Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
The failed archive
No full textThis thesis project is divided into an artistic component that consists of the set-up Installing Allusions that was a part of the MFA graduation exhibition Kuvan Kevät 2022 and a written component which is a separate publication project titled The Failed Archive. While Installing Allusions is conceived as process of material becoming of a series of discursive practices which mainly focused on the process of re-materialization in the formulation of objects and bodies, and through using exhibition-making as a medium when formulating an archive of discourses, The Failed Archive attempts to continue this materialization of discursive practices in the form of writing and publication. It consists of two texts titled Archive Practice - System of knowledge, Failures, and Discourses and Installing Allusions Revisited - Memory, Body, Material, and Folds. Separately, through re-accounting the formation of system of knowledge and its inherent problems, and a fictional revisiting of Installing Allusions that bonds the set-up with its process of making with personal memory, sensation, observations, and self-conversations in the form of experimental writing, the two texts stand as a theoretical frame-work of the discourses and serves as an index to the archive practice that both Installing Allusions and Archive of Failures attempt to carry out together.
As a further elaboration, of the discourses of archive and its rematerialization are also embodied within the graphic design intervention of the publication - as in Installing Allusions Revisited - Memory, Body, Material, and Folds an experimental technique of writing that creates folds as ramifications of the main texts was used, therefore the reader is invited to constantly choose their own reading path - the folding structure of the papers is specially conceived in order to contain this intersectionality of the reading process
Polska travels : composing (at) the crossroads
No full textThis thesis summarises and disseminates the findings of my artistic doctoral project Polska Travels, which applies the practice of composition and arrangement to the hybridisation of several musical genres, with folk music from Sweden, Finland, and Norway and Western art music as points of departure. The research studies the history of the polska tune family from its late renaissance and early baroque origins to the development of modern-day local variants, using the collected knowledge as the basis for original compositions and arrangements.
The geographical areas where the polska prospered and still thrives today provided the themes for a series of four concert programmes and one CD recording, presented for the fulfilment of the doctoral degree. My last doctoral composition, Stringar for string quartet (2020), is taken here as a case study to provide an example of how and where a specific folk repertoire – the music for the Norwegian Hardanger fiddle – can meet and permeate elements as foreign as progressive metal, Indian rhythms, and Western contemporary art music techniques. Each of the three movements in the quartet stems from a particular type of springar (a Norwegian relative of the polska), the boundaries of which it surpasses by stretching the inner characteristics of the tunes, reaching out to new territories.
Stringar constitutes the most relevant artistic answer to the research question of how to compose a “musical home” at the crossroads of different elements and influences. The interstitial space between disciplines and genres is the ground where composition is used as a research method to create a hybrid musical language that connects differences and transcends them. The research methodology is interdisciplinary: fields such as ethnomusicology, music theory, historically informed performance practice, and contemporary composition interact to generate common strands that are marshalled to gather the necessary knowledge for the foundation of the artistic outcomes. The outcomes themselves are transcultural, or hybrid, in that they aim to access a deeper level of dialogue between “Others”; various elements are synthesised into a personal, hybrid type of composition, which values the collected interdisciplinary knowledge as its foundation.
Based upon these premises, the findings of my research advance the idea of Stringar as a temporary musical home, and of the compositional process as an itinerant musical home. These artistic spaces are shaped through the agency of a personal tradition, wherein the individual composer and the surrounding bodies of knowledge are constantly negotiating their respective identities. By describing the construction of Stringar and explaining the reasons behind my artistic choices, I show how the composition answers the research question and contributes to the growing research that establishes connections between different musical fields and disciplines. With the present thesis I place the composition itself and the full doctoral project in the framework of academic artistic research, with the intention of expanding the concept of “contemporary music” into a broader, genre-free means of artistic expression.Tämä tutkielma kertoo taiteellisen tohtoritutkintoni Polska Travels tuloksista. Tohtoriprojektissani olen käyttänyt säveltämistä ja sovittamista erilaisten musiikinlajien ja musiikillisten tyylien hybridisoimiseen. Lähtökohtinani on ollut kansanmusiikkiperinteitä Ruotsista, Suomesta ja Norjasta sekä länsimaisen taidemusiikin perinne. Olen projektissa syventynyt polskan historiaan sen myöhäisen renessanssin ja varhaisen barokin aikaisista juurista aina tämän päivän paikallisiin toisintoihin saakka. Tutkimuksessa kertynyttä tieteellistä ja taiteellista tietoa olen käyttänyt uusien omien sävellysten ja sovitusteni lähtökohtana.
Ne maantieteelliset alueet, joilla polska kukoisti ja joilla se vielä nykyäänkin menestyy, tarjosivat teemat tohtoritutkintoni neljälle konserttiohjelmalle ja yhdelle CD-levylle. Viimeinen tohtoriprojektini sävellys Stringar jousikvartetille (2020) on tapaustutkimus, esimerkki siitä, kuinka ja missä kohtaa tietty kansanmusiikkisävelmistö – tässä tapauksessa norjalaisen hardangerviulun repertoaari – voi kohdata ja läpäistä sille niinkin vieraat elementit kuin progressiivinen metallimusiikki, intialaiset rytmit ja länsimaisen nykymusiikin tekniikat. Jokainen kvarteton kolmesta osasta nojaa tietyntyyppiseen springariin eli norjalaiseen versioon polskasta, mutta ylittää sen rajapintoja käsittelemällä ja laajentamalla kappaleiden luonteenomaisia ominaispiirteitä, kurottaen uusille alueille.
Stringar on tärkein taiteellinen vastaukseni siihen tutkimuskysymykseen, kuinka ”musiikillisen kodin” säveltäminen erilaisten materiaalien ja vaikutteiden risteyksessä on ollut mahdollista. Musiikillisten tyylien ja lajien välinen tila on maaperä, jossa säveltäminen on tutkimusmetodini. Sen avulla pyrin luomaan yhteen sulautuneen musiikillisen kielen, joka toisaalta yhdistää erilaiset elementit ja toisaalta läpäisee ne. Tutkimuksen metodologia on tieteiden- ja taiteidenvälinen: esimerkiksi etnomusikologian, musiikin teorian, historiatietoisen esittämisen (HIPP) ja säveltämisen kentät ovat vuorovaikutuksessa ja tuottavat tietopohjan taiteellisten komponenttien luomista varten. Taiteelliset tulokset itsessään ovat transkulttuurisia tai hybridisiä: ne pyrkivät pääsemään syvempään dialogiin ”Toisten” kanssa; moninaiset elementit sulautuvat persoonalliseksi, hybridiseksi säveltämisen tavaksi, joka arvostaa kerättyä monialaista tietoa, taitoa ja ymmärrystä lähtökohtanaan.
Näiden lähtökohtien pohjalta tutkimukseni määrittelee Stringarin väliaikaisena musiikillisena kotina ja säveltämisen prosessina, joka on mukana kulkeva musiikillinen koti. Nämä taiteelliset tilat muotoutuvat omakohtaisen perinteen kautta. Siinä säveltäjä ja häntä ympäröivät tietämysten kokonaisuudet muokkaavat jatkuvasti uudelleen omia identiteettejään. Samalla kun kerron Stringarin rakentumisesta ja taiteellisten valintojeni perusteluista, näytän miten säveltäminen vastaa tutkimuskysymykseen ja osallistuu siihen kasvavaan tutkimukselliseen keskusteluun, joka luo yhteyksiä erilaisten musiikillisten alojen ja perinteiden välille. Tämän tutkielman avulla sijoitan säveltämisen itsensä ja koko tohtoriprojektini taiteellisen tutkimuksen kentälle, tavoitteenani laajentaa ”nykymusiikin” käsitettä genrevapaan, laajemman taiteellisen ilmaisun suuntaan.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
The Art of Re-thinking : New Era for Arts Management
No full textThe Art of Re-Thinking: New Era for Arts Management is a publication celebrating the 25th anniversary of the Arts Management department at the Sibelius Academy, Uniarts Helsinki. It offers 14 professional articles discussing the transformation of the Arts Management field, its relations to society, diversity and sustainability and topics related to creative work, entrepreneurship, marketing and cultural management. The writers represent the alumni, current staff and other professionals related to the Arts Management department at the Sibelius Academy, Uniarts Helsinki.
The publication is one of the tangible outcomes of the Arts Management department’s re-thinking processes in the new era of Arts Management. The objective was to celebrate the versatility of Arts Management and people working in it. The publication is edited by Violeta Simjanovska, Head of the Arts Management Department and Toni-Matti Karjalainen, professor. The book shows how versatile and impactful the field of Arts Management is on the practices as well as on research and educational views in arts and culture.
