Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Ristiriitoja
No full textKirjallisessa opinnäytteessäni käsittelen näyttelemiseen liittyviä ristiriitoja ja kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet minua Ykspihlajan Työväen Näyttämön teatterikerhosta aina Teatterikorkeakoulun loppumetreille saakka. Puran näitä ristiriitoja valitsemieni vastakohtien avulla, joita ovat esimerkiksi kontrolli – vapaus, neljäs seinä – yleisökontakti ja oma keho – roolikeho. Avaan paradoksaalista suhdettani näyttelemiseen sekä pulmiani itseeni uskomisen kanssa. Luvussa Älä katso – Katso käsittelen omaa suhdettani katsottavana olemiseen. Pohdin aihetta sekä siviilipersoonasta että näyttelijäminästä käsin. Kirjoitan katseiden jännittämisestä siviilissä ja vastavuoroisesti vapauden kokemuksista teatterissa. Lisäksi avaan temperamentin osuutta näyttelemiseen sekä rohkeuden etsimiseen lainaamalla Psykologi Liisa Keltikangas-Järvisen teosta Temperamentti: ihmisen yksilöllisyys. Osiossa Kontrolli – Vapaus tarkastelen kokemuksiani kontrolloidusta näyttelemisestä sekä flow-tilassa saavuttamastani nautinnosta. Kirjoitan kontrollin ja häpeän suhteesta toisiinsa ja tutkin sitä, tuoko haavoittuvuus aina
mukanaan häpeää. Kerron näyttämöllä rauhoittumisen ja tilan ottamisen merkityksestä sekä tärkeästä oppimiskokemuksestani fyysisen teatterin kurssilla. Mietin, millaisista asioista vapautuminen näytellessä koostuu ja miten kontrollista voisi irtaantua.
Luvussa Neljäs seinä – Yleisösuhde siirryn pohtimaan kokemuksiani kahdesta erilaisesta yleisösuhteesta. Mietin näiden erilaisten yleisösuhteiden vaikutuksia näyttelemiseeni. Seuraavaksi avaan ajatuksiani jännitteen käsitteestä sekä näyttämöllä että katsomossa. Kirjoitan siitä, miltä jännite tuntuu lavalla ja millaisista asioista se koostuu. Tämän
vastaparina asetan itseni katsomoon ja pohdin, mitä kokemus jännitteestä merkitsee minulle katsojana. Kappaleessa Oma keho – Roolikeho tarkastelen suhdettani kehooni ja sen mahdollisuuksiin. Pohdin epävarmuuksiani suhteessa siviilikehooni sekä taas toisaalta roolin tuomaa turvan, varmuuden ja mielikuvituksen voimaa suhteessa kehooni, joka on näyttämöllä. Lopuksi punon yhteen ajatuksiani ja pohdin, millaisia oivalluksia olen saanut valmistumisen kynnyksellä. Kirjoitan itsevarmuuden löytymisestä, yhteistyön merkityksestä, tämän opinnäytetyön avulla itselleni kirkastuneesta teatterin voimasta sekä siitä, millainen taiteilija haluan olla
The politics of memory and place-making in local opera : The case of the Kymi River Opera
No full textThis case study on the Kymi River Opera in south-eastern Finland, at the former border between Sweden and Russia, explores the potential of local operas to re-create a sense of place identity in a contemporary society in which people often seek to reconstruct identity through place memory. By engaging with Christopher Small’s (1998) idea of “musicking” and drawing from studies on place identity and place memory, the study focuses on how a local opera can strive towards new identity constructions through revitalising the forgotten local, historical past. Based on a purposive sample, the primary data set consists of semi-structured interviews and direct observation of the participants of the Kymi River Opera. Three thematic areas on the meanings of the opera, as conveyed by the participants, were identified in the abductive qualitative analysis: 1) Construction of a new place memory; 2) Equal possibility for participation; and 3) Integration of cultural politics and educational goals. The findings show the political nature of local opera in describing how the Kymi River Opera has become an arena for the politics of memory and place-making after a municipal merger in the 1990s resulted in a sense of loss of local identity
Mitäs tuo nyt tarkoitti? : opiskelijoiden ja opettajien näkökulmia haastaviin palautteenantotilanteisiin soitonopetuksessa.
No full textSeminaarityössäni tutkin instrumenttiopettajien ja -opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä haastaviin palautteenantotilanteisiin sekä niiden ratkaisemiseen. Tarkoitukseni oli kartoittaa aiheesta lisää tietoa, koska tutkimuskirjallisuutta juuri tästä aiheesta on hyvin vähän. Etsin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: millaisissa tilanteissa haastatellut ovat kokeneet palautteenannon haasteita, millaista on optimaalinen palautteenanto ja miten palautteenannon onnistumiset ja epäonnistumiset ovat vaikuttaneet haastateltujen opettaja–oppilas-suhteeseen.
Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostavat palautteenannon, opettaja– oppilas-suhteen, vallan ja konfliktin käsitteiden ympärille rakentuva tutkimuskirjallisuus. Täten tutkielmani sijoittuu musiikkikasvatuksen, kasvatustieteen, sosiologian ja sosiaalipsykologian tieteenalojen rajapinnoille. Tutkielmaani varten haastattelin kahta instrumenttiopiskelijaa sekä kahta instrumenttiopettajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina.
Tutkielmani tulokset osoittivat, että haastattelemani instrumenttiopiskelijat ovat joutuneet opinnoissaan kohtaamaan erinäisiä epäasiallisia palautteenantotilanteita ja arviointia, joka ei ole perustunut heidän musiikillisiin tuotoksiinsa vaan esimerkiksi kehoon tai sukupuoleen. Opiskelijat myös kertoivat, että näistä tapauksista on koulutusorganisaatioiden sisällä vaikea kertoa eteenpäin. Haastatteluihin osallistuneet opettajat olivat myös havainneet vastaavia tilanteita omasta roolistaan käsin. Tutkimukseen osallistuneet opettajat osoittivat haastatteluissa omaavansa hyvän käsityksen siitä, millaisiin periaatteisiin palautteenantotilanteiden tulisi tutkimuskirjallisuuden ja opetusta ohjaavien dokumenttien valossa perustua
Äänisuunnittelijan hiljaisuus
No full textOpinnäytteessäni etsitään ikkunallista kirjoituspaikkaa koulusta.
Opinnäytteessäni yritetään kirjoittamalla avata omaa henkilökohtaista paikkaani Teatterikorkeakoulussa ja maailmassa, tulevana teatteritaiteen maisterina, joka ei ole opiskellut teatterin tekemistä.
Opinnäytteessäni yritetään tehdä teatteri naurunalaiseksi ja katsoa kohti toisenlaisia teattereita.
Opinnäytteessäni yritetään kirjoittaa hiljaa ja hiljaisuudesta.
Opinnäytteessäni yritetään olla ymmärtämättä ja yritetään hyväksyä.
Opinnäytteessäni kieltäydytään ja epäonnistutaan teatraalisesti.
Opintoni äänisuunnittelun maisteriohjelmassa ovat olleet poikkeukselliset, sillä valtaosa maisteriopinnoistani on keskittynyt
(luovaan) kirjoittamiseen. Yritän löytää pienoisesseistä koostuvassa opinnäytteessäni erilaisia näkökulmia ja valotuksia
epätyypilliseen opintopolkuuni, kokeellisen kirjoittamisen keinoin. Ajattelen, että tilanteeni opinnäytteen kirjoittajana on ollut
tautologinen: Olen opiskellut edeltävät vuodet kirjoittamista, ja niinpä kirjoittamalla ei voi syntyä oikeastaan mitään muuta kuin näyte kirjoittamisen opista. Tästä ajatuksesta käsin lähdin liikkeelle työssäni.
Näyttämöä ja kirjoittamista käsittelevissä pienoisesseissä etsitään toisenlaisia ruumiita ja ruumiillisuuksia, sekä hiljaisuutta.
Keskustelukumppaneina teksteissäni mukana kulkevat muun muassa kirjoittamisen filosofiaa tutkineet Maurice Blanchot ja Jean-Luc Nancy, sekä kielen ruumiillisuudesta ja ruumiin kielellisyydestä Logomimesis–teoksessaan kirjoittanut Esa Kirkkopelto. Mukana kulkee myös yllättävä matkakumppani ja vertauskuva: vasara. Lisäksi opinnäyte on vaivihkainen peliliike ja avaus, jossa työväenluokkaisesta taustasta tuleva transsukupuolinen opiskelija siirtää itsensä jonnekin, jonne hän ei taida kuulua: näyttämölle.
Opinnäytteen taiteellinen osa on proosarunokokoelman käsikirjoitus Matkat, jota kirjoitin vuosina 2020-2022. Sen ohjaavana
opettajana toimi kirjoittamisen maisteriohjelman opettaja Antti Salminen
"Meidän täytyy miettiä, minkälaista kulttuuria me välitetään.”: Laadullinen haastattelututkimus kulttuurisesta vastuullisuudesta peruskoulun musiikinopetuksessa
No full textTämä maisterintutkielma käsittelee kulttuurista vastuullisuutta peruskoulun musiikinopetuksessa.
Tutkimuksessani tarkastelen musiikin aineenopettajien kuvailemia tapoja ottaa kulttuurinen
vastuullisuus huomioon omassa työssään.
Tutkimuskysymykseni on:
Miten haastateltavat peruskoulun musiikin aineenopettajat kuvailevat kulttuurisen vastuullisuuden
huomioimista työssään?
Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen perustan muodostaa kulttuurisesti responsiiviseen
pedagogiikkaan liittyvä tutkimus. Olen täydentänyt viitekehystä tuomalla esiin kulttuuriin ja
moninaisuuteen liittyvää käsitteistöä sekä kulttuurienvälisen kasvatuksen tutkimuksesta peräisin olevia
näkökulmia.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Käytin aineiston tuottamisen menetelmänä
yksilöhaastatteluja, jotka toteutin kolmen peruskoulun musiikin aineenopettajan kanssa.
Tulosten perusteella haastateltavat huomioivat työssään kulttuurisen vastuullisuuden sekä oppilaan
kohtaamisen että opetuksessa käytettävän materiaalin näkökulmasta. Tuloksissa korostui oppilaiden
kohtaaminen ilman ennakko-oletuksia sekä kunnioittava suhtautuminen perheiden erilaisiin arvoihin.
Haastateltavat pitivät tärkeänä myös monipuolisen ohjelmiston valitsemista, eri musiikkikulttuurien
välittämistä arvostavalla tavalla sekä musiikin kulttuuristen merkitysten avaamista oppilaille.
Kulttuurinen vastuullisuus näyttäytyi tässä tutkimuksessa erityisesti kulttuurien kunnioittamisena sekä
opettajan omien oletusten ja toimintatapojen jatkuvana reflektointina.
Tutkimukseni avaa näkökulmia kulttuurisesti vastuullisen lähestymistavan toteuttamiseen
musiikkikasvatuksessa. Tutkimuksessa nousi esille myös täydennyskoulutukseen ja ajantasaisen
oppimateriaalin kehittämiseen liittyviä tarpeita
Suomalaisen hevimetallin kulttuurikartta? Ajatuksia ja luonnoksia
No full textSuomalaisesta metallimusiikista – Finnish metal – on tullut tunnistettu sanapari ja merkittävä ilmiö maailman musiikkipiireissä. Kotimaiset hevibändit ovat nousseet kuluvan vuosituhannen saatossa rytinällä myös suomalaisen musiikkiyleisön laajempaan tietoisuuteen.
Uppoamatta syvemmälle terminologiseen historiaan tai analyysiin, käytän tässä kirjoituksessa termejä ”hevi” ja ”hevimetalli” kuvaamaan tätä moneen eri alalajiin ja ilmentymismuotoon hajonnutta raskaamman rock-päädyn musiikkigenreä – kuten meillä Suomessa on ollut tapana. --
Musiikin tekstuuri ja sävellyksellinen estetiikka 1960-luvulla : analyyttisia esimerkkejä Erkki Salmenhaaran teoksesta Elegia II ja Usko Meriläisen toisen pianosonaatin ensimmäisestä osasta
No full textTutkielma käsittelee musiikin tekstuuria Erkki Salmenhaaran sävellyksessä Elegia II (1963) ja Usko Meriläisen toisen pianosonaatin (1966) ensimmäisessä osassa. Tutkielmassa tarkastelen tekstuuria teoksissa musiikkianalyyttisesti sekä taustoitan teoksia osana 1960-luvun jälkisarjallisen musiikin sävellyksellistä estetiikkaa. Erittelen tekstuuriin liittyviä käsityksiä käsitteellisen metaforan teorian avulla. Tunnistan erityyppisiä tekstuurin metaforia, jotka voivat olla musiikin ulkopuolisista käsitteistä ammentavia metaforia, musiikin sisäisiä prototyyppisiä kategorioita hyödyntäviä metaforia tai kehollisiin kokemuksiin perustuvia kuvaskeemoja.
