Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Re-thinking inspiration as in-betweens in arts-integrated literacy practices
No full textInspiration is a widely used concept in everyday speech, and it is used especially when people talk about what they do in their creative processes. This article presents a re-thinking of the notion of inspiration through a non-representational approach to challenge the assumption of dance as a mere stimulus to and representation of texts and vice versa when integrating creative dance into literacy education. Based on diffractive analytical engagements, this article proposes an understanding of inspiration as intra-active and rhizomatic in-betweens producing new-ness and other-ness. This understanding can produce rich and diverse opportunities that value and cherish writing and dancing non-hierarchically in the literacy classroom; both have pedagogical value, without either acting as a servant of the other. The article concludes with a discussion of the extent to which literacy education is prepared to take dance seriously, emphasizing that the proposed understanding of inspiration can contribute to that end
Patterns of variation in sociomusical identity of school-goers in a condition of social vulnerability and musical gaps in their education
No full textSociomusical identity pursues integrative goals, as it establishes bridges between musical identities from a perspective based on transculturation and post-ethnicity. The current study aims to observe the influence of social groups in the construction of sociomusical identity, using a simple random sample comprised of 417 students who attend Chilean schools classified in a condition of social vulnerability. The chosen nonexperimental quantitative method is survey research, as two scales were applied to measure musical activities in different social groups. Results indicated that the musical performance variable explains social differences in the distribution of sociomusical capital because, just as Western culture fosters the musician-listener dualism, it also causes gaps in sociomusical identity. In conclusion, differentiation points in sociomusical identity are linked to social matters concerning musical performance, as school-goers’ musical practice is not encouraged inside nor outside of schools
"Ihmisenä ihmiselle" : laadullinen tapaustutkimus kolmen pedagogin interkulttuurisista kokemuksista ja osallisuuden edistämisestä musiikin parissa
No full textTutkielmani tavoitteena on kuvata pedagogien kokemuksia ja näkemyksiä yhteismusisoinnista ja osallisuuden edistämisestä kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia kokemuksia haastateltavilla pedagogeilla on interkulttuurisesta yhteismusisoinnista onnistumisten ja haasteiden näkökulmasta? Millaisia taitoja ja ominaisuuksia pedagogit kokevat tarvitsevansa interkulttuurisessa musiikkitoiminnassa? Millaisilla keinoilla pedagogi voi musiikkitoiminnassa edistää osallisuuden (erityisesti kuulumisen ja toimijuuden) kokemusta kulttuurisesti moninaisessa kontekstissa?
Johdannossa avaan aiheen ajankohtaisuutta ja tutkimuksen tarpeellisuutta. Teoreettinen viitekehys koostuu kulttuurisen moninaisuuden tarkastelusta interkulttuurisuuden ja musiikkikasvatustutkimusten kautta. Teorialuvun jälkimmäinen osio keskittyy osallisuuden määrittelyyn. Tarkastelen myös osallisuuden toiminnallista sekä yhteisöllistä ulottuvuutta musiikillisessa kontekstissa.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Sen aineisto on kerätty haastattelemalla kolmea interkulttuurisen musiikkikasvatuksen parissa työskentelevää musiikkipedagogia. Haastattelut olivat puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja, ja aineiston analyysi on toteutettu teoriasidonnaisesti teemoittelemalla.
Tutkimus osoittaa, että interkulttuurisen musiikkitoiminnan onnistumista ja osallisuuden kokemusta tukee tasavertainen ja turvallinen ilmapiiri, jossa painottuu yhdessä tekeminen. Opetusmenetelmät huomioivat oppijoiden moninaiset taustat, ja opettaminen on joustavaa ja reflektoivaa
Kulttuurihistoria, valta ja toimijuus : Kohti posthumanismin jälkeistä kulttuurihistoriaa
No full textVihreän kullan kuume
No full textOpinnäytteeni koostuu Kuvan Kevät 2022 -näyttelyssä
(Kuva/Tila, Taideyliopiston Kuvataideakatemia, Sörnäisten
rantatie 19, Helsinki, 7.5.–5.6.2022) esillä olleesta valokuvakirjasta Vihreän kullan kuume: raportti Suomen metsien tilasta (2022) sekä neljästä kuvauspaikan ja -ajan mukaan nimeämästäni pigmenttivedosta puupäädyillä (80x102 cm). Teokset kuuluvat pitkäaikaiseen valokuvasarjaani Vihreän kullan kuume
(2017–2022), joka tutkii metsätalouden vaikutuksia Suomen
maisemaan.