TABLE OF CONTENTS
FOREWORD
Emilie Gardberg
INTRODUCTIONS
25 YEARS OF ARTS MANAGEMENT
Violeta Simjanovska
ABOUT OUR RESEARCH AND THIS BOOK
Toni-Matti Karjalainen
PART I: TRANSFORMATION OF ARTS MANAGEMENT
1. RE-THINKING ARTS MANAGEMENT RESEARCH AND EDUCATION – REFLECTIONS FROM A CONFERENCE TABLE
Toni-Matti Karjalainen
2. PROFESSIONALISATION OF THE CULTURAL SECTOR THROUGH THE DEVELOPMENT OF ART/CULTURAL MANAGEMENT AND CULTURAL POLICY AS ACADEMIC, RESEARCH-BASED DISCIPLINES
Milena Dragićević Šešić
3. MANAGING THE ARTS – MANAGING THE UNRESOLVED CONFLICT
Tanja Johansson
4. ARTS AND ARTS MANAGEMENT STUDENTS IN ACADEMIA – CRITICAL THOUGHTS ON ENTREPRENEURIAL EDUCATION, KNOWLEDGE MANAGEMENT AND IDENTITY
Kristina Kuznetsova-Bogdanovitsh
5. WE’RE BREAKING ALL THE RULES. EVEN OUR OWN RULES.
Anna-Kaisa Rastenberger
PART II: SOCIETY, DIVERSITY, AND SUSTAINABILITY
6. IN SEARCH OF AN ENHANCED SOCIETAL ROLE FOR THE ARTS – A CULTURAL SUSTAINABILITY POINT OF VIEW TO ARTS SECTOR RECONSTRUCTION
Jenni Pekkarinen
7. REPOSITIONING POWER AND PRIVILEGE – IMPLEMENTING INTERSECTIONALITY AND ADAPTING ACTIVIST APPROACHES IN A MUSEUM
Lilja Lehmuskallio
8. RE-THINKING OF CULTURAL POLICES ON DIVERSITY AND PARTICIPATION – A CASE STUDY ON THE PUBLIC ART ORGANIZATIONS IN THE HELSINKI CENTRAL AREA
Violeta Simjanovska
9. CULTIVATING CULTURAL CHANGE – NOTES ON ART, ECOLOGY AND SOCIAL JUSTICE
Taru Elfving
PART III: CREATIVE WORK, ENTREPRENEURSHIP, MARKETING, AND CULTURAL MANAGEMENT
10. CREATIVE CLUSTERS AS CATALYSTS FOR LOCAL CULTURAL DEVELOPMENT
Lidia Varbanova
11. CO-CREATION AND SUSTAINABILITY – THE NEW TRENDS IN ARTS MARKETING
Annukka Jyrämä, Mervi Lounila & Kaari Kiitsak-Prikk
12. ART(IST) MANAGERS: CREATIVE PRACTITIONERS WORKING IN ARTS MANAGEMENT
Sheila Murray
13. CREATIVE ECONOMY SUSTAINABILITY FRAMEWORK AND CONCENTRIC CIRCLES MODEL – NEW CONCEPTUAL TOOLS FOR ARTS AND CULTURAL MANAGEMENTfi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Löysin itseni teatterimaailmasta
No full textPyrin tämä opinnäytteen kautta selkeyttämään omaa paikkaani valmistuvana teatteriohjaajana, taiteilijana ja ihmisenä
suomalaisessa taidekentässä, käsittelemällä kuuden vuoden opiskelukokemuksiani Teatterikorkeakoulun ohjauksen
koulutusohjelman parissa. Koen tämän aiheen kanssa työskentelyn myös itselleni hyvin tärkeäksi, sillä suhteeni
ohjaamiseen on ollut alusta asti sen verran uutta, että pyrin tämän työn avulla sitä myös itselleni kirkastamaan.
Opinnäytteeni rakentuu kuudesta (1–6) osiosta, joista ensimmäinen (1) käsittelee elämääni ennen
Teatterikorkeakoulua. Toisessa (2) osiossa käsittelen suhdettani Teatterikorkeakouluun ja opiskeluaikaani siellä.
Kolmannessa (3) osiossa pyrin avaamaan ymmärrystäni itse ohjaamisen opiskelusta ja sen parissa kehittymisestä, muun
muassa kandidaatin- ja maisterivuosien aikana tehtyjen produktioiden ja kurssien kautta. Neljännessä (4) osiossa
analysoin omaa suhdettani teatteriohjauksen ammattiin. Viidennessä (5) osiossa avaan suhdettani järjestötoimintaan ja
sen vaikutuksesta omiin teatteriohjaajan opintoihin. Viimeisessä kuudennessa (6) osiossa käsittelen omaa taiteellista
tulevaisuuttani.
Opinnäytteen näkökulma painottaa etnistä taustaani ja maahanmuuttoani Suomeen, sekä sen vaikutusta omassa
elämässä ja käydyissä opinnoissa. Havainnoin muun muassa suhdettani suomen kieleen, sillä se on toiminut Suomeen
muutosta alkaen toisena kielenä, ensimmäisen kielen ollessa indonesia. Tämän vuoksi tätä opinnäytettä kirjoittaessa
haluan huomauttaa, että omaan hiukan perinteisestä suomen kielestä poikkeavan kirjoitustavan, joten toivonkin
lukijalta ymmärtäväisyyttä.
Teatterikorkeakoulun sekä ohjaajantaiteen koulutusohjelman pedagogikka sisältää vielä paljon avonaisia kysymyksiä,
joita pitäisi mielestäni pohtia vakavasti. Esimerkiksi se, kuinka paljon opiskelijan tausta ja lähtökohdat vaikuttavat hänen
opiskeluunsa. Tavoitteeni onkin opinnäytteellä tuoda oma taustani ja suhteeni näkökulmaksi näiden kysymysten
hahmottamisessa ja ratkaisemisessa. Toivon että siitä on apua, ja että näihin ongelmiin voitaisiin pureutua ja
tulevaisuudessa opintoja muokata paremmaksi
Tyttöarmeija : kerronnallinen maalaus tilassa
No full textKuvataiteen tohtorin tutkimukseni aihe on kerronnallinen maalaus tilassa, tilallisten maalauskokonaisuuksien ja maalaussarjojen kerronnan tarkastelu. Teoskokonaisuuksieni kuvallinen aihemaailma käsittelee tyttöyttä, naiseutta ja vaaleanpunaista väriä. Oppaana tutkimusmatkallani toimii tyttöarmeija, teosteni vallaton ja väkivallaton tyttöjoukko. Maalausteni tytöt valtaavat erilaisia tiloja.
Taiteelliseen tutkimukseeni sisältyy kirjallinen osuus, jonka välityksellä raportoin tutkimukseni kulkua ja joka myös mahdollistaa sanallisen kielen kautta syntyvät tutkimukselliset oivallukseni. Tekstini kertoo taiteellisen työskentelyni etenemisestä, sanattomasta tietämisestä sekä siitä, kuinka sanojen tapailu avaa ymmärrystäni kerronnasta, kertojista, fokalisoinnista ja immersiivisyydestä. Taiteellinen työskentely ja kirjoittaminen yhdistyvät kehityskaareksi, löydän sanat sanattoman tietämisen rinnalle ja lopulta uskaltaudun tarkastelemaan myös teosteni feminismiä.
Tutkimukseeni sisältyy kolme julkista näyttelyä ja teoskokonaisuutta, joissa kaikissa käsittelen maalauksen kerronnallisuutta, vaaleanpunaisuutta ja sijoittumista erilaisiin tiloihin. Näyttelyt ajoittuivat kymmenen vuoden ajanjaksolle seuraavasti: Playground – My work is my pleasure -niminen yksityisnäyttelyni oli esillä Galleria Korjaamossa syksyllä 2009, Paradis k (Kidnap) -maalausinstallaationi oli osana Päin Näköä! -näyttelyä Nykytaiteen museo Kiasmassa vuonna 2012 ja Paradis r (Rascal) -maalaussarjani oli esillä Vantaan taidemuseo Artsissa Vallaton-ryhmänäyttelyssä vuosina 2017–2018. Tutkimusprosessini päävaiheet liittyvät kiinteästi näihin kolmeen tutkimukseeni sisältyvään näyttelyyn ja teoskokonaisuuteen. Tutkimuskysymykseni seuraavat teoskokonaisuuksieni mukana maalauksen simultaanista, lineaarista ja ajallisesti venytettyä kerrontaa. Tutkin, kuinka maalauksista syntyy erilaisissa tiloissa kertomuksia ja sisälleen kutsuvia immersiivisiä kokemuksia.
Kutsun lukijan mukaan kertomukseen, jota kuljen kumitossu toisessa ja korkokenkä toisessa jalassa. Rinnastan maalaamisen mukavaan kumitossuun ja sen analyyttisen tarkastelun korkokenkään. Taiteilija-tutkijana minusta tuntuu kuin seisoisin maalausteni äärellä kontrapostossa. Tutkimukseni osoittaa, kuinka kengän korko kuluu käytössä ja sanat alkavat tuntua omiltani. Kulkua tukevat teoreetikot Mieke Bal ja Kai Mikkonen sekä useat muut tutkijat, taiteilijat ja heidän teoksensa. Myös kirjoitettu kieli voi olla vallaton ja kokeileva, ja juuri se avaa teokseni sanallisesti jaettavaan muotoon.
Tutkimukseni sanallistaminen on paljastanut, kuinka osa teosteni kerronnasta täydentyy vasta maalausteni poistuttua työhuoneeltani, niiden asetuttua alttiiksi katseille ja tulkinnoille. Olen oivaltanut tutkimukseni kuluessa työskentelyyni vaikuttaneiden asioiden laajuuden ja tulkintojen moninaisuuden. Tutkimukseni keskeisimpiin tuloksiin kuuluu sen ymmärtäminen, että taiteilijan tutkivan pohdinnan prosessi avautuu sanojen kautta sekä jaettavaksi että eteenpäin kuljettavaksi. Sanojen avulla ehdotetut määritelmät eivät kumoa maalauksen vapautta olla lopullisesti määrittelemätön, mutta ne auttavat ymmärtämään maalauksen kerronnan erilaisia toimintatapoja.Ämnet för min avhandling för doktorsexamen i bildkonst är narrativt måleri i rummet, en undersökning av rumsliga målerihelheter och narrativ i en serie målningar. Den visuella ämnesvärlden i min konstverkshelhet handlar om flickåldern, femininiteten och den rosa färgen. Som guide på min forskningsresa har jag en flickarmé, en grupp vilda men inte våldsamma flickor. Flickorna i mina målningar ockuperar olika slags rum.
Min konstnärliga avhandling omfattar en skriftlig del, där jag rapporterar om forskningens gång, och som även gör det möjligt för mig att verbalt beskriva mina forskningsinsikter. Texten beskriver hur mitt konstnärliga arbete framskrider, det ordlösa vetandet och hur mitt trevande efter orden öppnar min förståelse för narrativet, berättarna, fokaliseringen och immersiviteten. Det konstnärliga arbetet och skrivandet växer ihop till en utvecklingsgång, jag hittar orden vid sidan om det ordlösa vetandet och till sist vågar jag mig även på att pröva feminismen i mina verk.
Min avhandling omfattar tre offentliga utställningar och konstverkshelheter i vilka jag arbetar med narrativet och den rosa färgen i målningen och dess och placering i olika rum. Utställningarna hänför sig till en tioårsperiod på följande sätt: Min soloutställning Playground – My work is my pleasure som visades på Galleri Korjaamo hösten 2009, min måleriinstallation Paradis k (Kidnap) som var en del av utställningen Päin Näköä! på Museet för nutidskonst Kiasma år 2012 och min serie målningar Paradis r (Rascal) som visades på grupputställningen Vallaton på Vanda konstmuseum Artsi under åren 2017–2018. Forskningsprocessens huvudmoment hänger nära samman med de tre utställningar och konstverkshelheter som ingår i min avhandling. Mina forskningsfrågor åtföljer konstverkshelheterna med avseende på det simultana, linjära och tidsmässigt utdragna narrativet i måleriet. Jag undersöker hur det i olika rum uppstår narrativ och omslutande immersiva erfarenheter ur målningarna.
Jag bjuder in läsaren i narrativet som jag går omkring i med ena foten i en gymnastiksko och med högklackat på den andra. Jag likställer måleriet med den bekväma gymnastikskon och den analytiska undersökningen av måleriet med den högklackade skon. För mig som konstnär och forskare känns det som om jag står bredvid mina målningar i kontrapost. Min forskning visar hur klacken på skon slits ner av användningen och orden börjar kännas som mina egna. Gången stöds av teoretikerna Mieke Bal och Kai Mikkonen och flera andra forskare, konstnärer och deras verk. Även det skrivna språket kan vara vilt och experimentellt och just det får mina verk att öppna sig i en form som kan delas verbalt.
Verbaliseringen av min forskning har avslöjat hur en del av narrativet i mina verk inte blir komplett förrän mina målningar lämnar ateljén, när de blir utsatta för blickar och tolkningar. Under forskningens gång har jag förstått bredden hos det som påverkar mitt arbete och mångsidigheten hos tolkningarna. Bland de viktigaste resultaten av min forskning är förståelsen att det är genom orden som processen för konstnärens utforskande reflektion öppnar sig för att både kunna delas och gå framåt. De definitioner som föreslås i ord ogiltigförklarar inte målningens frihet att vara definitivt odefinierad, men de hjälper till att förstå de olika funktionssätten för narrativet i måleriet.In my doctoral research in fine arts, I study narrative painting in space and examine the narratives of spatial painting series and other spatial assemblies of paintings. My paintings’ imagery deals with girlhood, womanhood, and the colour pink. A girl army – a wild and non-violent group of girls – acts as a guide on my journey of exploration. My paintings’ girls take over various spaces.
My artistic research includes a written section in which I report how my research proceeds, enabling me to find new ideas through verbal language. The written section deals with my artistic work process and non-verbal knowledge, and it describes how the search for words adds to my understanding of narrative, narrators, focalisation, and immersivity. As artistic work and writing blend into a trajectory, I establish the words alongside non-verbal knowledge, and, in the end, I venture to observe my works’ feminism.
My research includes three public exhibitions of works that explore painting narratives, the colour pink, and placing in various spaces. The exhibitions took place during a period of ten years, as follows: My solo exhibition, Playground – My work is my pleasure, was on display at Galleria Korjaamo in autumn 2009, the painting installation Paradis k (Kidnap) was part of the Eyeballing! exhibition at the Museum of Contemporary Art Kiasma in 2012, and my painting series Paradis r (Rascal) was on display in the Vallaton – Rascal group exhibition at the Vantaa Art Museum Artsi during 2017–2018. My research’s main stages are closely related to these three exhibitions included in my research. My research questions follow, along with the works, a painting’s simultaneous, linear, and temporally stretched narrative. I explore how paintings, in different spaces, turn into stories and immersive experiences, inviting viewers inside of them.
I invite the reader into a story in which I wander, wearing a trainer on one foot and a high-heeled shoe on the other. I compare painting with a comfortable trainer and the painting’s analytical observation with a high-heeled shoe. As an artist-researcher, I feel like I am standing near my paintings in contrapposto. My research shows how the heel wears out and the words become familiar little by little. Theorists Mieke Bal and Kai Mikkonen, as well as various other researchers, artists, and their works, support my journey. Written language, too, can be wild and experimental, and it is the very element that turns my works into a form that can be verbally shared.
Verbalising my research has revealed that a part of my works’ narrative becomes complete only when I leave my workspace and the works are exposed to views and interpretations. During my research, I realised the diversity of interpretations and the extent of factors that have influenced my work. The key results of my research include the understanding that an artist’s research process opens to be shared and followed through words. The definitions suggested by words do not invalidate a painting’s liberty to be completely indefinable, but they help to understand the various
ways a painting’s narrative works.1. Johdanto --
Käytäntölähtöisen taiteellisen tutkimukseni rakenne, metodit,työprosessi ja tutkimuskysymykset – Kumitossu ja korkokenkä --
Tutkimuksen ongelmakenttäja tietämisen tavat --
Fokalisaatiosta ensimmäisen kerran - Mieke Bal näkee nauravan hiiren --
Taiteen tekemisestä,työskentelyni taustoista,tyttöydestä ja sarjakuvasta --
Tutkimukseeni sisältyvät näyttelyt ja teoskokonaisuudet --
2. Playground – My work is my pleasure, 2009 --
Tytöt, feminiinisyysja feminismi --
Sankarityttöjen jatkumo --
Kertoja, fokalisaatio ja immersiivisyyden taika --
Tilan kerronta ja hiljainen tieto --
3. Paradis k (Kidnap), 2012 --
Valmis teos ja vaaralliset tytöt --
Lineaarinen ja simultaaninen kerronta yhteydessä vitaalisuuteen ja fokalisaatioon --
Teksti ja jälki maalauksessa --
Tila ja valta --
Tila ja uppoutuminen --
4. Paradis r (Rascal), 2017–2018 --
Tytöt ja vaaleanpunaisen värin merkitys --
Iskulauseet ja kertomus --
Aika tilana --
5. Oivalluksia – Vastahakoinen feministi --
Oivalluksia kerronnasta --
Oivalluksia maalauksesta --
Oivalluksia tilasta --
6. Lopuksi johtopäätelmiä ja – Kontraposto --
7. Lupaus.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Monitapaustutkimus pianonsoiton opiskelijoiden ammatti- ja musiikki-identiteetin kehittymisestä
No full textTutkimuksessa käsiteltiin pianonsoiton opiskelijoiden ammatti- ja musiikki-identiteetin muodostumista sekä musiikillista minäkuvaa. Tutkimuskysymys oli: Miten pianonsoiton korkeakouluopiskelijoiden ammatti- ja musiikillinen identiteetti kehittyy opintojen aikana?
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ammatti-identiteetin, musiikillisen identiteetin ja minäkäsityksen käsitteisiin. Identiteetin rakentuminen on koko elämän mittainen prosessi. Sen muodostumiseen vaikuttavat vahvasti yksilön ympäristö, yhteiskunta sekä oma toiminta näiden sisällä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaas-tattelua. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea pianonsoiton ammattiopiskelijaa.
Tutkimustulokset osoittivat, että eri identiteetit limittyvät ja tukevat toisiaan. Opiskelijoiden ammatti- ja musiikki-identiteetit rakentuvat muun muassa opinnoilla, omalla ammatillisella ja musiikillisella toiminnalla sekä omalla motivaatiolla ja mielenkiin-nolla tiettyjen aihepiirien parissa
Instrumentalist Teacher Training : Fostering the Change Towards Student-Centered Practices in the Twenty-First Century
No full textThis chapter focuses on relevant issues to instrumental music pre-service and in-service teachers, such as the need to strengthen their teaching strategies and skills; the importance of offering pedagogical certification in Higher Education; the importance of reflection on their teaching practices; the types of support available for their development as educators through mentoring opportunities; the contemporary necessities in terms of new awareness that are demanded by our society, such as the self-regulation, the gender gap or the working conditions; and the systems of access (or lack thereof) to the profession. This leads to a holistic understanding of the instrumental music teaching profession in current times, and also to acknowledge the pedagogies underpinning student-centeredness in instrumental music learning
”Minä olen kokenut, minä olen tuntenut, minä olen tehnyt” : kolmen musiikinopettajan näkemyksiä musiikkiliikunnasta yläkoulussa
No full textTutkielmani käsittelee musiikkiliikuntaa osana yläkoulun musiikinopetusta. Tutkimustehtäväni oli selvittää, millainen rooli musiikkiliikunnalla on yläkoulun musiikinopetuksessa sekä sen mahdollisuuksia edistää nuoren hyvinvointia. Aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta muodostamassani teoriaosassa esittelen näkökulmia keholliseen oppimiskäsitykseen, musiikkiliikuntaan oppiaineena sekä nuoren hyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Millaisia musiikkiliikunnan työtapoja haastateltavat yläkoulun musiikinopettajat käyttävät opetuksessaan?
2. Miten musiikkiliikunta osana musiikinopetusta voi haastateltavien opettajien mukaan tukea nuoren hyvinvointia?
Tutkielmani on laadullinen tapaustutkimus, jossa haastattelin kolmea yläkoulun musiikinopettajaa heidän kokemuksistaan musiikkiliikunnan opettamisesta. Tulosten perusteella musiikkiliikuntaa käytettiin monenlaisiin tarkoituksiin levottoman luokan hallinnasta musiikin hahmottamisen syvenemiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Nuoren hyvinvoinnin kannalta kehollinen oppiminen tarjosi opettajien mukaan mahdollisuuksia onnistumisen iloon, yhdenvertaiseen muusikkouden toteuttamiseen ja hyväksytyksi tulemiseen omana itsenään
Caring Buildings
No full textIn my writing, I reflect on the experiential nature of institutional care environments and the way in which their spatial conditions guide their users and residents. -