Tutkielman toisessa luvussa käyn läpi tekstuuriin liittyviä käsityksiä 1950–1960-lukujen
eurooppalaisessa musiikin modernismissa ja tunnistan keskeisiä tekstuuriin liittyviä
metaforia, joita säveltäjät kirjoituksissaan hyödynsivät. Kolmannessa luvussa tarkastelen
Salmenhaaran ja Meriläisen kirjoituksia tässä historiallis-esteettisessä kontekstissa.
Neljännessä luvussa käsittelen tekstuurin musiikkianalyyttisen tulkinnan yleisiä
lähtökohtia ja viidennessä luvussa esitän musiikkianalyyttiset tulkinnat tutkimistani
teoksista. Tutkielman päätösluvussa tarkastelen tekstuurin muodostamia kokonaisuuksia
teoksissa ja pohdin erilaisten metaforisten tasojen vuorovaikutusta musiikin tekstuurin
tulkinnassa.
Esitän tutkielmassa kirjallisuuteen perustuen, että keskeisiä musiikin ulkopuolisista
käsitteistä ammentavia tekstuurin metaforia 1960-luvun sävellyksellisessä estetiikassa ovat ”abstrakti kuvataide”, ”aleatoriset luonnonilmiöt” ja ”elektroninen signaali”. Esitän, että keskeisiä analyyttisia kategorioita tekstuurin tarkastelemiseen ovat tekstuurin rakenne, rekisteri sekä kuviointi ja sointi. Tekstuurin rakenteella tarkoitan tekstuurin jakautumista erillisiin stemmoihin ja näiden vuorovaikutusta. Tekstuurin rekisteriä erittelen vastakohtien korkea–matala rekisteri sekä suppea–laaja rekisteri avulla ja tekstuurin kuviointia ja sointia useiden musiikin sekundaariparametrien vastakohtaparien avulla. Näihin kuuluvat muun muassa rytmisesti tiheä–harva, lyhyet sävelet – pitkät sävelet, voimakas–hiljainen, homogeeninen–heterogeeninen ja yksinkertainen–kompleksi. Lisäksi esitän, että sekä musiikin ulkopuolisten metaforien että analyyttisten kategorioiden taustalla ovat keholliset kuvaskeemat aineesta, tilasta ja esineellisyydestä.This thesis examines musical texture in the composition Elegia II by Erkki Salmenhaara
(1963) and in the movement I of the Piano Sonata No. 2 by Usko Meriläinen (1966). In the thesis, I examine texture in these works with a music analytical method and also explore their background as a part of the compositional aesthetics of post-serialism in the 1960s. I analyze conceptions related to musical texture by means of the theory of conceptual metaphor. I recognize different kinds of textural metaphors, which can be metaphors drawing from concepts outside of music, intramusical metaphors utilizing prototypical musical categories, or image schemata stemming from bodily experiences.
In the second chapter of the thesis, I discuss the conceptions of texture in the European
musical modernism of the 1950s and 1960s and identify central textural metaphors, which composers used in their writings. In the third chapter, I examine writings by Salmenhaara and Meriläinen in this historical and aesthetic context. In the fourth chapter, I discuss the general principles of the music analytical interpretation of texture, and in the fifth chapter, I present music analytical readings of the works in question. In the final chapter, I explore textural entireties in the compositions and consider the interaction of different metaphorical levels in the interpretation of texture.
In the thesis, I argue based on literature that in the compositional aesthetics of the 1960s
central textural metaphors drawing from extramusical concepts are “abstract visual art”,
“aleatoric processes of nature”, and “electronic signal”. I argue that central analytical
categories in describing texture are textural structure, register, and figuration and timbre.
By textural structure I mean the division of texture to different voices and their interaction. I examine textural register through the oppositions high vs. low register and narrow vs. wide register, and figuration and timbre through several oppositions of the secondary parameters of music. These include, among others, dense vs. sparse rhythmical activity, long vs. short notes, loud vs. soft dynamics, as well as homogenous vs. heterogeneous and simple vs. complex texture. In addition, I argue that behind both the extramusical metaphors and the analytical categories are the embodied image schemata of matter, space, and physical objects
When nerves hit : The effect of trait anxiety, situational stress, and task mastery on the perception and interpersonal accuracy of musical expressiveness
No full textMusic performance anxiety (MPA) is a prevalent phenomenon with potentially serious consequences to a musician’s wellbeing and professional career. Yet, MPA does not always affect performance quality. It is hypothesized that trait anxiety, situational stress, and task mastery can exacerbate the effects of MPA and affect performance quality. Furthermore, it is unclear whether these effects are noticeable to both listeners and performing musicians. We measure performance quality as the expressiveness scores assigned by musicians and listeners to a set of pre-recorded performances. We selected three pianists with low, mid, and high MPA. Each pianist performed two pieces of their choice, familiar and unfamiliar, which were performed in rehearsal and recital conditions. The performances were videoed and edited into shorter clips for being presented to the performing pianists and to a set of online raters. Listeners and pianists will be asked to rate the expressiveness of all clips. We will determine the difference between the listeners’ perceived expressiveness and the pianists’ own expressiveness scores to estimate how well did listeners understand the pianists’ expressive intentions. We investigate (1) what is the effect of trait anxiety, situational stress, and task mastery on the listener’s perception of expressiveness and (2) what is the effect of these same variables on the listeners’ understanding of expressiveness
Saumaton legato ja ohjelmistopolitiikka. Suomessa vaikuttavien pianistien kokemuksia venäläisestä pianotraditiosta
No full textTutkielmassa perehdyttiin suomalaisten ja Suomessa vaikuttavien pianistien
kokemuksiin venäläisestä pianokoulukunnasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin
puolistrukturoitua haastattelua. Haastateltavien kokemukset liittyivät
opiskelukokemuksiin Neuvostoliitossa ja neuvostoliittolaisten opettajien johdolla,
venäläistaustaisiin taiteilijoihin ja heidän musiikkiinsa esikuvina sekä venäläisen
ohjelmiston parissa työskentelyyn. Kokemuksissa korostuivat myönteiset
kokemukset tradition taiteellisista ja pianoteknisistä ihanteista. Kritiikki kohdistui
muun muassa autoritäärisiin opetusmenetelmiin ja soitettavan ohjelmiston
yksipuolisuuteen
Musiikki, aatteet, historia. Tekstejä 1990–2022
No full text9 Esipuhe
11 Tekstit ja kontekstit
Musiikintutkimuksen oppihistoria
23 Henki, luonto, orgaanisuus: Suomalaisen
taidemusiikkitutkimuksen aatesuuntaukset 1900-luvun
vaihteesta 1970-luvun vaihteeseen
47 Krohn ja Riemann
69 Miten Sibeliuksesta tuli klassikko Suomessa?
82 Oskar Merikanto musiikkikirjoittajana ja musiikkikriitikkona
n. 1892–1910
102 Kansainvälisen uuden musiikin kuva suomalaisessa
musiikkikirjoittelussa ennen toista maailmansotaa
126 Musiikin ja musiikinteorian kytköksistä luonnontieteisiin:
oppihistoriallisia näkökohtia
Suomen musiikin historia
147 Sibelius ja Suomen musiikillinen yhteiskunta ennen toista
maailmansotaa
164 Nationalismi, modernismi ja historian kerrostumat: Pohdintoja
itsenäistymisen ajan suomalaisesta musiikista
190 Aubade op. 48 (1958) ja Erik Bergmanin historiallinen tilanne
1950-luvun loppupuolella
Musiikin filosofia
208 Musiikillisen muodon ja ilmaisevuuden käsitteet Ernst Blochin
kirjassa Geist der Utopie (1918/1923)
222 Musiikin historianfilosofia
251 Musiikin kaanonit rakenteet ja horisontit –
ajatuksia musiikinhistorian opettamisesta
266 Teoksen käsitteestä nykymusiikissa. Avantgarde-musiikin
sävellystyyppien analysointia Nelson Goodmanin notaation
teorian avullafi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility