Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Kolmas
No full textKirjallisen opinnäytteeni alkusysäyksenä on toiminut kysymys siitä, miten taideteokseen ja sen tekemiseen liittyviin poliittisiin Taiteellisesta osiosta ei ole tallennetta
ulottuvuuksiin tulisi suhtautua, jos kavahtaa intuitiivisesti ajatusta tekijästä jonkinlaisena moraalikoodiston opettajana. Hahmottelen työssäni taiteellisten teosten/tekojen poliittisia vaikutusmekanismeja. Opinnäytteeni halki kulkevat ajankohtaiset kysymykset erityisesti fiktion representaatioista, joiden politiikan ympärillä käydään paljon keskusteluja.
Taiteellisesta osiosta ei ole tallennetta
Tekstissä keskustelen erityisesti Jacques Rancièren ajattelun kanssa. Rancièren kirjoitukset ’poliittisesta ja esteettisestä’ muodostavat ison
osan työn ns. teoreettista selkärankaa – Rancièren mukaan esteettinen ja poliittinen ovat pohjimmiltaan samaa järjestelmää siinä, että ne rajaavat näkyvän, aistittavan ja sitä kautta mahdollisesti ajateltavan kenttää.
Opinnäytteeni jakautuu kolmeen jaksoon. Ensimmäisessä fokusoin fiktion ja representaation kysymyksiin. Kysyn siinä sitä, mikä erottaa fiktion todellisuudesta ja toisaalta sitä, millä tavalla fiktio ja todellisuus toisiinsa lomittuvat. Yritän selkeyttää suhdettani siihen, missä määrin oikeastaan ajattelen fiktion ja todellisuuden vaikuttavan toisiinsa ja sitä kautta ymmärtää, mitä taiteilijan vastuusta tulisi ajatella. Pohdin ensimmäisessä jaksossa representaation käsitettä yleisesti ja fiktion representaatioiden luonnetta erityisesti. Pohdin joitakin minua ympäröivän representaatiokeskustelun erityispiirteitä ja puran auki keskustelun ehdottamaa fiktion ja todellisuuden suhdetta.
Toisessa jaksossa keskityn kysymykseen esteettisestä ja poliittisesta ja lähestyn Rancièrea mukaillen kysymystä taiteen poliittisesta vaikutuspotentiaalista sen aistisen maailmaa jakavan ominaisuuden näkökulmasta. Jaksossa vertailen Chantal Mouffen ja Rancièren ajatuksia politiikan ja taiteen limittyneisyydestä ja poliittisen/epäpoliittisen taiteen olemassaolon mahdollisuudesta. Peilaan nykyisen representaatiokeskustelun ehdottamaa representaatioiden politiikkaa vasten tällaista poliittisen teon määritelmää.
Kolmannessa jaksossa pohdin Rancièren älyjen tasa-arvon käsitettä. Nostan älyn tasa-arvon olettaman ehdotukseksi taiteellista toimintaa ohjaavaksi tasa-arvokäsitykseksi. Tasa-arvo on Rancièrelle ainoa luonteva politiikan aihe ja sikäli myös ainoa luonteva poliittisen taiteellisen teon aihe. Hän hyödyntää ajatusta myös kirjoittaessaan tekijän, katsojan/vastaanottajan ja teoksen välisestä suhteesta. Rancièren ajattelussa teoksen ja vastaanoton suhdetta luonnehtii älyllisen emansipaation ideaali, jossa taideteoksen merkitysten ei käsitetä olevan kenenkään hallussa. Jos taiteilijalla eikä samaten vastaanottajallakaan voi olla korkea-arvoisempaa tulkintaa teoksen merkityssisällöistä, ei taiteilijan ole mielekästä olettaa mitään tiettyä syy-seuraussuhdetta, jolla teos maailmassa vaikuttaa. Tätä kautta palaan takaisin kysymykseen taiteen vaikutusmekanismeista.
Lopussa reflektoin kirjoittamaani ja mietin, onko minun mahdollista tehdä taiteellisia poliittisia tekoja ja jos ei ole, onko näkyvän hallinnan mekanismeihin osallistuminen taiteilijana itsessään merkityksellistä. Esitän jatkokysymyksen siitä, onko taiteen tekemisessä minulle jotain muuta ja keskeisempää kuin mahdollisuus käyttää sitä poliittisena strategiaa
Pelimusiikin tekijöiden oppimisstrategiat ja videopelit musiikkialan muokkaajana
No full textPelimusiikki on merkittävämpi genre musiikin kentällä kuin musiikkikasvatusjärjestelmä tällä hetkellä antaa ymmärtää. Pelimusiikin säveltämisen opiskelun mahdollisuudet korkeakouluissa ovat edelleen hyvin rajalliset. Tämän tutkimuksen tehtävänä on tarkastella, miten pelimusiikin tekijät ovat oppineet taitonsa alalle valmistavan formaalin koulutuksen ollessa vähäistä sekä miten videopelit muokkaavat musiikkialaa ja musiikkikasvatusta. Tutkimuskysymykset ovat:
1) Mitä oppimisstrategioita pelimusiikin tekijät ovat käyttäneet ja miksi?
2) Miten videopelit ovat muokanneet musiikkialaa ja millaisia tulevaisuudennäkymiä ne tuovat musiikkikasvatukselle?
Pelimusiikkia taustoitetaan sen historian ja ominaisuuksien valossa sekä jatkuvasti lisää kiinnostusta herättävänä tutkimuskohteena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa informaalin oppimisen teoriaan sekä Pierre Bourdieun käsitteisiin kenttä, habitus ja pääoma. Tutkimus toteutetaan systemaattisena kirjallisuuskatsauksena.
Tutkimustuloksissa selviää, että pelimusiikin tekijät ovat kokeneet informaalit oppimisstrategiat hyödyllisiksi. Musiikkialalle videopelit ovat tuoneet esimerkiksi pelimusiikkiin erikoistuneita kokoonpanoja ja konsertteja sekä laajentaneet käsityksiä musiikin genreistä ja häivyttäneet genrerajoja. Tulokset tarkoittavat musiikkikasvatukselle painetta, mutta myös mahdollisuutta mukautua muuttuvaan alaan. Pelimusiikkiin ja etenkin sen säveltämiseen liittyviä tutkimuksia on julkaistu hyvin vähän ja suurelta osin ne ovat tuoreita, mikä puolestaan kertoo tutkimuksen ajankohtaisuudesta
Musiklärares upplevelser av elevers könsrelaterade skillnader i grundskolan
No full textSyftet med min pro gradu-avhandling är att undersöka finlandssvenska musiklärares upplevelser av könsrelaterade skillnader i undervisningssituationer, om de eventuella skillnaderna lägger grund för utmaningar, samt om det har skett en förändring under de över 20 år som lärarna har undervisat musik. Min studie utgår från kön som socialt konstruerat, vilket innebär att könsidentiteten helt eller delvis skapas och formas av samhälleliga strukturer och normer om vad som uppfattas vara feminint och maskulint. I den teoretiska referensramen behandlas tidigare forskning om genus och könsnormer i musik- och undervisningssammanhang.
Undersökningen utfördes som en kvalitativ intervjustudie med en fenomenologisk ansats. Fyra musiklärare intervjuades utgående från ett halvstrukturerat temaintervjuformat kring frågor om elevers musicerande och beteende i kontexten av kön. Musiklärarna hade alla en över 20 år lång arbetserfarenhet i grundskolor i Svenskfinland. Intervjuerna innehöll iakttagelser av könsrelaterade skillnader i instrumentspel och platstagande, tankar om jämställdhetsarbete och vad som har eller inte har förändrats i anslutning till könsskillnader.
Musiklärarnas upplevelse av könsrelaterade skillnader varierade mycket, och inom många områden av musicerande utgick man från att det inte fanns skillnader. Trummor och högljudda instrument tenderade att intressera pojkar mera, och flickor upplevdes ha ett sämre självförtroende eller en ovillighet att ha mycket ljud, vilket kan leda till att de inom vissa instrument inte utvecklas lika snabbt som pojkar. Det är mer vanligt att de elever som är stökiga är pojkar och de elever som är skötsamma är flickor, men individuella skillnader betonades också. Förändringar som har skett över tid är framför allt att elever idag blir mer accepterade oavsett könsidentitet eller läggning, men de företeelser som lärarna upplevde vara könade hade inte förändrats eller bara förändrats lite. Den ojämna fördelningen av platstagande var det som mest bekymrade lärarna, och det ansågs vara svårt att motverka begränsande könsnormer
Vapaa säestys ja musiikkikasvattajan toimijuus : Laadullinen tapaustutkimus kolmen musiikkikasvatuksen opiskelijan toimijuudesta vapaan säestyksen opiskelussa
No full textTämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää vapaan säestyksen opiskelemisen roolia osana eräiden Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijoiden toimijuuden rakentumista ja muovautumista.
Tutkimuskysymykseni ovat:
1) Minkälaisia käsityksiä haastateltavilla musiikkikasvatuksen opiskelijoilla on omasta
ammatillisesta ja musiikillisesta toimijuudestaan?
2) Millä tavoin vapaa säestys on tukenut tai haastanut heidän ammatillisen tai musiikillisen
toimijuutensa rakentumista?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu toimijuuden käsitteelle. Ensimmäisessä teorialuvussa (2.1) tarkastelen eri tutkijoiden keskustelua toimijuuden luonteesta. Toisessa teorialuvussa (2.2) tarkastelen käsitteenä musiikillista toimijuutta ja sen asemaa osana musiikkikasvatuksen alan keskustelua. Kolmannessa teorialuvussa (2.3) syvennyn ammatilliselle toimijuudelle ja opettajan ammatilliselle toimijuudelle määriteltyihin pääpiirteisiin sekä tarkastelen musiikinopettajien identiteetin muodostumiseen ja toimijuuteen kohdistuvaa tutkimusta.
Tutkimuksen tulokset tuovat ilmi, kuinka musiikilliset taidot ja tiedot lomittuvat keskenään. Samoin tuloksissa on nähtävissä, kuinka toimijuuden eri osa-alueet muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Opiskelun koettiin tukeneen myös musiikin luovan tuottamisen työkalujen käyttöä ja musiikin hahmotustaitoja. Lisäksi muun muassa tyylinmukaisen ajattelun kerrotaan kehittyneen ja levinneen vapaan säestyksen opiskelun myötä myös muiden instrumenttien soittoon
Oh.
No full textMin konstnärliga del av min magisterexamen på Bildkonstakademin utgör den experimentella filmen O.. Den skriftliga delen Oh. har skrivits simultant med det konstnärliga arbetet. Den beskriver processen av mitt konstnärliga arbete i dagboksform. I båda komponenterna letar jag efter ett tillstånd. Jag har utgått ifrån det man kallar religiös extas och utforskar om man kan hitta ett liknande tillstånd genom konsten. I texten börjar jag undersöka ämnet genom egna minnen och erfarenheter och fortsätter min forskning genom att läsa teorier om bland annat skönhet, estetik och konstens essens.
Filmen O. består av en dokumentation av en workshop, ledd av regissören och bildkonstnären Cris af Enehielm. Under workshopen försökte en grupp utvalda deltagare lämna bort sitt ego och nå ett tillstånd av trans för att närma sig ett extatiskt tillstånd. Instruktionerna var att man, genom fysiska rörelser och högljudda läten, skulle försöka lämna bort sitt medvetande. Den ca tre timmar långa sessionen, där jag själv deltog, filmades av Martin Dusak. I den andra delen av filmen O. bär jag på en stor gyllene boll i olika naturområden. Jag rullar den, knuffar den och låter den flyta i en å. Den gyllene bollen är en representationen av det gudomliga; guldkalven, alkemi eller en symbol för cirkeln. O. står för ett tillstånd av begär. Lacan kallar det Objet a. Jag kallar det O..
O. är en 11,26 minuter lång video filmad i 4K. Den ställdes ut på Bildkonstakademins magisterutställning Kuvan Kevät i maj 2022. I installationen fanns en 2K skärm, två hörlurar, två orangeklädda pilatesbollar att sitta på. O. var placerad i den vita studion på utställningen. O. filmades delvis av Martin Dušek medan jag själv har filmat, klippt, producerat, fungerat som performer, färgkorrigerat och gjort ljuddesign och mix för filmen. Musiken i filmen kommer från en internetsida, freesound.org, med gratis musik.
Som handledare för det konstnärliga arbetet fungerade Tellervo Kalleinen och Oliver Kochta-Kalleinen. Mikaela Lostedt och Pia Lindman fungerar som granskare för mitt lärdomsprov. Freja Bäckman har fungerat som handledare för den skriftliga delen genom kursen Skrivseminarum
Reddening: Methodology for intensifying emotions during dancing
No full textMy written thesis unpacks the concepts, principles, and methodologies I used in my artistic thesis …like crazy. I reflect and analyse how I worked with emotions inside of the frame of contemporary dance. My areas of interest lie in the landscape of emotional, physical, and representative bodies. One of the main questions I was dealing with is: How can I be more emotional while dancing?
In the introduction of the thesis, I position myself and frame my work inside of a wider context of my geographical and language paradigm, as well as my artistic preferences. I reflect on my strategy on renewing my approaches in dance making, which was the base for my artistic and written thesis.
In the second chapter I connect my dance making to interdisciplinarity and intertextuality as my relation towards text, dance, and writing. I contemplate on the nature and the form of the text. In the third chapter, “You are terrific and I can’t stop loving you” I describe my field of interest and my main questions. The third chapter outlines the working process inside of a …like crazy performance and unpacks challenges and solutions in a collaborative way of working with Sonja Karoliina Aaltonen and Jacqueline Aylward. The following three chapters are part of a triptych: “Construct”, “Reddening”, and “Gentle Drama”, which represent the most important part of the written thesis. In the chapter “Construct” I write about costume as a performative tool and my view of the concept of an extended body. “Reddening” represents a playful chapter about how words and colours correlate as textual and nontextual material. In the chapter “Gentle drama”, I write about emotions, perceptions, and methods for enhancing emotions while dancing. In chapter seven, “Questions of the Volume”, I discuss and reflect upon the concepts of the gaze, timing, and intensity.
At the end, I reveal my future plans with the performance …like crazy and my solo. Ultimately, in the conclusion I discuss and answer some of my questions, as well as reflect on the whole process, concepts, and my relation towards dance practice and writing
Tulvalehto - poeettisia soistumia
No full textOpinnäytetyöni kirjallisessa osiossa Tulvalehto – poeettisia soistumia käsittelen kielen ja paikan suhdetta monitaiteisessa työskentelyssäni. Kirjallinen osio jakautuu kahteen päälukuun, Kartta ja Muistikirja. Kartta ja muistikirja, sekä taiteellisessa osiossa käyttämäni valokuvamuotoinen dokumentaatio, ovat kaikki ihmisen käyttämiä työkaluja, joilla jotakin paikkaa voidaan pyrkiä kuvaamaan, hallitsemaan tai tavoittamaan. Nämä kaikki työkalut tavoittavat ymmärryksen paikasta kuitenkin vain osin ja itse paikka piiloutuu niiden katseilta. Työni koostuukin erilaisista koetuksista hapuilla liki sitä, mikä piiloutuu tai mikä ei teokselliseksi taivu. Kartta, muistikirja ja valokuvat rakentavat henkilökohtaiselle paikalle suojamuurin, jonka läpi paikkaa voi ymmärtää vain osin, rajausten ja kehysten läpi.
Kartta-luvussa tutkin taiteellista työskentelyäni reflektoivasti, ikään kuin ulkoapäin: määrittelen ja esittelen monitaiteellisen työskentelyni olosuhteet, kontekstin ja taustan. Pohdin taiteellisen työskentelyni ja tutkimukseni suhdetta tietämiseen, työni teoksistumista ja prosessuaalista muotoa sekä työni suhdetta instituutioon. Otteeni taiteelliseen tutkimukseen on kysyvä ja hähmäisyyttä korostava. Kontekstoin taiteellista työskentelyäni suhteessa villiinnyttämisen, silleen jättämisen, paikkarunouden sekä julkisen tilan runouden käsitteisiin. Esittelen lisäksi huolipaikan käsitteen, jolla hahmottelen omaa poeettista suhdettani paikkaan ja kieleen.
Muistikirja-luku koostuu paikkaan sidottujen taiteellisten työskentelyjaksojeni aikana käsin kirjoittamastani muistikirjamateriaalista. Muistikirjassa sukellan poeettiseen kieleen ja samalla ehdotan, että taiteellisen tutkimuksen ja taiteellisen kirjoittamisen kielet voivat vuotaa toisiinsa. Tutkin luvussa työskentelyni suhdetta paikkaan, huolipaikan käsitettä ja poetiikkani kehkeytymistä. Käsittelen leikkiä, ruumiillista liikettä sekä paikan aistimista suhteessa kirjoittamiseeni. Lisäksi kuvaan tuohen kanssa työskentelyä, soistuvan kielen kysymystä sekä muistitiedon, paikan kielen, tarinoiden ja lajienvälisyyksien suhdetta työskentelyyni.
Taiteellinen työni Tulvalehdon runoja – Arkisto on valokuvamuotoinen dokumentaatio (81 valokuvaa) työstämistäni monitaiteisista ja paikkasidonnaisista runoista. Tutkin taiteellisessa työssäni kirjoituksen hajoamista, lahoamista ja katoamista, paikan kieltä sekä kirjoituksen ja paikan erottelemattomuutta, sulaumia
Music as Gestural Language : Music and Speech in the French Enlightenment
No full textIt is easy to refute the notion that music conveys meanings by pointing out how arbitrary it would be to attribute context-independent conceptual meanings to musical elements. For us modern listeners who are used to listening absolute or pure music this all makes perfect sense. However, we should not forget that music was in earlier periods thought to convey meanings which were not conceptual, but more like the gestural meanings involved in speech intonation, gestures and dance. It is this earlier rhetorical tradition with its corresponding performance tradition we must also take into consideration when we judge whether there are meanings in music or not
Musicians’ career development: educational and financial support in Finland
No full textThis thesis outlines existing opportunities and possibilities for musicians and music industry professionals in getting support both in educational and financial form in Finland for their career development. Focus of the thesis is to map available masterclasses, courses, mentorships opportunities that give support and help in further career development, entrepreneurial skills, internationalization, and music export. Also, funding possibilities for musicians are mapped. This study researches and reflects on the needs and requirements of musicians and the importance of support for creative businesses and entrepreneurship. As the music industry has gone through rapid changes in the past decades related to digitalization and music distribution, more load is put on artists for them to independently take care of various aspects of their career development. There is greater need to educate creatives about entrepreneurship and self-management skills. Digital transformations have remodelled the way record labels and artist management companies work, and additional skills and knowledge is required to cope in the market both for musicians and music companies. This study examines what kind of support there is available in Finland and what kind of institutions or entities offer opportunities to learn and develop these needed skills. Purpose of this research is to find out what kind of mentorship and development possibilities for musicians and music companies are available and to research on the accessibility of such programs. This research is carried out as a literature review and qualitative case study where participants of Music Finland’s International Music Business Masterclass 2022-2023 are surveyed about the above- mentioned research topics. In addition, semi-structured interviews are carried out with representatives of three music industry related organizations
A Fictional Actuality
No full textA Fictional Actuality explores the field of hybrids and the role of science fiction in society and in contemporary art. The human, considered as a machine driven by desire, is proposed to be affected and manipulated by hazardous environments like capitalists society's and surveillance capitalists. The entirety of the Master thesis is linked with the artistic component mixed-media installation 'as rhizomes whisper' by Lennart Creutzburg