Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Kuvataiteen maisterin opinnäyte
No full textKuvataiteen maisterin opinnäytetyöni taiteellinen osa koostuu kahdesta teoksesta. Ensimmäinen osa, Videoinstallaatioteos SYNX (2020) kurottaa kohti kokemusta, jota neurotieteessä kuvataan käsitteellä interpersoonallinen synkronia. Lähtökohtana teokselle on tutkimus kehojen tahdistumisesta, joka tapahtuu toimiessamme vuorovaikutuksessa.
Lähestyn teemaa kokeellisen elokuvan keinoin. Tanssin, haastatteluaineiston, animaation, digitaalisen kollaasin, mutisevan ja osin takaperoisen tekstin, vedenalaisten otosten, peilisommitelmien ja polyrytmisen musiikin avulla videoteos tarkastelee tahdistumisen ilmiötä ja kyseenalaistaa ajatuksen yksilöistä erillisinä ja tarkkarajaisina entiteetteinä.
Tutkin synkronoitumisen kokemusta myös osallistamalla katsojia. Tilaan on sommiteltu soivia veistoksia: tyynyillä lepääviä sensorein varustettuja kiviä, joita näyttelyvieraat voivat soittaa yhdessä videolle laatimani ohjeistuksen mukaan.
Opinnäytteen toinen taiteellinen osa, essee-elokuva Objects believed to protect from evil hahmottelee suhdettamme esineisiin. Teos lähestyy objekteja taikuuden välineinä, vallan symboleina ja uusmaterialistisen ajattelun sekä poeettisen kapitalismikritiikin kautta.
7
Kuvissa esineet ovat eläviä ja muuttuvia: ne hulmuavat, hajoavat ja uudelleenrakentuvat, sulavat nesteeksi tai sirpaleiksi, luoden mielikuvan materian alituisesta, näkymättömästä liikkeestä.
Tässä opinnäytteeni kirjallisessa osassa kuvaan taiteellisten osien syntyprosesseja ja installointia, sekä muotoilen työskentelyyni kytkeytyvää ajattelua. Pohdin joukkona olemisen kysymyksiä, sanatonta kommunikaatiota, taikuutta, materiaalisuutta, taiteellisen työskentelyn rituaaliluonnetta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, sekä rakkauttani lo-fiin ja haparoivaan ilmaisuun
Jag spelar ingen roll: en essä om rollen och jaget
No full textI min uppsats har jag behandlat relationen mellan jaget och rollen på scenen samt diskuterat kring autenticiteten i samband med detta. I den
konstnärliga delen, vilken skedde i Gertrude-material i regi av Aune Kallinen och Seppo Kumpulainen, spelade jag en lesbisk kvinna på
sent 1800-tal - mitten på 1900-talet samt en fågel och andra småroller. Detta är ingenting som ligger nära mitt privata jag. Således funderar
jag kring huruvida det är rimligt att acceptera autenticiteten i mitt framträdande i dessa lekfunktioner i pjäsen. I min skriftliga del diskuterar
jag det nyss nämnda ordet, lekfunktion. Jag ställer mig kritisk till ordvalet roll och dess arbete med den, vilket haft en del fokus enligt
traditionella skådespelarmetoder. Jag anser dem vara förlegade och inte användbara för mig. Därav diskuterar jag lite kring vad jag gör
istället om jag då inte spelar någon roll. Men tyngdpunkten ligger på vad som kan accepteras som trovärdigt på scenen. Vidare reflekterar
jag över min fysiska utgångspunkt samt vad kreativitet egentligen innebär och hur den kan användas fortlöpande genom spelperioden och
inte bara genom repetitionsprocessen.
Jag reflekterar över ovannämnda tankar i relation till mina arbeten Fritt arbete 4, min utbytesperiod vid DAMU samt i mitt konstnärliga
lärdomsprov Gertrude-material. Jag exemplifierar med egna erfarenheter och hemmasnickrade metaforer. Den genomgående metaforen som
jag kopplar ihop mycket med är bilkörandet och dess automatiserade rörelser. Jag reflekterar över impulsernas avvägande samt över lekens
betydelse. Leken som den centrala rollen i skådespelararbetet. Att vi fyller funktionen i en lek snarare än att vi spelar en/flera roll/-e
Publishing and Studying Historical Opera and Music Theatre Performances on the Semantic Web: Case OperaSampo 1830–1960
No full textThe OperaSampo is a Linked Open Data (LOD) service and semantic portal for searching, browsing, and analyzing information related to opera and music theatre performances performed in Finland during 1830–1960. The key data originates from the Reprises database of the Sibelius Academy, Finland. This paper presents the conversion process of transforming the data into LOD, the data model created, as well as the portal developed for using the data. The novelty of OperaSampo lays on its focus on using and studying data about the musical performances and persons involved in different roles. The system is available for final testing on the Semantic Web and will be published for open use in October 2023
Esillä ja puristuksissa olemisen tunteesta
No full textOpinnäytteen taiteelliseen osuuteen sisältyy kaksi julkista esiintymistä, M.Y. Chinoiserie ja Dried flowers last forever sekä kirjallinen osuus. Ensimmäiseksi mainittu esitettiin Kuvan Keväässä, Exhibition Laboratoryssa Helsingissä, ja toinen yksityisnäyttelyssä Boy Konsthallissa, Ruotsissa. Molemmat teoskokonaisuudet on työstetty ajallisesti rinnakkain, sekä esitelty vuoden 2021 aikana. Kirjallinen osuus keskittyy kuvailemaan taiteellisen työskentelyn lähtökohtia, eksotisoinnin suhdetta itse valmiisiin teoksiin, ja siihen miten kontekstualisoin itseni käsittelemääni aiheeseen.
Opinnäytteeni taiteellisen työskentelyn keskeisenä lähtökohtana on ilmentää esillä ja puristuksissa olemisen tunnetta, jota käsittelen minun – naisen ja BIPOC-taiteilijan – näkökulmasta veistoksen muodossa. Kuvailemani tunne merkitsee minulle eksotisoinnin kohteena olemista; toiseuttamista, johon sisältyy esineellistämistä ja arjessa näkyviä syrjiviä ja kolonialistisiin kulttuurisiin jatkumoihin perustuvia käytäntöjä, joissa ero kehun ja toiseuttamisen välillä hälvenee. Työni pohjautuu omakohtaiseen kokemukseen, joka samalla liittyy laajempaan kontekstiin, eksotisoinnin historiaan ja konventioihin. Vaikka esillä ja puristuksissa olemisen tunne kumpuaa henkilökohtaisesta kokemuksesta, se on kuitenkin samalla jaettu kokemus: se on yksi imperialistisen sorron muotoja, joka ylläpitää kulttuurisen ylivallan ja riiston järjestelmiä.
Kirjallinen osuus jakaantuu kolmeen pääteemaan, jotka ovat tunne, tilanne ja pinta. Ensimmäisessä kappaleessa Esillä ja puristuksissa oleminen keskityn siihen millaisia tunteita eksotisoivan katseen kohteena oleminen herättää minussa. Kohdassa Hetki Rundālessa teksti johdattelee lukijan tilanteeseen latvialaisessa linnassa, josta löysin konkreettisia lähtökohtia opinnäytteen taiteellisen osioon. Viimeisessä luvussa kerron eurooppalaisesta, aasialaista estetiikkaa imitoivasta koristelutyylistä, chinoiseriesta, joka terminä sitoo molemmat julkiset esiintymiset visuaalisesti sekä temaattisesti yhteen
Tietoisuustaidot yläkoulun musiikinopetuksessa: oppilaiden ja opettajan kokemuksia tietoisuustaitoharjoitteista
No full textTässä tutkimuksessa käsitellään tietoisuustaitoja ja niiden käyttöä yläkoulun musiikinopetuksessa. Tutkimustehtävänä on analysoida millaisia merkityksiä 7. -luokan oppilaat antavat musiikin tuntien osana toteutettaville tietoisuustaitoharjoitteille. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella oppilaiden käsityksiä ja suhtautumista tietoisuustaitoihin sekä pohtia, miten tietoisuustaitoharjoitteita voidaan hyödyntää
musiikinopetuksessa. Käsittelen myös tietoisuustaitoharjoitteiden mahdollisuuksia oppilaiden rauhoittamiseen. Tutkimuskysymykseni on:
Millaisia merkityksiä 7. -luokan oppilaat antavat tietoisuustaitoharjoitteille?
Tutkimukseni käsitteellinen viitekehys pohjautuu kehollisuuden käsitteeseen, jota avaan fenomenologian ja musiikkikasvatukselle merkittävän Dalcroze-pedagogiikan näkökulmasta sekä zenbuddhalaisen kehotietoisuuden näkökulmasta. Tietoisen läsnäolon käsite (mindfulness) yhdistää kehollisuuden näkökulman ja tietoisuustaitoharjoitteet tutkimuksessani. Käsitteellinen viitekehys muodostuu fenomenologishermeneuttisesta ihmis- ja tiedonkäsityksestä, tietoisuudesta ja tajunnasta sekä merkityksen ja kokemuksen tutkimisesta. Tutkimukseni osallistujat olevat yläkouluikäisiä nuoria.
Tutkimus on laadullinen opettajatutkimus, jonka aineisto on kerätty havainnoimalla, kyselylomakkeilla ja haastattelemalla yläkoulun oppilaita. Opetin kahta eri 7. -luokkaa kahden tunnin ajan kahtena peräkkäisenä viikkona. Musiikin tuntien yhteydessä kokeiltiin kolmea erilaista tietoisuustaitoharjoitetta, joista yksi oli rentoutusharjoitus ja kaksi kehollista harjoitusta. Oppitunneista tehtyjen havaintojen, päiväkirjamerkintöjen ja oppituntien jälkeen kerättyjen kyselylomakkeiden lisäksi aineistoa kerättiin kolmella teemahaastattelulla ja opettajan haastattelulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tietoisuustaidot ovat jossain määrin tuttuja nuorille lähinnä hengitys- ja rentoutusharjoitusten kautta. Tietoisuustaitoharjoitteilla voi olla rentouteen, rauhoittumiseen ja keskittymiseen myönteinen vaikutusja tutkimukseen osallistuvat nuoret kokivat, että rentoutusharjoituksia voisi tehdä muidenkin oppiaineiden tunnilla. Erityisen merkittävää tulosten kannalta olivat nuorten kokemukset kehollisista harjoituksista. Nuoret kokivat kehollisten harjoitusten tekemisen osana musiikin tuntia outona tai vieraana. Tulokset viittaavat siihen, että tutkimukseen osallistuneet nuoret kokevat musiikin pikemminkin soittamisen ja soittimen kautta kuin kokonaisvaltaisena ja kehollisena kokemuksena. Kehollisuuden konseptin sanallistaminen ja tunnetuksi tekeminen nuorille, on tärkeää kehollisuuden edistämisen ja musiikin kokonaisvaltaisen ymmärtämisen vuoksi
Product
No full textMy thesis work is called The Pet Shop, and is a multifaceted installation and durational performance work in the form of a conceptual human pet shop/adoption service, taking place online, in participants’ homes and as a multimedia installation and live performance in Kuvan Kevät 2023.
The Pet Shop is a real, fictional business that offers anthropomorphic pets for temporary adoption. I hand sewed four pet costumes that I photographed with models in a photo studio, using the photos as marketing images for The Pet Shop’s official website and instagram account. Through the website people could access an adoption interest form, from which they get the opportunity to live with a human pet for 24 hours.
During Spring 2023 I was adopted by four different households as their bunny, guinea pig, rat and hamster. My owners were instructed through a consent agreement how to care for me and to document our life with their phone camera. At the end of the adoption I took a photo of us in my owners’ home. Afterwards I kept a diary writing about the experience from my perspective as a pet, which I then made an audio recording of. The videos, photographs, consent agreements and diary recordings were presented as a part of my hamster house installation in Kuva/Tila gallery. In addition, I made a 15 min performative business pitch with self composed electronic music to accompany the installation.
The work is an immersive exploration of interpersonal- and interspecies relationships, with a special focus on care, intimacy, trust and the power structures that shape them. By framing the work as a business, I tap into consumerism, otherness and desire, questioning what is normal and natural in a reality shaped and run by fictions.
This written part is trying to fill in the blanks of my motivation and drive, explaining why choices have been made the way they have. The title Product refers to an article or substance that is manufactured or refined for sale and a thing or person that is the result of an action or process
Neptune Project: Transforming Personal Narrative Into Political Statement in an Autobiographical Play
No full textThis thesis explores the ways in which personal narratives in dramaturgy can be read as political statements on the example of creating and staging my autobiographical queer play Neptune over the course of two years (March 2021-March 2023). My research questions include:
- What circumstances can evoke a creative desire to transform personal into political through art mediums? To what extent performance art can be effective as a tool to convey political messages?
- How to convey political messages through personal narratives in dramaturgy\playwriting? What makes a narrative political and what can be defined as a political narrative? What does ‘being political’ mean specifically for a queer artist\dramaturge?
- What methodology, aesthetical, directorial and acting choices can be made to further enhance and underline political message of a documentary narrative, specifically in queer context?
These questions will be examined in a detailed account of writing my own autobiographical play Neptune in the year of war and strengthening of oppression in Russia, and subsequent staging of this play. My play had three distinct layers: meta-level (where the narrator talked about her recent political experiences in the year 2022), memory level (subjective memories of a lost love), and fictional level (different characters acting in thematically-relevant vignettes). Therefore, I want my thesis to be reflective of the same structure: it will have three main chapters - Meta, Memory, and Fiction – with the overall reflection at the end.
Overall aim of this thesis is to trace the process of creating an autobiographical play from its creative conception (and reasons behind it) to turning it into a theatre production, and by doing so, to examine if it succeeded in its initial goal of conveying a certain political message, and if so, how this result was achieved
Helpommin nähty kuin sanottu? Pohdintoja kuvan ja sanan dialektiikasta
No full textKuvataiteilijan työ tarjoaa minulle tutkimuskentän, jolla näköilmiöitä voi testata käytännössä. Kuvia tekemällä yritän selvittää, miten näköaisti jäsentää elämismaailmaa ja miten kuvalliset esitykset rakentavat havaitsemaamme todellisuutta. Tekstini erittelevät käytännön työprosesseja ja niiden herättämiä kysymyksenasetteluja. Kirjoittamisen pontimena on pyrkimys syventää taiteellisen työskentelyni tuloksia – haluan oppia aiheesta lisää ja ymmärtää kuvan tekniikoiden toimintaa. Kerron millaisista lähtökohdista kuvani saavat alkunsa, ja miten ne mahdollisesti kytkeytyvät laajempiin pohdintoihin inhimillisen tiedon ulottuvuuksista. Näin tarjoan muillekin kuvataiteesta kiinnostuneille mahdollisuuden kurkistaa teosten kulissien taakse
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmia musiikin opettamiseen: Kokemuksia kansanmusiikkipedagogien työskentelystä non-formaaleissa oppimisympäristöissä
No full textSeminaarityössä tutkittiin kansanmusiikkipedagogien työskentelyä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaiset opetuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät käytänteet tukevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmia.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, jossa kolme kansanmusiikkipedagogia kertoi työskentelystään non-formaaleissa oppimisympäristöissä. Haastatteluista saatuja vastauksia tarkasteltiin suhteessa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kulttuurisen kestävyyden teoreettiseen viitekehykseen.
Haastatteluista kävi ilmi, että opetuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät käytänteet tukevat eri-ikäisten ja eri ryhmiin kuuluvien ihmisten kohtaamista ja yhdessä toimimista. Tuloksissa tarkasteltu toiminta edistää aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämistä ja sen asettamista osaksi nykypäivää. Kansanmusiikkipedagogien työskentelyssä havaittavat monipuoliset opetuksen tavat vaativat pedagogeilta laaja-alaisia valmiuksia ja pedagogisia keinoja