Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Samainen : tarmosta ja teatterista
No full textKirjallisessa opinnäytteessäni yritän jäsennellä omia tapojani valmistautua rooliin ja esitykseen, sekä avata näyttämöllä tapahtuvaa ajatteluani.
Opinnäyte on luotu fiktiivisen kehyskertomuksen ympärille, joka sijoittuu tulevaisuuteen, jossa koronaviruksen aiheuttama teatterisulku jatkui
niin pitkään, että teattereita oli Suomessa enää mahdotonta avata ja oma urani nousevana suomalaisena teatteritähtenä on vaihtunut lonkeron
juomiseen Kansallisteatterin entisen järjestäjän Johannan kanssa.
Ensimmäisessä kappaleessa avaan tarkemmin opinnäytteen muotoa ja opintojeni aikana nousseita ajatuksia siitä, mitä hyvältä näyttelijältä
vaaditaan. Kirjoitan itseeni uskomisesta ja sen vaikutuksesta kaikkeen mitä teen, sekä anarkistisesta välinpitämättömyydestä, joka näyttämöllä
työskentelemiseen mielestäni kuuluu, jotta mailaa ei tule puristettua liikaa.
Toisessa kappaleessa luon pohjan opinnäytteen mukana kulkevalle kehyskertomukselle ja sen hahmoille. Kerron tutustumisestani Johannaan
ja työskentelystä Kansallisteatterissa ennen kuin koronarajoitukset sulkivat teatterit Suomessa lopullisesti.
Kolmannessa kappaleessa käyn läpi omia rutiinejani ennen esitystä. Kirjoitan lämmittelyn tärkeydestä, jotta ruumis on vastaanottavaisessa
tilassa ja valmis kohtaamaan näyttämölle astumiseen liittyvän kuoleman pelon. Kirjoitan hengityksestä ja nautinnosta, joka
näyttelijäntaiteeseen kuuluu, sekä yksityisestä yleisöstä ja sen vaikutuksesta minuun.
Neljäs kappale käsittelee rooliin valmistautumista. Yritän avata sisäistä maailmaa ja mielikuvia, joita luon yksin harjoitellessani, jotta
näyttämöllä pystyisin keskittyä vastanäyttelijääni. Kirjoitan myös eläinajattelusta, jota käytän usein näyttämöllä luodakseni itselleni lisää
sisäisiä kierroksia.
Viides kappale käsittelee tenniksen pelaamista ja sen yhteyttä näyttelijäntaiteeseen. Kirjoitan pienistä voitoista tenniskentällä ja näyttämöllä,
mitkä auttavat minua saamaan onnistumisen kokemuksia ja iloa ja nautintoa näyttelijäntaiteeseeni. Kerron myös seksuaalisuudestani ja siitä,
kuinka se on vaikuttanut tapaani olla näyttämöllä.
Kuudennessa kappaleessa avaan mieleni liikkeitä näyttämöllä esityksen aikana. Yritän selittää auki näyttämön valtapeliä ja leikkiä
vastanäyttelijän kanssa, mielikuvituksen käyttöä ja yleisön kanssa pelaamista.
