Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Jos talonpojalla olisi ollut piano – pelimannimusiikin estetiikka pianistin ilmaisun laajentajana
No full textPianoa ei ole perinteisesti mielletty kansansoittimeksi. Sen laajempi käyttö kansanmusiikkiyhteyksissä alkoi vasta 1990-luvun alussa kansanmusiikin koulutuksen ja uuden ammattilaiskentän kehittymisen myötä. Artikkelin tutkimuskohteen ja keskeisen sisällön muodostaa v. 2023 soittamani konsertti ja sen valmistamisprosessi, jossa työskentelin pelimannimusiikkiin perehtyneen viulistin kanssa. Tämän artikkelin ja taiteellisen prosessini esimerkin avulla haluan tehdä näkyväksi kansanmusiikkipianistin työtapoja
Argumentoida vai ei? : Argumentoinnin opettamisen toteutuminen korkeakoulun klassisen pianonsoiton opetuksessa
No full textSeminaarityössäni tutkin argumentoinnin opettamisen toteutumista korkeakoulun klassisen pianonsoiton opetuksessa. Halusin tutkia juuri tätä aihetta, koska itse huomasin
korkeakouluopintojeni alkuvaiheessa puutteita argumentointitaidoissani, ja kysyttyäni sain silloiselta piano-opettajaltani apua argumentoinnin ja sanallistamisen kehittämiseen. Aiheesta oli hyvin vähän tutkimuskirjallisuutta, joten halusin tutkia asiaa kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen muodossa. Tutkielma keskittyi argumentoinnin hyödyntämiseen opetusmenetelmänä sekä opettajan ja oppilaan vuorovaikutukseen pianotunneilla argumentoinnin saralla. Toivoin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: kuinka argumentoinnin opettaminen toteutuu pianotunneilla, ja miten opettaja suhtautuu oppilaan argumentointiin tunneilla.
Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostivat konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja argumentointiin liittyvä lähdekirjallisuus, sekä haastattelututkimuksesta kerätty vastausmateriaali.
Haastattelu toteutettiin fokusryhmän teemahaastatteluna. Haastateltava kolmen hengen fokusryhmä koostui klassista pianonsoittoa korkeakoulussa viimeisen kolmen vuoden aikana opiskelleista henkilöistä. Haastattelun teemat keskittyivät opettajan toimintaan argumentoinnin opettamisen mahdollistamisessa, sekä opiskelijan havaintoihin ja kokemuksiin soittotuntien argumentointiin liittyvistä tapahtumista. Kiinnostuksen kohteena oli myös, mitkä muut tilanteet tai asiat olisivat haastateltavien kokemusten perusteella hyödyllisiä argumentoinnin oppimiselle.
Tutkielmani tulokset osoittivat, että pianonsoiton korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa argumentointitaitoja tehokkainten muissa konteksteissa kuin itse pianotunneilla. Opettajat olivat haastattelututkimuksen tulosten perusteella toivottua epäaktiivisempia vastavuoroisen keskustelun luomisessa ja oppilaan ajattelun haastamisessa
Taidekokemuksen läheisyyksistä : “Tää jotenkin tuli tosi lähelle, vähän niinku joku muukin olisi ajatellut näin.”
