL-SOCIAL PRACTICE / Mareike Nele Dobewall --
LOOKING INSIDE. Embodied Directing. --
THOUGHTS ON INTUITION & THE CREATIVE PROCESS. Contradictory and practical ways to become more intuitive in our work / Una Þorleifsdóttir --
LET’S TALK ABOUT THE WEATHER INSTEAD. A few thoughts on directing the theatre of self-organisation / Milda Al-Slamah --
NOTES ON THE DIRECTOR’S BODY / Riko Saatsi --
ENTHUSIASM AND JOY. Subjective notes on theatre directing / Mika Leskinen --
LOOKING AROUND. Community. Culture. Collaboration. --
DIRECTING COMMUNITAS. Between Duty and ‘Duty Free Art’ / Anja Suša --
DECOLONIAL DIRECTING APPROACH / Rodolfo García Vázquez --
CYBERNETIC PROMISES. The Director as a machine à gouverner / Johannes Maria Schmit --
INTERNATIONAL COLLABORATION. Grounding classics in local contexts / Yana Ross --
LOOKING FORWARD. Pedagogies of Directing. --
THE MURKY (HI)STORY OF EARLY DIRECTING EDUCATION – AND WHAT WE CAN LEARN FROM IT / Pauliina Hulkko --
WIDENING THE FRAME. Some thoughts on a contemporary, inclusive approach for training young directors / Kevin Kuhlke --
FLOWERS AND RULES. Ikebana and the pedagogy of directing / Saana Lavaste --
A PROPOSAL NEEDS THE TENDER BRUSH OF AN EYELASH AND THE THRUST OF A WING BEAT / Robert Schuster.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Hengellisestä kansansävelmästä urkukoraaliksi
No full textKirjallisessa työssä analysoidaan hengellisten kansansävelmien käyttöä kahdessa urkukoraalissa. Kohdeteokset ovat Kaj-Erik Gustafssonin koraalisovitus Vi vandrande själar på brusande strand ja Nils Lindbergin urkukoraali Så går en dag än från vår tid. Aluksi perehdytään hengellisten kansansävelmien historiaan, minkä jälkeen tutkitaan kohdeteoksia tyylianalyysin keinoin. Analyysissa keskitytään harmoniaan, rytmiin ja melodian käsittelyyn.
Johtopäätös on, että Lindberg ja Gustafsson lähestyvät kansansävelmiä eri tavoin kaikkien analysoitavien parametrien valossa. Lindbergin urkukoraalissa melodian, rytmin ja harmonian käyttö on vapaata ja jazzista vaikutteita ottavaa. Gustafssonin urkukoraali puolestaan on barokkityylinen sovitus, jossa pääpaino on melodian koristelulla
Poliisimeditaatio
No full textTila-aikataiteen maisteriopinnäytetyöni koostuu taiteellisesta sekä kirjallisesta osuudesta. Taiteelliseen osuuteen kuului kollaasitekniikalla toteutetusta Poliisimeditaatio -nimisestä, 20 minuutin mittaisesta essee-elokuvasta sekä 36 -sivuisesta pienjulkaisusta Millaista työ on oikeasti, millainen on sun kovin keikka - Kuvataiteilijan alanvaihtopohdintoja rakennettu installaatio. Ammatinvalintaa, kuvien ja tekstien avulla tapahtuvaa tiedonhankintaa, poliisirepresentaatioita sekä kuvien kautta tapahtuvaa toisen näkökulman tavoittelua käsittelevä kokonaisuus valmistui kevään 2022 aikana.
Niin videossa kuin pienjulkaisussakin hyödynsin poliiseja kuvaavaa fiktiivistä, dokumentaarista sekä viestintätarkoituksiin eri tahojen valmistamaa kuvamateriaalia, jota keräsin nauhoittamalla tietokoneeni näyttöä teokseen liittyvää taustatyötä tehdessäni. Kuvaviitteiden lisäksi käytin itse tuottamaani kuvamateriaalia, opiskelu- ja treenikavereideni sekä eri yhteyksissä minua ohjanneiden ja opettaneiden henkilöiden kuvaamia digitaalisia valo- ja videokuvia. Mukana oli myös photoshop -työskentelyäni kuvaavia näyttönauhoituksia.
Teoskokonaisuudessa hyödynnettyihin teksteihin kuului Poliisiammattikorkeakoulussa voimankäytön opettajana toimineen komisario Juha-Matti Huhdan, Helsingin väkivaltarikosyksikössä pitkän uran tehneen Juha Rautaheimon, Helsingin liikkuvasta poliisista eläköityneen ylikomisario Olavi Lempisen, vanhempana rikoskonstaapelina Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikössä ammattimaisen rikollisuuden toiminnoissa työskentelevän Heli Kanniston, ylikomisario Elina Katajamäen, Sisä-Suomen poliisilaitoksella rikoskomisariona työskentelevän Saara Asmundelan sekä Helsingin poliisilaitoksella komisariona työskentelevän Ida Pietilän kirjoituksia, osa poliisiksi pitkän toimittajauran jälkeen opiskelleen Kristiina Komulaisen lehtihaastattelusta, kansainvälisen politiikan tutkijan Brian Klaasin podcast -haastattelusta sekä teosprosessin aikana tekemiäni äänimuistiinpanoja. Pienjulkaisuun liitin myös prosessin aikana käymääni sähköpostinvaihtoa. Julkaisun graafinen suunnittelu viittaa Mika Rautasen Poliisiammattikorkeakoulun pääsykoekirjaan suunnittelemaan ja toteuttamaan taittoon.
Teoskokonaisuus kuvaa sitä, millainen käsitys helposti saatavilla olevien julkisten tekstien ja kuvien myötä poliisista muodostui poliisin työstä kiinnostuneelle kuvataiteilijalle. Taiteellisessa osuudessa subjektiivinen näkökulmaa on korostettu teoksen eri osiin sijoittuvien minä -muotoisten tekstien avulla.
Tämä kirjallinen osuus sisältää kuvauksia teosprosessista ja siihen liittyneistä ajatuksista."Taiteellinen osuus esitettiin 7.5.-5.6.2022 Kuvataideakatemian Mylly -rakennuksessa osoitteessa Sörnäisten rantatie 19 osana Kuvan Kevät 2022 -näyttelyä. Kokonaisuuteen kuului Poliisimeditaatio -niminen, 20 minuutin mittainen videoteos sekä 36 -sivuinen pienjulkaisu nimeltään Millaista työ on oikeasti, millainen on sun kovin keikka - Kuvataiteilijan alanvaihtopohdintoja. Teoskokonaisuus oli installoitu rakennuksen viidennessä kerroksessa sijaitsevaan Kaiku -galleriaan.
Plutarch’s Boat : On the spiritual sense of the scenic interruption
No full textThe article considers how the scene in the scenic presentation can constitute a twofold instance of interruption—not only as an intervening element within a performance but also as something that may interrupt it entirely—and how these two interruptions are intertwined. The demonstration builds on a scenic lecture of the classical text by Plutarch on the disappearance of oracles, dating from the first century CE. The text is renowned for its story of the death of ‘the Great Pan’. A closer analysis of the text indicates how that seemingly eccentric story is essentially motivated by the worry of the author concerning the disappearance of ‘providence’ and thereby the sense of ‘allness’ (pan) provided by a historical world. The conclusion links the story to the present-day post-pandemic situation: What if, on every occasion when a human community or society, a dêmos or ‘people’, becomes interrupted by its fundamental exposedness to the disastrous effects of the non-human universe, no matter what is their cause, a certain ‘allness’ dies? What are the spiritual, political and transcendental consequences of that event in history, and what are they today? Insofar as these questions can only open in a scenic perspective, they re-articulate the scene or the stage, in a novel way, as a dimension of radical exposure engaging our experience and bodies genuinely and relating them to what they are not
Tools for Teachers to Support Music Students in Managing and Coping With Their Workload in Higher Education
No full textOne-to-one tuition is an essential part of studying music and is appreciated by the music students. Problems can occur when there are diverse perceptions between teacher practice and student expectations. This study provides research-based evidence on 155 music students’ experiences of workload, stress, and coping in their interaction with teachers in higher education in Finland and the United Kingdom. The theoretical framework was informed by several theories in educational psychology research, such as the influence of teaching and learning environment on students’ perceived workload, and constructivist approach in teaching and learning music. The data included 155 music students’ open-ended answers in the questionnaire and interviews with 29 music students. The qualitative analysis was conducted through the methodological framework of transcendental phenomenology. The findings illustrate music students’ interaction with teachers concerning (1) the structure of students’ workload, (2) a music student’s individual workload, (3) workload relating to teaching and learning environments, and (4) psychological and physiological issues. A total of 43 constructive tools for teachers were created based on these music students’ experiences. These tools are based on the constructivist principles focusing on the music students’ knowledge and capabilities and they can be utilized to better support students in managing and coping with their workload and stress in higher music education institutions
Häive : jaetun tekijyyden muovaama tanssielokuvaprojekti
No full textOpinnäytetyössäni tarkastelen jaetun tekemisen mahdollisuuksia taidepedagogisesta näkökulmasta. Kollektiivisen työskentelyn ollessa yleistä tanssin ammattikentällä, ryhmän potentiaalia hyödynnetään harvemmin tanssin opetuksen kontekstissa. Tässä työssä pyrin hahmottamaan sitä, miten tekijyys voi jakautua nuorista koostuvan työryhmän kanssa? Käsittelen jaetun taiteellisen tekemisen mahdollisuuksia ja haasteita tanssielokuva Häiveen prosessin analysoinnin kautta. Kyseinen videoteos toteutettiin yhdessä Sibelius-lukion tanssilinjalaisista koostuvan produktioryhmän kanssa. Opinnäytteen kirjallisessa osassa käyn läpi teoksen luomisen yhteistoiminnallista prosessia, tarkentaen erityisesti omiin työryhmän johtajan ja ohjaajan rooleihin työskentelyssä.
Taustoittaakseni tutkimustani kerron omasta historiastani tanssinharrastajana, opiskelijana ja opettajana. Tämän lisäksi esittelen pedagogisen ajatteluni taustalla vaikuttavia teorioita, kuten Lauri Rauhalan humanistista maailmankuvaa sekä Paulo Freiren ja bell hooksin ajatuksia osallistavasta kasvatuksesta. Havainnollistaakseni kollektiivista ja ryhmäkeskeistä työtapaa avaan yhteistoiminnallisen oppimisen ja devisingin ajattelutapoja. Esittelen Jo Butterworthin demokraattis-didaktisen mallin, jota käytän myös analysoidessani omaa rooliani työryhmässä.
Kuvatessani Häiveen prosessia käyn läpi eri työskentelyn vaiheita ja niistä nousseita huomioita oman työpäiväkirjaani pohjautuen. Avaan valitsemiani työskentelyn menetelmiä ja harjoituksia, joiden toimivuutta reflektoin erityisesti suhteessa työn kollektiivisuuteen. Kuvaan myös eri työvaiheiden mahdollisuuksia ja haasteita, erityisesti työryhmän johtajan perspektiivistä. Työn aineistona toimii myös työryhmäläisille teetetyn kyselyn vastaukset, joita analysoimalla olen saanut tietoa osallistujien kokemuksista prosessista.
Johtopäätöksenä esitän jaetussa tekijyydessä olevan valtavasti potentiaalia työskennellessä nuorista koostuvan työryhmän kanssa. Viimeisessä luvussa avaan työtavan ihanteiden ja realiteettien suhdetta Häiveen prosessin näkökulmasta. Tämän lisäksi pohdin omaa alati vaihtuvaa rooliani opettajana, ohjaajana, työryhmän johtajana ja kanssatekijänä. Viimeiseksi pohdin työn vaikuttavuutta osallistuneisiin nuoriin, erityisesti vaikuttamisen ja heidän oman taiteellisen ajattelunsa kannalta
A hundred things
No full textThe artistic component of my Master’s thesis project consisted of an installation called Tempo Dulu, which was exhibited during Kuvan Kevät in 2021. My work was shown at Exhibition Laboratory (B) in the month of May.
Tempo Dulu is an installation with sound, moving image, light and objects in a live environment. On an area covering thirty square metres there are plinth-like constructions that are used to present objects, mirrors, video screens, surveillance cameras, flickering lights and hand-made screens.
The displayed objects generate images, reflections, shadows and silhouettes, starting a chain of associations as it builds a narrative. Before the spectator’s eyes a diorama unfolds into itself. Trapped in a feedback loop, one is thrown back in the context that only exists in one’s head. Everything that is hidden deep in a culture, shame, sorrow, pride and hope, manifests in various forms on the surface, in the superficial, the mundane, in utensils, in popular culture, in everyday life. At times seemingly trivial and ubiquitous it layers a multiplicity of meaning.
This written part of my thesis is a documentation and description of the practical work and offers a personal background that explains some of the topics my work touches upon. I will elaborate on the importance of fiction, narrative and cultural position and explain some of the formal aspects of my work, with a special interest in how things are perceived.
This text is not a documentation of my installation in the way that it will give you a crystal clear image of what has been shown. It has a similar strategy as my artistic work Tempo Dulu, which is site- and time- specific, in that it has live elements and offers different viewpoints
Where do images come from? : detours around Ted Serios's "thoughtographic" photographs
No full textIn the mid-1960s, the Western world was confounded by a peculiar case. The person at the center of this attention was Ted Serios, a bellhop at a Chicago hotel, who was said to possess a unique talent: he could produce photographic images by using only his mind. Dr. Jule Eisenbud, a respected psychiatrist from Denver who was fascinated by the workings of the human mind, made a significant contribution to studying this phenomenon in 1964–1967. However, understandably, people saw the pictures - called thoughtographs - as a scam and their origin as some sort of magic trick. The essays in this collection do not focus on the truth and the untruth of these experiments. Instead, the story of Serios has tempted the authors to consider a variety of deviations from and detours around a subject that defies rational explanation. The thoughtographs do not make sense: their contours blur and blend with the ontology of the image in general. How do images appear to us in the first place? Where do images come from?Foreword / Marjaana Kella --
The Narrative of Theodore Judd Serios of Kansas City / Marjaana Kella --
I Exploring archives --
Jule Eisenbud: Science, Photography, and Ted Serios / Tom Beck --
II Reflecting on images --
The Tail of a Comet / Harri Laakso --
Flat thoughts / Mika Elo --
The Auratic Alchemy of Theodore Serios / Leon Marvell --
Super-illusion / Marjaana Kella --
III Imagining with words --
Seven Exercises / Hanna Weselius.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Nautinnon avulla navigoiden kohti kestävämpää tanssijan työtä
No full textOpinnäytetyöni kirjallisessa osiossa yhdistän kaksi teemaa, jotka ovat kulkeneet mukanani tanssijantaiteen maisteriohjelman ajan: tanssijan työn kestävyys sekä nautinnon teema. Lähestyn työtä kysymällä: Miten nautinto ja mielihyvä näyttäytyvät tanssijan työn kontekstissa ja minkälaisia käytänteitä nautinnon näkökulma työhön ehdottaa? Työn pääasiallisena inspiraation lähteenä on toiminut kirjailija adrienne maree brownin toimittama kirja Pleasure Activism - Politics of Feeling Good (2019), jonka siivittämänä valitsin näkökulmakseni tarkastella
nautintoa yksilön näkökulmasta.
Työn ensimmäisessä osiossa avaan aihevalintani taustoja, sekä omaa tanssihistoriaani nautinnon näkökulmasta. Toisen osion aloitan tarkastelemalla yksilön tietoisuuden rakentumista Timo Klemolan tietoisuuden tasojen sekä psykoanalyyttisen teorian kautta. Hahmotan tanssijan kokemuksiani näiden teorioiden avulla ja havaitsen teorioissa myös samankaltaisuuksia. Jatkan kirjoittamalla mielihyvästä ja nautinnosta ja esittelen psykoanalyyttisen teorian mielihyvä- ja todellisuusperiaatteet. Näiden avulla hahmotan nautinnon navigoivaa ja motivoivaa luonnetta, kontekstisidonnaisuutta sekä nautinnon ja häpeän suhdetta. Huomioin nautinnon subjektiivisuuden, konteksti- ja kulttuurisidonnaisuuden sekä sen, että nautinnolla (sellaisena, kuin sitä tässä lähestyn) ei ole tiettyä estetiikkaa. Tarkastelen haastavia kokemuksiani tanssin kontekstissa mm. häpeäfantasioiden kautta ja poimin näistä kokemuksistani yhdistäviä piirteitä: yleisön katse sekä kuvitteellinen ulkopuolinen katse. Toisen osion lopussa esittelen brownin nautintoaktivismin ja tarkastelen brownin koostamaa toimintaehdotusten listaa. Valitsen listasta neljä kohtaa, jotka tulkitsen seuraavaan muotoon: Itsen tunteminen, strategiointi kohti nautintoa, häpeän vähentäminen sekä tilan tekeminen mielihyvälle ja nautinnolle.
Työn kolmannessa osiossa kerron taiteellisesta opinnäytetyöstäni Coresta (koreografia: Emmi Venna) tarkastellen Core:n teosprosessia yllä mainittujen toimintaehdotusten avulla. Aloitan tarkastelemalla teoksen luovaa prosessia itsen tuntemisen sekä häpeän vähentämisen näkökulmasta. Kerron, miten teokseen liittyvissä harjoituksissa tulin tietoiseksi tanssihistoriastani, kiinnostuksen kohteistani, mieltymyksistäni, nautinnollisista tansseista sekä näihin liittyvästä häpeästä. Tämän jälkeen pohdin kokemuksiani Coren esityksistä vertaillen tammikuun ja elokuun esityskausia keskenään. Tarkastelen kokemuksiani strategioiden ja nautinnolle tilan tekemisen näkökulmista. Huomaan kuinka elokuussa tanssijan työ oli mielekästä ja tarkastelen käytännön syitä sille. Havaitsen strategioita, jotka auttoivat minua tanssijana olemaan teoksessa läsnä nyt-hetkessä. Huomioin nautinnon kontekstisidonnaisuuden ja sen, kuinka elokuussa tanssijana en yrittänyt mahtua teoskonseptiin, vaan elin teoskonseptista ja konseptissa.
Neljännessä osiossa kirjoitan työni johtopäätöksistä erotellen seitsemän aspektia edesauttamaan kestävämpää tanssijan työtä. Aspektit ovat: Toiminnan rajaaminen; Nautinto, mielihyvä ja toimijuus; Dialogi ja kollegiaalisuus; Ruumiin tieto ja kielellisyys avaavassa vuorovaikutuksessa; Hidastaminen ja nyt-hetki; Hyväksyvä asenne itseään kohtaan sekä Ulkoisen katseen potentiaali.
Viidennessä osiossa pohdin tämän työn prosessia ja esitän, että nyt-hetkessä läsnäolo on kestävän ja mielekkään tanssijan työn ytimessä. Lopuksi kirjoitan asioista, joista nautin tanssin kontekstissa tämän prosessin päätyttyä