Seitsemännessä kappaleessa punon opinnäytettäni yhteen, puhun koulun kuormittavuudesta ja jaksamisesta, sekä kiitän opinnäytteen kannalta
tärkeitä henkilöitä
Laulajatar matkakirjailijana : Pia Ravennan kiertävä oopperaelämä Egyptissä 1920-luvun alussa
No full text
Health and Well-Being of Church Musicians during the COVID-19 Pandemic : Experiences of Health and Work-Related Distress from Musicians of the Evangelical Lutheran Church in Finland
No full textEarlier research has revealed contrasting gender results in standardized mortality ratios (SMR) for cancers and cardiovascular diseases of Finnish church musicians compared with the general population. In order to better understand the SMRs, our study examined gender differences in health and work-related experiences of church musicians with special focus on experienced stress and burnout on the one hand, and work engagement and mental well-being on the other. The data were collected by a questionnaire including both standardized measures and open-ended questions. Statistical methods (mostly χ2 tests) were used for examining gender differences in the measures, and the open-ended questions were analyzed using theory-driven content analysis. The two sets of data complemented each other. Analyses of the standardized measures showed that church musicians have more burnout and distress than the general population but the results were not gendered. However, the open-ended questions revealed clearly higher distress in females than in males. Based on the contrast between the measures and the open-ended questions, we raise the question about how well females who have distressing work can recognize the stress factors and change them, especially if distress becomes a “normal state”
Back to the UFO : Pink Floyd, The Division Bell tour (1994) and the retrofied aesthetics of psychedelia
No full textTutkielmia joutilaisuudesta
No full textKuvataiteen maisterin opinnäytteeni koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Opinnäytteen taiteellinen osa pitää sisällään Kuvan Kevät 2021 -ryhmänäyttelyssä (12.5.–6.6.2021) esillä olleen teoskokonaisuuden sekä yksityisnäyttelyni Farkunväristä kynsilakkaa, joka oli Exhibition Laboratory Project Roomissa 6.–22.8.2021. Opinnäytteeni kirjallisessa osassa kuvaan, miten päädyin käsittelemään teoksissani joutilaisuutta ja kuinka teeman käsittely muutti työskentelytapojani ja arvojani.
Vaikka opinnäytteeni taiteellinen osa jakautuu kahteen näyttelyyn, koen, että teokset ovat osa samaa sarjaa, josta käytän nimeä Tutkielmia joutilaisuudesta. Sarjan teoksissa keskityin maalaamaan asioita, joita joutilaana ollessani poimin arjestani. Kuvasin maalauksissani esimerkiksi telineellä roikkuvia pyykkejä, kirkkaan keltaisina loistavia voikukkia tai moneen kertaan paikatun asvaltin eri sävyjä. Jotkin teokset liittyivät suoremmin joutilaisuuden teemaan, kuten petaamatonta sänkyäni kuvaava Hetki vielä tai sinisellä taivaalla lipuvat pilvet maalauksessa Dreaming. Vaalin joutilaisuutta myös arjessani – päätin maalata vain, kun siltä tuntuisi, ja antaa aikaa palautumiselle. Halusin etenkin irrottautua opinnäyteprosessin luomasta paineesta tehdä jotakin suurta ja mykistävää – miksei pieni ja arkinenkin olisi merkityksellistä?
Tässä opinnäytteen kirjallisessa osassa käsittelen opinnäytetyöprosessia sen alkumetreiltä aina Project Roomin näyttelyyn saakka. Kuvaan alussa vaikeuttani navigoida uusien opintojen, lähestyvän opinnäytteen sekä taiteellisen uudistumisen keskellä. Lopulta erilaisten maalauskokeilujen sekä studiovisiiteillä käytyjen keskustelujen myötä opinnäytteen teemaksi muotoutui joutilaisuus.
Opinnäytetyöprosessin haasteiden lisäksi kirjoitan minua inspiroineista taiteilijoista, kiinnostuksestani arkisiin aiheisiin sekä valokuvien suhteesta teoksiini. Kirjoitan opinnäytetyönäyttelyistä, kuvailen teoksia ja ripustusta sekä sivuan keskusteluja, joita kävin näyttelyiden aikana kollegoiden ja näyttelyvieraiden kanssa. Lopuksi pohdin opinnäytetyöprosessin kulkua ja vaikutusta työskentelyyni vuosi opinnäytenäyttelyiden jälkeen
Sävelaste-skeemojen suhde muotoon C. P. E. Bachin A-duuriklaveerisonaatissa Wq. 55/4
No full textässä tutkimuksessa pyrin selvittämään sävelaste-skeemojen suhdetta muotoon C. P. E. Bachin A-duuriklaveerisonaatissa Wq. 55/4 (1765). Metodologiaan sisältyivät erityisesti Robert Gjerdingenin vakiinnuttamat galantin musiikin sävelaste-skeemat, ja kyseiseen musiikkiin päteviä muotokäsitteitä erityisesti L. Poundie Bursteiniltä / Kochilta, Wayne Pettyltä ja William Caplinilta.
Tutkimustuloksena löytyi muun muassa, että eri sävelaste-skeemojen vastaavuus on Bachille sävellyksellinen voimavara, jonka avulla hän voi sekä luoda että pettää kuulijan muotoon liittyviä odotuksia. Esimerkiksi ensimmäisen osan ensimmäisen taitteen (esittelyjakso) Romanesca suhteutuu toiseen taitteen Monte Romanescaan, ja näin toimii muodonnan keinona. Toisaalta esimerkiksi kolmannen osan toisessa taitteessa (kehittelyjaksossa) ehkäpä epätyypillisellä skeemojen ketjutuksella luodaan epävakautta ja petetään kuulijan oletus selkeästä muotoyksikön alkamisesta tai päättymisestä.
Aihetta jatkotutkimukselle on esimerkiksi siinä, onko Bachille erityisesti 1760-luvun klaveerisonaatteja koskien tyypillistä vai poikkeavaa luoda silta (Kochin Appendix) toisen taitteen (kehittelyjakso) päättävän kadenssin ja kolmannen taitteen (kertausjakso) teemamateriaalin toiston välille, ja mitkä ovat tämän sillan tyypilliset ominaisuudet. Tämän sonaatin ensimmäisen ja kolmannen osan kohdalla kyseisen sillan voisi kuvailla nimenomaan leikittelevän paluun odotuksella
Full-Body Interaction in a Remote Context : Adapting a Dance Piece to a Browser-Based Installation
No full textThis paper describes the process of adapting a dance piece to an interactive installation. To cope with COVID-19 restrictions, the installation runs on a browser, allowing for remote access, and is based on camera tracking of movement. We describe the adaptation of the dramaturgy, with a primary focus on translating the interaction design aspects from the performance to the browser-based installation. We invited five users to test our working prototype, and we report on their feedback. This paper offers insights on how to adapt a dance piece to an interactive browser-based installation. We also highlight the benefits of using machine learning for motion capture in this context. Finally, we identify the potential of using interaction design with sound for embodied perception
Novel opportunities for intercultural music education : Integrating singing and a language-aware approach in Learn-Finnish-by-Singing choirs
No full textThe topic of language awareness in intercultural music education has received surprisingly little attention in discussions on meaningful and responsive musical practices, despite language being an ubiquitous issue that every music educator encounters when entering a multilingual learning environment. This study explores a language-aware perspective that is embedded in a dynamic and dialogical choir practice drawing on the direct social needs of adult choir participants with culturally and linguistically diverse backgrounds. The analysis sets the practitioner experiences, planning, and implementation of the choir practice against the theorisation of activity systems and the concepts of boundary object and boundary crossing, in particular. The theoretical exploration considers how a dual meaning choir practice (a) integrates musical and linguistic activity, (b) crosses boundaries between the disciplines of music and language education, and (c) justifies change in music educational thinking. The study suggests that a dual meaning choir practice provides meaningful musical activity for adult immigrants, expanding the understanding of musical practice and the profession of music educator by blurring the dichotomous thinking of music and music education as being either instrumentalized or existing only for purely musical purposes. The study further advocates that a hybrid musical practice can widen professional understanding with novel insights, out-of-the-box perspectives, and new opportunities
Voice Map Method : enhancing composer-singer communication
No full textCommunication issues often occur between singers and composers in the context of
creating new vocal music. The Voice Map Method (VMM), developed here, facilitates
more fluent communication and thus supports the artistic process. The VMM consists
of two parts: a computer-aided Voice Map Analysis (VMA) and a questionnaire entitled
List of Good Questions. This systematic process involves collecting information about
a specific singer’s voice; it reveals some of the most essential aspects of the singing
voice, which is particularly beneficial to less experienced composers. During the
VMA stage, the composer listens to the singer’s voice, to get to know it acoustically.
Afterwards, both parties read through the VMA together and proceed to discuss it.
The VMA is based on the Voice Range Profile (VRP), an analytical tool used in voice
studies to efficiently collect numerical data on the voice. The result of the VMA, the
Voice Map, reveals the possibilities of the singer’s voice in visual form, indicating
each area (‘area’ being analogous to ‘register’) and the dynamic range (range of sound
pressure levels) of each tone. Lastly, the singer’s formant is analysed automatically
and the audio is stored for later reference.