No full textTutkielmassani hahmotan esteettisen läheisyyden luonnetta tapausesimerkin kautta ja kysyn millaisia läheisyyksiä katsojan taidekokemus voi havainnollistaa? Tutkielmani keskiössä on ystäväni Emman läheiseksi kokema teoskohtaaminen Rosa Barban Hear, There, Where the Echoes Are (2021) -teoksen kanssa Berliinin Neue Nationalgaleriessa. Teemahaastattelun kautta keräämäni aineiston ensisijaisina keskustelukumppneina läpi tutkielman kulkevat María José Alcaraz Leónin artikkeli Aesthetic Intimacy (2019) sekä Maaria Lingon sosiologian väitöskirja Aitojen elämysten kaipuu (1998). Tutkielmassani lähestyn taidekokemusta läheisyyden käsitteen kautta. Sanana läheisyys viittaa lyhyeen etäisyyteen (eli kirjaimellisesti läheisyyteen) asioiden välillä. Tarkastelemani läheisyys on yhteyden tunnetta, resonointia, samalla aaltopituudella olemista, tunnetta jonkin asian jakamisesta. Keskeisenä käsitteenä tutkielmassa on esteettisen läheisyyden kokemus (aesthetic intimacy). Viittaan termillä henkilökohtaiseen kokemukseen, jossa teoksen katsoja kokee teoksen esteettisen maailman itselleen läheisenä ja omakohtaisena. Teoksen äärellä voi esimerkiksi kokea tietyn ilmaisutavan tai näkökulman teoksessa olevan samanlainen kuin itsellä. Käsittelen läheisyyttä katsojan subjektiivisena tunteena; esteettisen läheisyyden kokemuksessa kyse ei ole katsojan ja teoksen tekijän keskinäisestä yhteydestä, vaan katsojassa heräävästä läheisyyden tunteesta teoksen äärellä. Taidekokemus ei ole ainoastaan subjektiivinen, vaan se on myös rakentunut sosiaalisesti kulttuurisista vaikutteista. Tarkastelenkin (esteettistä) läheisyyttä sopivan etäisyyden päästä ja koitan välttää dikotomista ajattelua läheisyydestä ja etäisyydestä. En tavoittele taidekokemuksessa läheisyyttä vaan haluan ymmärtää sitä. Teoreettisessa viitekehyksessä hahmotan, kuinka ymmärrän tarkastella ja käsitellä (esteettisen) läheisyyden kokemusta opinnäytetyön tutkielmallisessa osuudessa. Käsittelyosiossa esittelen, millaista läheisyyttä tulkitsin Emman taidekokemuksessa ilmenneen; mitkä teoksen muotoon ja sisältöön liittyvät seikat olivat mahdollisesti vaikutuksessa koettuun läheisyyteen ja kuinka esteettinen läheisyys kokemuksessa ilmeni. Lopuksi päätän tutkielman kokoaviin johtopäätöksiin ja reflektointiin
Predika utan ord: teologiska budksap i två orgelverk av J.S. Bach
No full textKan man gestalta teologi i musik? Kyrkomusiker spelar ofta musik som ska frambära ett teologiskt budskap i form av psalmer. Väldigt ofta spelas bara det som står i koralboken. Det är funktionellt, men jag tror att man kan göra så mycket mer. I detta skriftliga arbete undersöker jag hur man kan ta inspiration från J.S. Bachs orgelmusik och använda musikaliska motiv med betydelsebärande teologiskt budskap i sitt liturgiska orgelspel. Jag analyserar först Bachs Preludium och fuga i D-dur, BWV 532 och Preludium och fuga i h-moll, BWV 544 genom att koppla ihop musiken med bibeltexter och affekter samt retoriska grepp som han använder. Detta leder fram till att jag nämner några förslag på var och hur man kan använda motiv från Bachs musik vid olika moment i gudstjänsten. Det är något som är lätt att få in i förspel till psalmer eller olika typer av improvisationer
Liikkuvaa ja lähes liikkumatonta kuvaa mäntyjen kanssa : Miten kohdata puu subjektina?
No full textTaiteellisessa tutkimushankkeessani Miettii mäntyjen kanssa (2022–2024) olen lähestynyt yksittäisiä puita, etsinyt erilaisia tapoja esiintyä kameralle yhdessä niiden, heidän kanssaan, ja laatinut näistä kohtaamisista videoteoksia. Työskentelyni perustuu kokemuksiini aiemmista hankkeista Esiintyä kasvien kanssa (2017–2019) ja Kohtaamisia huomattavien ja huomaamattomien puiden kanssa (2020–2021), joiden lähtökohtana olivat muun muassa Michael Marderin dekonstruktiosta vaikutteita saanut ajattelu, Rosi Braidottin posthumanistinen kritiikki ja Val Plumwoodin ekofeminismi.
Tässä hankkeessa olen yrittänyt lähestyä mäntyjä ja miettiä niiden kanssa vailla tarkempaa tutkimussuunnitelmaa tai teoreettista viitekehystä, käytäntö edellä. Artikkelissa kytken kokemukseni liikkuvan kuvan piirissä käytyihin keskusteluihin performanssidokumentoinnin, omakuvaelokuvan, ekoelokuvan ja videoesseen kautta. Esittelen performanssin pohjalta kehittämäni kaksi lähestymistapaa, joiden avulla olen pyrkinyt kohtaamaan puut subjekteina: yhtäältä vuoden mittaiset karkeat intervallikuvaukset ja toisaalta puiden reaaliaikainen puhutteleminen.
Käytän esimerkkinä näistä työtavoista kahden Kaivopuistossa Helsingissä kasvavan männyn kanssa vuonna 2022 toteuttamiani teoksia, With the Pine in Kaivopuisto Park (ja sen variaatiot) ja With the Reclining Pine 1–12. Pohdin myös missä määrin näiden tekniikoiden avulla on mahdollista todella kohdata puut subjekteina
Kuvan Kevät 2025
No full textTämä näyttelyjulkaisu esittelee Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuvan Kevät 2025 -maisterinäyttelyyn (17.5.–15.6.2025) osallistuvia taiteilijoita. Julkaisussa taiteilijat avaavat taiteellista ajatteluaan ja työskentelyprosessiaan valitsemiensa, eri tavoin merkityksellisten esineiden kautta.
Taiteilijatekstien kirjoittajat opiskelevat Kuvataideakatemian Nykytaiteen historia ja teoria -kandidaattiohjelmassa.This exhibition catalogue introduces artists participating in the Kuvan Kevät 2025 Master’s Degree Show of the Academy of Fine Arts at the University of the Arts Helsinki (May 17– June 15, 2025). In the publication, the artists share their artistic thinking and working processes through selected objects that carry significance for them.
The texts are written by students of the bachelor’s programme in history and theory of contemporary art at the Academy of Fine Arts.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Tense Places: Unpicking the Language of Place and Placement
No full textTense Places: Unpicking the Language of Place and Placement is a practice-based research project comprising a visual module and a written component. The visual module—exhibited at Kuva/Tila during the 2025 MFA degree show—includes a series of screen prints, photocopies of an original visual poem, an assemblage of found and altered objects, and a moving image work. These pieces were developed using techniques such as collage, scanography, and serigraphy, combining found materials with original textual fragments. Drawing on the aesthetics and materiality of photo albums, home movies, and other domestic archiving practices, the artworks explore themes of memory, alternate historiography, and the inherent ambiguity of language.
The written component expands upon the conceptual and formal concerns of the visual works through a critical engagement with linguistic, perceptual, narratological, and cartographic theories. It reflects on the evolving notions of place and placement—both geographic and metaphysical—while addressing how context, subjectivity, and spatiotemporal dislocation shape meaning. Together, the two components propose an inquiry into how language, memory, and material culture intersect in the construction and perception of “tense places”
Maalin alla
No full textTaideyliopiston Kuvataideakatemian maisterin opinnäytteeni taiteellinen osa oli esillä Kuvan Kevät -maisterinäyttelyssä. Se järjestettiin 17.5.−15.6.025 Kuvataideakatemian Mylly-rakennuksessa Helsingissä. Näyttelyyn osallistui 46 taiteilijaa ja sen kuratoi Nina Liebenberg.
Opinnäytteeni taiteellinen osa koostuu kymmenestä maalauksesta. Teokset ovat tekniikaltaan öljyväri kankaalle, ja ne ovat valmistuneet joulukuu 2024−toukokuu 2025 välisenä aikana. Maalauksistani kahdeksan ovat neliöitä, kooltaan 30 x 30 cm. Isoin teos on kooltaan 150 x 115 cm ja keskikokoinen 60 x 81 cm. Teokset olivat esillä Kuvataideakatemian isossa Kuva/Tila -galleriassa seinälle yhdeksi kokonaisuudeksi ripustettuna.
Taiteellisen osan teokset ovat syntyneet asioiden ihmettelyn tuloksena, välillä suunnitelmallisesti ja toisinaan kokeilujen kautta. Innoittavia alkupisteitä teoskokonaisuudelle ovat olleet mehiläiset, myytit, hautausrituaalit sekä geologiset muodostumat.
Taiteellisen osan lisäksi osana opinnäytettäni on tämä kirjallinen osa. Pääosassa kirjallista opinnäytettäni ovat työhuonepäiväkirjat ja muistiot, joita olen pitänyt koko maisterin opinnäyteprosessin ajan. Niissä kuvaan ajatusketjuja sekä vaikuttimia taiteellisen työskentelyni taustalla. Pääteemaksi koko opinnäytteessä nousi tuonpuoleinen ja sen pohdinta. Pyrin lähestymään tätä teemaa kertomalla taiteellisen työskentelyni lähtökohdista, taustastani puutarha-alalla hautausmailla ja reflektoimalla maalausten tekoprosessia sekä mitä pohdintoja ne valmistuttuaan herättivät. Olen sisällyttänyt kirjalliseen opinnäytteeseeni myös paljon kuvallista dokumentaatiota
To photograph a butterfly
No full textTo photograph a butterfly is a Master of Fine Arts Thesis consisting of the artistic component presented at the Kuvan Kevät 2024 exhibition, and the written component provided here, both sharing the same title To photograph a butterfly.
The artistic component took the shape of an installation, consisting of a photobook, 12 prints, a video projection on tulle fabric, 32 diafilms, as well as rocks placed around the exhibition space. The photobook, handbound and 48 pages in length, featured 12 photographs and an essay. In the essay the themes of the work are explored through personal experiences and memories. This written component further examines, explains, and illustrates the arguments that were brought up in the essay, as well as goes into detail on how the installation presented at the Kuvan Kevät 2024 exhibition came about.
The thesis is conceptually based around the idea of how different types of knowledge affect the way one sees the world around them. This is explored through various examples concerning photography and language. How photographs and words are used in arts and sciences is another central theme of the thesis. Throughout the thesis, the agency of light is discussed in relation to the act of seeing as well as the act of photographing. The work begins from the act of photographing a butterfly and quickly expands from there. The thesis acts as an attempt at seeing from another perspective. To consider the point of view of another person, another being, but also that of the camera apparatus
Ojennus
No full textMaisterin opinnäytteeni taiteellinen osa on installaatio/veistos Ojennus. Se oli esillä vuoden 2025 Kuvan Kevät -maisterinäyttelyssä. Teos on sommitelma arkisia esineitä. Se koostuu käytetystä ja löydetystä tavarasta: kahdesta matosta, huivista, neljästä kepistä ja voikukkaseppeleestä. Uudessa muodossa ja uudessa paikassa ne löytävät harmonian värin ja asennon kautta. Teoksen pinta on auringon haalistama ja muoto hauras, mutta jännittynyt. Teos muistuttaa hahmoa, joka nostaa itsensä maasta. Seppele on hahmon kruunu, josta yksitellen putoaa voikukkia kuin enteillen sen myöhempää kohtaloa. Se on syntynyt näyttelytilaan sitä ympäröivien tekijöiden summana, hyvin improvisoidusti, yhdessä hetkessä. Opinnäytteen kirjallinen osa käsittelee teosta ympäröiviä ajatuksia ja työskentelytapaani. Pyrin selittämään taiteellisen osan lähtökohtia ja syitä, miksi siitä tuli sellainen kuin siitä tuli. Kerron, miksi olen mieltynyt vanhaan ja käytettyyn, kuoseihin ja luontoon, mitä pidän niissä viehättävänä ja miksi koen niiden paikan tärkeäksi maailmassa ja erityisesti taiteessa. Kontekstualisoin tekemistäni sellaisiin taidesuuntauksiin kuin realismiin ja arte poveraan. Niiden tapa arvostaa arkipäiväistä on opettanut minulle paljon ja inspiroinut minua myös taiteen ulkopuolella. Kirjallisen osan pääteemaksi nousee perinne ja sen jakautuminen aineellisessa muodossa. Selitän perinnettä sekä muita teoksen ympärillä liikkuvia tekijöitä Raamatusta löytyvien vertausten avulla. Ne ovat toimineet ajatteluni tukena ja lähtökohtana viimeisen vuoden aikana. Perinne on kuin ihmisen luuranko, todennus elämästä, joka jää ohjenuoraksi seuraaville sukupolville. Kirjallinen osa on paikoin hyvin abstraktia pohdintaa materiasta, hengestä ja niiden yhteiselosta. Olen pyrkinyt kuitenkin aina palauttamaan abstraktit käsitteet siihen, miten ne ilmentyvät itse teoksessa