Pelkistetyt ja dramatisoimattomat maisemavalokuvani yli
kahdeltakymmeneltä kuvauspaikalta haastavat populaaria käsitystä
Suomen luonnosta puhtaana ja koskemattomana. Näyttäessään
silmin havaittavaa metsien ekologista tilaa valokuvasarjani
kommentoi polarisoitunutta poliittista keskustelua metsien
käytöstä ja ehdottaa ammatti- ja yhteiskunta-aseman mukaan
määrittyvien diskurssien palauttamista maanpinnalle. Maiseman
ja metsäkeskustelun suhteeseen pureutuu etenkin valokuvakirjani
sarjan pääteoksena. Sen rakennetta ohjaa metsäkeskustelua
kuvaava tekstikollaasi, joka perustuu uutismediasta keräämääni
aineistoon metsien käyttöä koskevista lausunnoista.
Opinnäytteeni kirjallinen osa avaa teosteni taustaa. Käsittelen
suomalaista metsäsuhdetta ja metsätaloutta historiallisesta
näkökulmasta sekä tuon esiin kaksi metsäkeskustelua hallitsevaa
näkökulmaa. Lisäksi käsittelen taiteellista prosessiani
valokuvasarjani parissa sekä laajemminkin työskentelyäni,
jossa konseptualisoin ympäristökysymyksiä taiteeni aiheiksi.
Kirjallinen osa valottaa ajatuksiani kuvataiteen ja ympäristötutkimuksen yhdistelystä, joka on ammatillinen lähtökohtani omalle taiteelliselle työskentelylleni
Metsättäret
No full textOpinnäytteeni koostui kahdesta osasta, julkisesta taiteellisesta osasta ja tästä Opinnäytteen kirjallisesta. Opinnäytteeni taiteellisen osan ohjaajina olivat kuvanveistäjä Radoslaw Gryta ja Marjukka Korhonen. Metsättäret teossarjani koostui neljästä eri hahmosta, jotka kaikki olivat figuratiivisia tulkintoja luonnon
eri osa-alueista. Hahmoistani tuli suurehkoja. Ne ovat kaikki ihmisen mitoissa. Kaikki veistämään hahmot sisältävät kiveä ja puuta. Vartalo osa on veistetty puusta ja päät kivestä. Kolmella hahmolla vartalo on veistetty kuusesta ja yhdellä
lehtipuusta. Kivet ovat kahdella marmoria ja kahdella muulla kalkkikiveä. Kolmella hahmoistani on abstraktimpi osa pään jatkeena, joka on veistetty mustasta Loimaan kiven graniitista. Hahmoni ovat ottaneet vaikutteita suomalaisesta ja Egyptiläisessä mytologiasta, mutta moderneilla piirteillä. Hahmot 3ivät ole
realistisia, vaan enemmänkin hahmoja, joilla on kasvimaisia piirteitä.
Ensimmäinen hahmoni kuvaa kesää, kukintoa, keskipäivää ja tulta. Se sai nimen Keskipäivän kukinto. Se on istuva hahmo, jonka ympärillä kasvavat kukkaset. Toinen hahmoistani Kuvaa talvea, synkkyyttä, vettä ja yötä, tämän risti Yö merellä
nimellä. Se on hahmoista tummin ja seisovassa asennossa. Jalkoina tällä hahmolla on lumiset pilarit ja se on kesää abstraktimpi. Toinen abstraktimpi teokseni on syksyä, ilmaa, iltaa ja seisahtuneisuutta kuvaava hahmoni. Nimesin tämän sarjastani Iltaiseksi Usvaksi. Hahmoon on pyritty ikuistamaan utuisuuden tuntua ja satumaisen liikkeen rakennetta kehoon. Neljäs hahmo kuvaa maata, kevättä, aamua ja siinä samassa uuden alkua. Hahmon ympärillä on eläin hahmoja ja siihen on upotettu oksia. Hahmoni asettelin näyttelyssä ympyrä muodostelmaan ja ne olivat nähtävillä Kuvankevät näyttelyssä Kuvatilassa kuvataideakatemialla. Näyttelyn
kokonaisesillepanosta vastasi Harri Monni.
Kirjallisessa olen kolmen ensimmäisen luvun aikana keskittynyt kertomaan aihe alueestani. Ensimmäinen luku käsittelee aluksi omaa suhdettani luontoon, josta jatkan kertomalla luonnon tarpeellisuudesta ihmiselle. Kerron myös mitä pahaa ihminen on aiheuttanut luomakunnalle. Samassa luvussa keskityn myös alaotsikolla kertomaan muista taiteilijoista, jotka ovat innostuneet kuvaamaan luontoa ja miksi luonto on merkittävä kuvauskohde edelleen nykytaiteilijalle.
Toisessa ja kolmannessa luvussa keskityn kertomaan, mikä johdatti minut toteuttamaan nimenomaan tämän teoskokonaisuuden. Kerron luonnosvaiheen merkityksestä työhöni ja keskityn puhumaan miksi halusin käyttää juuri näitä materiaaleja. Nämä luvut johdattavat lukijaa ymmärtämään, että luonto suhde on läsnä koko työskentelyvaiheeni ajan
Elävän jazzmusiikin saavutettavuus Suomessa
No full textTutkimuksessa kartoitetaan elävän jazzmusiikin saavutettavuuden nykytila Suomessa ja esitetään toimenpide-ehdotuksia jazzalan saavutettavuuden edistämiseksi. Tutkimus perustuu Suomen Jazzliitto ry:n strategisiin tavoitteisiin osallistuen samalla laajempaan keskusteluun kulttuurialan saavutettavuudesta. Jazzmusiikin saavutettavuutta ei ole aikaisemmin tutkittu, jonka lisäksi tämän tutkimuksen erityispiirteenä voidaan pitää saavutettavuuden ja yleisötyön välisen suhteen tarkastelua.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen kyselytutkimus, joka sisältää määrällisiä elementtejä. Kohderyhmänä on jazzmusiikin konserttijärjestäjät Suomessa. Tulosten analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla muodostetaan profiileja kuvaamaan jazztoimijoiden suhtautumista ja mahdollisuuksia saavutettavuuden edistämisessä. Profiileiksi muodostuivat kykenemätön, passiivinen, resurssiorientoitunut, synnynnäinen ja edelläkävijä.
Kysely lähetettiin 78 Suomessa sijaitsevalle jazzorganisaatiolle ja sen vastausprosentiksi muodostui 43,6 prosenttia, mitä voidaan pitää erinomaisena. Tulosten perusteella elävän jazzmusiikin saavutettavuus toteutuu parhaiten alueellisen saavutettavuuden ja saatavuuden osalta, ja heikoimmin sosiaalisen saavutettavuuden, yleisötyön ja ymmärtämisen tukemisen osalta. Tulosten perusteella suurimmat haasteet saavutettavuuden edistämisessä ovat liian pienet resurssit sekä heikot vaikuttamismahdollisuudet fyysisen ympäristön esteettömyyden kehittämisessä.
Toimenpide-ehdotuksina elävän jazzmusiikin saavutettavuuden edistämiseksi Suomessa esitetään erilaisia keinoja jazztoimijoiden resurssien ja saavutettavuuteen liittyvän tiedon ja osaamisen lisäämiseksi. Myös jazztoimijoiden verkostojen laajentaminen ja saavutettavuuden edistämiseen liittyvien työkalujen luominen nähdään potentiaalisina keinoina vaikuttaa saavutettavuuden toteutumiseen. Lisäksi tunnistetaan sitoutumisen ja luovuuden merkitys saavutettavuuden edistämisessä.
Tutkimus implikoi Suomen elävän jazzmusiikin saavutettavuuden toteutuvan monelta osin yhteneväisesti Suomen muun kulttuurialan saavutettavuuden kanssa. Saavutettavuuden nykytilaa voidaan pitää jazzalalle hyvänä saavutuksena etenkin, kun huomioidaan alan koko ja resurssit. Vaikka jazzalan yleisötyö on määrällisesti pientä, toiminta on laadukasta yleisötyön kirjallisuuden valossa. Jazztoimijat suhtautuvat saavutettavuuden edistämiseen pääosin myönteisesti, mikä luo edellytyksiä saavutettavuuden kehittämiseen myös tulevaisuudessa.This study gives a general view on accessibility of live jazz in Finland and proposes actions to enhance the accessibility of the jazz industry. The research is grounded on the strategic goals of the Finnish Jazz Federation while taking part in broader conversation on accessibility in the cultural field. What makes this research original, is the fact that jazz´s accessibility has not been studied previously, and that the study examines the relationship between accessibility and audience development.
The research method of this study is qualitative survey with quantitative elements, and the target group is jazz concert organizers in Finland. Different profiles are formed to describe attitudes and potential of jazz organizations in advancing accessibility: incapable, passive, resource-oriented, inherent and forerunner. The method used in this formulation is theory-led content analysis.
The survey was sent to 78 jazz organizations in Finland and it gained a response rate of 43,6 percent, which can be considered excellent. The results indicate that the accessibility of live jazz is actualized the most in regional accessibility and availability and the least in social accessibility, audience development and support of apprehension. The results suggest that the most significant challenges in enhancing of the accessibility are too concise resources and weak opportunities in developing the accessibility of physical environment.
A variety of means to increase resources, knowledge and know-how in accessibility among jazz organizations are proposed in order to enhance accessibility of Finnish live jazz. Expanding the networks of jazz organizations and creating tools to advance accessibility are also seen as potential ways to affect the actualization of accessibility. In addition, the meaning of commitment and creativity are recognized in the enhancing of accessibility.
The study implicates that accessibility of Finnish live jazz is actualized fairly similarly with the rest of the Finnish cultural industry. The current state of actualization of accessibility can be considered as a good achievement for jazz field, especially when taking in account industry´s small size and concise resources. Even though audience development in the jazz industry is quantitatively minor, it is of high quality from the perspective of audience development literature. Jazz organizations relate to the enhancing of accessibility mainly positively, which generates conditions for developing accessibility also in the future