Field tests involving different voice types validate the technical functionality of the
VMA and optimise the analysis process. Nevertheless, since the VMM is designed
to improve communication between artists, the ultimate testing and validation
happens in the artistic context, in the form of composing three operas.
The development is iterative: questions arising from the artistic work are analysed
against the theoretical background for creating a new version of the VMM. This is then
used in a new artistic work. The development project is grounded in communication
theory, collaborative creativity (as per Keith Sawyer), and the analysis of the composer’s
work. Furthermore, the voice studies provide a theoretical background for the vocal
registers, singer’s formant, vibrato, voice range profile, and the German Fach system.
While the Fach system itself is a fundamental component of the opera industry, it
is often misapplied outside of that context. Structural gaps in the standard training
programmes cause inexperienced composers to resort to the Fach system in an
uninformed way, often composing unidiomatically and too vaguely for a voice type.Kun laulaja ja säveltäjä luovat uutta vokaalimusiikkia, on kommunikaatiossa
usein haasteita. Voice Map Method (VMM) on menetelmä, joka tukee sujuvampaa
kommunikaatiota ja siten auttaa myös taiteellisessa prosessissa. VMM koostuu
kahdesta osasta: tietokoneavusteisesta analyysistä Voice Map Analysis (VMA)
ja kysymyslistasta List of Good Questions. Tämä systemaattinen prosessi auttaa
kokoamaan ja välittämään tietoa tietyn laulajan äänestä ja paljastaa sen tärkeitä
ominaisuuksia, jotka ovat erityisen hyödyllisiä laulumusiikissa kokemattomalle
säveltäjälle. VMA-prosessin aikana säveltäjä myös kuuntelee laulajan ääntä tutustuen
siihen akustisesti. Myöhemmin molemmat osapuolet käyvät yhdessä läpi VMA:n
tulokset ja jatkavat keskustelua sen pohjalta.
VMA perustuu analyyttiseen menetelmään nimeltä Voice Range Profile (VRP), jota
logopediassa käytetään numeerisen datan tehokkaaseen keräämiseen äänestä. VMA:n
tulos, Voice Map (äänikartta), näyttää laulajan äänen mahdollisuudet visuaalisessa
muodossa. Kartta kuvaa äänen eri alueet (“alue”, ‘area’, on analoginen sanan
“rekisteri” kanssa) ja jokaisen siihen kuuluvan äänen dynaamisia mahdollisuuksia
(äänenpainetason ylä- ja alarajan). Lopuksi äänestä analysoidaan laulajan formanttia
ja ääni tallennetaan mahdollista myöhempää tarkastelua varten.
VMA:a testattiin eri äänityyppejä edustavien laulajien kanssa, mikä vahvisti sen
teknisen toimivuuden ja auttoi optimoimaan analyysiprosessin. Koska VMM on
suunniteltu taiteilijoiden väliseen kommunikaatioon, voi lopullinen testaus kuitenkin
tapahtua vain taiteellisessa kontekstissa. Menetelmää hyödynnettiin kolmen oopperan
sävellystyössä.
Kehitystyö oli iteratiivista: taiteellisen työn herättämät kysymykset analysoitiin
teoreettista viitekehystä vasten, mikä toimi innoittajana seuraavalla versiolle VMM:sta.
Tätä puolestaan käytettiin uuden taiteellisen teoksen luomiseksi. Kehitystyön pohjana
toimivat kommunikaatioteoriat, jaettu luovuus (collaborative creativity, Keith
Sawyer) sekä säveltäjän työn analyysi. Lisäksi mukana on logopedian tarjoama
teoreettinen pohja vokaalirekistereille, laulajan formantille, vibratolle ja VRP:lle.
Fakkijärjestelmä taas on perustavanlaatuinen osa oopperateollisuutta, mutta toisissa
konteksteissa sitä käytetään usein väärin. Koska säveltäjien peruskoulutuksessa on
usein rakenteellisia aukkoja laulumusiikissa, he käyttävät fakkijärjestelmää tulkiten
sitä väärin ja päätyvät säveltämään epäidiomaattisesti ja epämääräiselle äänityypille.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility