Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Positiivinen musiikkikasvatus : laadullinen tapaustutkimus positiivisen pedagogiikan keinoista musiikkikasvatuksessa
No full textTämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia positiivisen pedagogiikan keinoja musiikkikasvatuksessa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka on toteutettu puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu ajankohtaisiin tutkimuksiin, kirjallisuuteen sekä opetusmateriaaliin positiivisesta psykologiasta, positiivisesta pedagogiikasta sekä musiikkikasvatuksesta.
Tutkimuksessani haastattelen kolmea musiikkikasvattajaa, jotka kokevat toteuttavansa positiivista pedagogiikkaa omassa opetuksessaan.
Tutkimuskysymykset:
1. Mitä on haastateltavien mukaan positiivinen pedagogiikka?
2. Miten haastateltavat kokevat toteuttavansa positiivista pedagogiikkaa opetuksessaan?
Tutkimushaastatteluista nousi esille positiivisen pedagogiikan osa-alueita kuten positiivinen vahvistaminen, vahvuusperustainen opetus, turvallinen vuorovaikutus ja opettaja-oppilassuhde, merkityksellisyyden kokemukset, rakentava palautteenanto ja arviointi, tavoitteet ja motivaatio, hyvinvointi sekä kokonaisvaltainen turvallisuus. Haastateltavat toteuttivat positiivista pedagogiikkaa opetuksessaan ilman tutkimustieteellistä koulutusta asiaan. Avainasemassa positiivisen pedagogiikan toteutumiseksi musiikkikasvatuksessa on tutkimukseni perusteella musiikkikasvattajan oma asenne, reflektio ja halu kehittää toimintaansa
Laulunopettaja yrittäjänä : kolmen pop/jazz-laulupedagogin kokemuksia opettamisesta yrittäjänä
No full textTässä tutkielmassa käsitellään yrittäjänä toimivan laulupedagogin työnkuvaa. Pyrkimyksenä on kolmen haastattelun avulla kuvata laulunopettaja-yrittäjän työnkuvaa niin lauluopetuksen kuin yrittäjyydenkin näkökulmista. Näin ollen myös teoreettinen viitekehys on jaoteltu kahteen eri osaan, joita ovat pop/jazz-laulupedagogiikan erityispiirteet ja pop/jazz-laulupedagogin työnkuva sekä luovan alan yrittäjyys.
Tutkimuskysymykseni on:
1. Minkälainen on haastateltavien laulunopettaja-yrittäjien työnkuva?
1.1. Minkälaisia kokemuksia haastateltavilla on laulunopettamisesta yrittäjänä?
1.2. Minkälaisia kokemuksia haastateltavilla on yrittäjyydestä luovalla alalla?
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua
haastattelua muistuttavaa teemahaastattelua. Tutkimuksen haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteydellä ja niihin osallistui kolme pop/jazz-laulunopettajan koulutuksen saanutta henkilöä, joilla kaikilla on oma yritys. Päätoimisena yrittäjänä toimii kaksi haastateltavista ja kolmas haastateltava on sivutoiminen yrittäjä.
Yrittäjyys kulttuurialalla on yleistä ja sen uskotaan lisääntyvän entisestään. Näin ollen on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää erilaisia kulttuurialaan liittyvien yrityksien työnkuvia. Tässä tutkielmassa perehdytään erityisesti yrittäjinä toimiviin laulunopettajiin, mutta tulokset ovat paikoin yleistettävissä ja sovellettavissa myös muiden instrumenttiopettajien yrittäjämäiseen toimintaan.
Tutkimustulokset osoittavat laulunopettaja-yrittäjien työnkuvan olevan varsin monipuolinen. Siihen sisältyy moninaisia töitä riippuen yksilön mielenkiinnon kohteista. Yrittäjänä toimivan laulunopettajan työnkuvaan kuuluu laulunopetuksellisia erityispiirteitä liittyen esimerkiksi opetuksen suunnitteluun ja opetuksen sisältöihin. Myös yrityksen ylläpitoon liittyvät seikat, kuten lauluoppilaiden hankkiminen ja kirjanpidon laatiminen ovat osa monen yrittäjänä toimivan laulunopettajan työnkuvaa. Lisäksi asiakkaan rooli näyttäytyy merkittävänä lähes kaikissa tilanteissa.
Laulunopettaminen yrittäjänä koetaan pääasiassa mieluisana työnä, jota kuitenkin varjostaa yrittäjyyteen liittyvä toimeentulon epävarmuus ja yhteiskunnan tukien vähäisyys. Toisaalta niin kollegiaaliset kuin taloudellisetkin tukiverkostot auttavat jaksamaan ja selviytymään paikoin äkillisestikin vaihtuvissa tilanteissa
Melkein toukokuu
No full textKuvataiteen maisterin opinnäytteeni koostuu taiteellisesta osasta, sekä tästä kirjallisesta osasta. Taiteellinen osa piti sisällään kaksi näyttelyä: yksityisnäyttelyn Melkein toukokuu Galleria Project Roomissa, sekä Kuvan Kevät ryhmänäyttelyn. Molemmat näyttelyt toteutuivat Helsingissä vuonna 2021. Kirjallisessa osassa, joka on syntynyt toteutuneiden näyttelyiden jälkeen, pohdin taiteellisen työskentelyni, sekä -ajatteluni toistuvia teemoja, ja sitä mitä maalaus ja sen prosessi minulle merkitsee. Työskentelyni toistuvat teemat liittyvät käyttämääni välineeseen, väriin, tiedostamattomaan sekä maalaamisen vapauteen. Tarkoituksenani ei ole aukottomasti selvittää sitä, mistä maalauksissani on kyse, vaan esitellä ajatuksia, jotka vaikuttavat työskentelyyni ja saavat sen prosessin liikkeelle. Pohdin oman värinkäyttöni motiiveja ja etsin sille konteksteja nykytaiteen kentältä, sekä taidehistorian jatkumosta. Avaan muun muassa sitä, miten impressionismi on vaikuttanut maalaamiseeni ja väriajatteluuni. Avaan myös suhdettani maalaamisen prosessin vapauteen sekä sen tiedostamattomaan puoleen. Tulen myös pohtimaan suhdettani kehystämiseen sekä kehyksiin. Kirjallinen osa sisältää myös taiteellisen osan dokumentaation.
Opinnäytteeni ensimmäinen taiteellinen osa, yksityisnäyttelyni Melkein toukokuu oli esillä galleria Project Roomissa 29.1-14.2.2021 Helsingissä. Näyttelykokonaisuus oli esillä gallerian etutilassa. Näyttely koostui yhdeksästä öljyvärimaalauksesta, joiden koot vaihtelivat suurista (170x150 cm) pieniin (n. 20x20 cm). Näyttelyn kaikkia maalauksia rajasi upotetut mäntykehykset.
Opinnäytteeni toinen osa oli esillä ryhmänäyttelyssä Kuvan Kevät 2021 12.5-6.6.2021 Exhibition Laboratoryn lisätilassa, Helsingissä. Kuvan keväässä esillä ollut kokonaisuus sisälsi neljä öljyvärimaalausta, jotka syntyivät samassa työskentelyn jatkumossa, kuin Melkein toukokuu -näyttelyn teokset. Osaa maalauksista ympäröi puiset, kuviolliset raamit
FEDERICO MOMPOUN SIELUN LAULU JA HILJAISUUDEN MUSIIKKI : Ristin Johanneksen runo Mompoun sävelin
No full textTämä tutkimus käsittelee espanjalaisen säveltäjä Federico Mompoun yksinlaulua Cantar del alma, joka on sävelletty niin ikään espanjalaisen mystikon Ristin Johanneksen runoon.
Kartoitan laulun taustoja kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa esittelen Federico Mompoun ja Ristin Johanneksen elämänvaiheita ja tuotantoa. Lisäksi tarkastelen Ristin Johanneksen vaikutusta Mompoun musiikkiin.
Tutkimuskohde on yksinlaulu Cantar del alma. Tarkastelen laulun tekstiä, josta esitän suomenkielisen käännöksen espanjankielisen alkuperäisen runon rinnalla. Tutkin laulun sävelmää harmonia-analyysin keinoin sekä peilaamalla sitä gregoriaanisen laulun erityispiirteisiin.
Federico Mompousta ei ole aiempaa suomenkielistä tutkimusta. Cantar del almaa on tutkittu väitöstutkimuksien yhteydessä Yhdysvalloissa, mutta ei samalla tarkkuudella kuin tässä tutkimuksessa.
Työni tarjoaa laajahkon selonteon laulun taustoista ja tutustuttaa suomalaisen lukijan tähän meillä vielä huonosti tunnettuun säveltäjään
Re-conceptualizing music education in the older adult life course : A qualitative meta-synthesis
No full textThe Seoul Agenda by UNESCO has set goals to develop arts education, ensuring that learners from all social backgrounds have lifelong access to arts education in a wide range of community and institutional settings. However, the purpose of lifelong learning for individuals beyond labor-market age has been largely overlooked, making it challenging to convince institutions, funders, and policymakers of its worth. The value accorded to the complex forms of lifelong learning in later life and the widely recognized health impacts of music on aging body and brain are the principal considerations to take into account when studying the effects of music education on older adults. In this study, we address the state-of-the-art research concerning older adults and music education in studies published in major peer-reviewed music education journals since the Seoul Agenda by UNESCO. We present the findings from a systematic literature review, followed by a qualitative meta-synthesis, focusing on the values, beliefs, and key concepts conveyed in the included studies. The findings of this study indicate that older adults are often portrayed narrowly and stereotypically, corroborating the issues in the sociology of aging. Our study highlights insights into the conceptualizations of music learning and participation in later life course and what these might mean for the policy and practice of later-life music education and the educational opportunities for older adults more broadly
How to stay alive?
No full textThis research exposition is part of my MA research in Comparative Dramaturgy and Performance Research in Theater Academy, University of the Arts Helsinki and Goethe University. The other part is the artistic work “how are we still alive here? what about there?” consisting of a performance and exhibition which took place in Studio 1, Theater Academy in February 2023. The research is a response as well as an investigation on the impact of the Covid-19 pandemic on contemporary dance, how it affects my corporeality and my creative process in consideration to changes in spectatorship in the mediatized post-pandemic society. The literature review is an exploration of how different disciplines of knowledge intersect with my artistic practice, this exposition is best to be viewed along the artistic part for a better understanding
Shiftwork
No full textThis paper is the written component of my master thesis project. It opens up the thinking and decision-making processes over the course of the project, and compares and contrasts my practice with the work of other practitioners who have used similar tools.
In the first part of paper, I look at the origins of my interest in pen plotters and how this interest evolved into the thesis project. I also examine the history of pen plotters and their use in the visual arts, together with reflections on generative and conceptual art.
The second part of the paper deals with the practicalities and processes used during the execution of the artistic component combined with observations, thoughts and questions relating to the work undertaken.
Finally, the third section concerns the Kuvan Kevät exhibition, its installation and analysis
Toisinelämisen mahdollisuuksia: Elettävä fiktio ja taiteellis-pedagoginen työskentely liveroolipeliteoksessa
No full textOpinnäytetyössäni tutkin, millaista taiteellista ja taiteellis-pedagogista työskentelyä liittyy liveroolipeliteoksen valmisteluun ja pelaamiseen, kun tavoitteena on teos, jonka sisällä voi elää. Nimitän tätä pelaamista toisinelämiseksi. Liveroolipelaaminen on ruumiillisesti koettavaa fiktiota, jossa osallistujat eläytyvät ennalta sovittuun fiktiiviseen kehykseen ja improvisoivat yhdessä hahmojensa elämää. Larpissa ei ole ulkopuolista yleisöä, vaan teos rakentuu osallistujien välisyydessä ja osallistujan oman ruumiillisen kokemuksen ja kuvittelun yhteistyössä. Työssäni tarkastelen, mitä larpin kautta oman ruumiin ja todellisuuden toisineläminen voi olla ja miten liveroolipelin kontekstissa toimivana teatteripedagogina luon sille mahdollisuuksia. Lähestyn tutkimukseni kysymyksiä tarkastelemalla luotsaamaani, marraskuussa 2022 pelattua, Tuhka-liveroolipelin prosessia ja omia kokemuksiani prosessissa niin tekijänä kuin kokijana. Tuhka oli ekokriisien tematiikkaa tutkiva, vuoden 2067 Suomeen sijoittuva peliteos, jota luotiin yhdessä 18 osallistujan kanssa syksyllä 2022. Tavoitteeni on opinnäytetyössä käytäntöön nojaamalla luoda teoriaa toisinelämisestä larpin kontekstissa. Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten larppaus voi tuntua todelta, elettävältä ja mitä toisineläminen ehdottaa paitsi larppaamisesta, myös esteettisistä kokemuksista ja kyvystämme niiden avulla kurottaa kohti kestävämpiä elämäntapoja. Toisineläminen on taiteellinen pyrkimys, mutta samaan aikaan syvästi ekologisiin ja sosiaalisiin kriiseihin kytkeytyvä kysymys siitä, miten elää hyvää elämää. Etenen työssäni ensin avaamalla, mitä larppaaminen on ja miten sitä voi ymmärtää esityksen, pelin ja leikin käsitteiden kautta. Hyödynnän tässä osiossa mm. esitysteoreetikkojen Richard Schechnerin ja Erika Fischer-Lichten sekä pelitutkija Jaakko Stenrosin artikulointeja. Lisäksi pohdin John Deweyn kokemusfilosofiaan nojaten larpin toiminnallista ja kokemuksellista luonnetta. Luvussa kolme käyn Tuhkan prosessia läpi alusta loppuun tuoden näkyväksi, miten pelimaailma luotiin, miten peliin valmistauduttiin ja millaista pelaaminen oli. Luvussa neljä muotoilen teoriaa toisinelämisen ympärille. Pohdin rooliani teatteripedagogina larp-teoksessa ja tarkastelen Tuhkassa ryhmän oppimista yhteistoiminnallisen oppimisen kautta. Tutkin, miten Tuhkassa todentuntua ja elettävyyttä luotiin yhdessä valmistautumisen sekä larpin ruumiillisuuden huomioimisen kautta. Loppua kohden pyrin ymmärtämään toisinelämistä esteettisenä kokemuksena, John Deweyn määrittelyihin nojaten. Tämän mukaan esteettinen kokemus ei ole arkikokemuksesta irrallinen, vaan siihen pohjautuva kokemus, joka syntyy, kun olento on harmonissa ympäristönsä ja oman kokemusjatkumonsa kanssa. Tarkastelen, mistä tämä harmonia voi syntyä larpin kontekstissa. Lopuksi John Deweyn sekä Antti Salmisen ja Tere Vadénin ajattelua mukaillen pohdin kokemuksen sirpaloitumista teollistumisen jälkeisessä ajassa ja sen yhteyttä käynnissä oleviin ekokriiseihin. Ehdotan toisinelämistä yhdeksi tavaksi kuroa kokemuksellisia katkoksia umpeen. Viimeisessä luvussa pohdin elävistä kokemuksista kirjoittamisen haasteita ja tunnustelen, minkälaisia kaikuja mahdollisista tulevaisuuksista minussa elää Tuhka-larpin myötä
Contours of Self: Meditations on Identity and the Act of Erasure
No full textIn this thesis, I explore our notion of self through a phenomenological approach by creating three different works: one interactive work consisting of a pen plotter and two paintings. During this process, I also reflect on my role as an artist in relation to my works and the challenges faced due to various material choices and their subsequent influence on my artistic practice.
This written component of my thesis work is organised into chapters, each addressing the main aspects of my artistic project, from the beginning of my initial ideas and inspirations to the culmination and impact of the final pieces
Nocturnal urban imaginaries : the rise and fall of Turin as a 24-hour party city
No full textNocturnal urban imaginaries are a powerful instrument to examine how the night has been planned, experienced, and thought of in post-industrial urban settings. Through these imaginaries, we tackle Turin’s shift from one company town to post-industrial city and its implication for the night and its activities.
Thanks to a qualitative analysis of interviews with a data-driven modality we make sense of the way night punters approach going out. We identify three imaginaries that we call ‘confetti’, ‘24-hour party’ and ‘Notti Bianche’, looking beyond the bidimensional and romanticised mystery of the night. Moreover, we examine how these imaginaries perform at the level of local governance and policing ; nightlife on offer (type of venues/events and their spatialisation) ; and the experiences (practices and affect) of night punters.
We argue that domesticating, regulating, and overseeing nightlife has a detrimental and constraining impact on the way people engage with and enjoy the night, curbing its potential to serve as a realm of joy, escapism, and excitement