Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Linking the (Un)known : A Case Study of Audience Development and Social Inclusion in an Intercultural Art Project in Finland
No full textWhile European societies continue to evolve culturally, the audience demographic of traditional arts and cultural organizations remains homogenous. This thesis explores how audience development initiatives launched by these organizations through intercultural art projects can effectively address social inclusion in response to the increasing cultural diversity of contemporary European societies, and conversely, how the evolving demands of multicultural societies shape these initiatives.
This research is conducted through a case study of Linking the (Un)Known, implemented in three Finnish cities in 2024 as part of the Swedish Cultural Foundation’s annual Spring Festivities. The project was initiated in line with the Foundation's current strategy, which promotes inclusivity, multilingualism, and intercultural encounters in Finland. Correspondingly, the last edition of the Spring Festivities shifted its longstanding approach from a program primarily focused on a Swedish-speaking audience to one aimed at engaging a broader and more diverse audience.
The findings demonstrate that adopting inclusive audience development approaches can significantly diversify the audience composition. The study also addresses key challenges in inclusive audience development initiatives, such as language barriers, resource limitations, and balancing the expectations of both traditional and new audiences. Additionally, it examines the potential risk that, while such initiatives may diversify the audience composition, they could lead to dissatisfaction among long-time attendees, potentially resulting in disengagement
Kollektiivinen syyllisyys
No full textTiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsittelen taiteellista praktiikkaani, työskentelyprosessiani sekä inspiraationi lähteitä. Esittelen kirjallisesti ja kuvina teoskokonaisuuden, joka oli esillä Kuvan Kevät maisterinäyttelyssä 15.5.-17.6.2025. Lopputyönäyttelyssä minulla oli esillä yhteensä kuusi teosta, joita työstin alkuvuonna 2025. Kiviveistos - Ammattimurehtija sijoittui Kuvataideakatemian Mylly-rakennuksen porrastasanteelle ja muut viisi teosta muodostivat yhdessä oman kokonaisuutensa Mylly-rakennuksen viidenteen kerrokseen. Esillä oli eri tekniikoin toteutettuja teoksia, kuten motorisoitu veistos liikkuvilla silikonisuojuksilla, valkoisesta nahasta kaavoitettu ja ommeltu kypärä sekä iso sekatekniikoin toteutettu veistosinstallaatio sekä keramiikka- ja lasiveistoksia.
Tässä kirjallisessa osassa raotan ajatuksiani ja teosten taustalla olevaa tematiikkaa sekä peilaan työskentelyäni ja asemaani taiteen traditiossa. Poimin muistivihkoista ja muistiinpanoistani fragmentteja, jotka kulkevat läpi tekstin lyhyinä merkintöinä ja tunnelman luojina. Käsittelen opinnäytteessäni kehollisuuden merkitystä ja sen lähtökohtia ja lopputulemaa valmiissa taideteoksissani. Lähestyin suunnitteluprosessia teemoilla syyllisyys ja kiinnijäämisenpelko. Kyseinen tematiikka on kulkenut mukanani jo muutamia vuosia, joten tuntui luontevalta jatkaa aiheen parissa. Työskentelyn edetessä aihe kypsyi ja kerroksia alkoi syntymään, sekä uusia merkityksiä ja suuntia löytymään.
Käsittelen kirjallisessa osiossa myös muiden taiteilijoiden teoksia, työskentelyprosesseja ja suhdettani niihin. Pohtimalla omaa työskentelyäni suhteessa muihin taiteilijoihin asetan itseni osaksi nykytaiteen kontekstia. Lopuksi pohdin omaa oppimispolkuani ja tulevaisuuden näkymiä taiteilijana
Euroviisut muistelevana mediaspektaakkelina : Wienin (2015) ja Malmön (2024) finaalien avausnumeroiden utooppisen nostalgian ja kerronnallisen muistelun tarkastelua
No full textOlen tutkielmassani hahmotellut nostalgian, mediaspektaakkelin ja affektin välisiä kytköksiä Euroviisujen tuottaman kulttuurisen muistin rakentumisprosessissa. Pyrin selvittämään, millä tavoin Euroviisujen avausnumeroissa muistellaan mennyttä ja mitä merkityksiä muistelu tuottaa. Teoriaani ovat ohjanneet mediaspektaakkelin, utooppisen nostalgian ja kerronnallisen muistelun käsitteet, joiden välisiä kytköksiä olen tarkastellut yhteiskunnallisessa kontekstissa ja aikansa muuttuvassa mediaympäristössä.
Olen rajannut tutkimusaineistoni Wienin vuoden 2015 ja Malmön vuoden 2024 Euroviisujen finaalilähetysten avausnumeroihin. Laadullisen työni aineistolähtöinen sisällönanalyysi pohjautuu avausnumeroiden videoiden lähilukuun intertekstuaalisen analyysin keinoin. Euroviisujen tuottamassa kerronnallisessa muistelussa näyttää olevan sekä tulevaisuuteen kohdistuvan nostalgian toiveikkuutta ja vakavahenkisyyttä että hyväntuulisuutta ja itseironiaa.
Euroviisujen tapaan pyrkiä vetoamaan tunteisiin liittyvät teknologiset muutokset ja sosiaalisen median luomat esteettiset normit. Nostalgia on merkittävä viihdeteollisuuden keino vedota tunteisiin, mutta myös poliittisen vaikuttamisen väline. Tutkielmallani pyrin osaltani valottamaan audiovisuaalisen kulttuurin erilaisia intertekstuaalisia mekanismeja. Nostalgiset tarinat muovaavat käsitystämme menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevasta. Tarkastelemalla Euroviisujen muistelukulttuuria voidaan ymmärtää yleisemmin mediaspektaakkelin keinoja hyödyntää menneisyyttä yhtenä tunteisiin vetoamisen keinona
Otydliga Ljud Från Kameleonten i Fjärran
No full textDen konstnärliga komponenten i denna magisterexamen, Otydliga ljud från Kameleonten i fjärran, består av tre monumentala målningar: Chameleon (2025, emulsionsfärg, aerosol och pigmentbaserad akrylfärg, 241 × 191 cm), Lifeline (2025, gesso, pigmentbaserad akrylfärg, 239 × 189 cm) och What Is Not (2025, gesso, pigmentbaserad akrylfärg, 242 × 192 cm), alla på bomullsduk uppspänd på träram.
Verken undersöker teman som identitet, kroppslighet och förvandling genom gesturalt måleri, lager av färg och rumslig installation. Den skriftliga komponenten kompletterar det visuella arbetet genom att kontextualisera processen, reflektera över konceptuella ramar och analysera samspelet mellan metafor, material och kroppslig erfarenhet. Betoningen är lika fördelad mellan komponenterna, där målningarna skapar en direkt visuell upplevelse och texten erbjuder djupare analytisk och poetisk förståelse av projektets idéer.
Examensarbetet visades i magister-utställningen på Bildkonstakademin, (Kuvan Kevät 2025) i
utställningslokalen Kuva Tila, mellan 17 maj och 15 juni 2025. Mitt projekt började med att vilja utveckla ett språk som kunde balansera min måleriska praktik. Vad som uppkom under processen var egenskaper samt erfarenhet av föränderlighet. Inledningen för hur detta språk skulle tonsättas blev kameleonten som en metafor för konstnärens förmåga att förhandla och förändra sina uttryck.
Kameleonten, som ett biologiskt system, representerar här inte bara en förmåga att förändra sig för att passa in, utan snarare en ständig respons till omvärlden – en rörelse mellan att vara och att bli. Denna rörelse ligger till grund för måleriets logik, där ytan inte längre är en enkel representation utan en plats för aktiv omförhandling
Casiopea ja sen perinnön merkitys: 1980-luvun japanilaisen fuusiojazzin kulttuuri ja estetiikka
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen 1980-luvun japanilaisen fuusiojazzin kulttuuria ja estetiikkaa sekä niiden ilmenemismuotoja nykyajan musiikin kulutuksessa Casiopea-yhtyeen kautta. Tutkielman tavoitteena on täydentää aikakauden nostalgiaan perustuvaa nykykeskustelua esittämällä moniulotteisempi ja kontekstiinsa sidottu kuva tästä musiikillisesta ilmiöstä. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa fuusiojazzin esteettiset ja musiikilliset ratkaisut, genren suhde kaupallisuuteen sekä se, kuinka nyky-yleisö rakentaa ja mytologisoi menneisyyttä kulutustottumustensa kautta.
Aineistoni koostuvat sekä kirjallisista lähteistä että audiovisuaalisesta materiaalista. Tarkastelen erityisesti Casiopean live-esiintymisten videotallenteita lähiluvun menetelmällä. Lisäksi analysoin muiden J-fuusioartistien esiintymisiä, haastatteluja sekä tyylisuuntaan liittyvää kirjoitettua aineistoa. Näiden ohella sisällytän tutkielmaan myös omaan tulkintaan perustuvaa pohdintaa.
Tutkielman tulosten perusteella 1980-luvun japanilainen fuusiojazz voidaan liittää osaksi aikakautensa laajempaa populaarimusiikkikenttää, erityisesti tyylillisesti samankaltaisten genrejen, kuten city popin, rinnalle. Fuusiojazzin suhteellinen näkyvyys ja kansainvälinen kiinnostus voivat vaikuttaa yllättäviltä, mikä osaltaan vahvistaa mielikuvaa Japanista omaperäisten ja avantgardististen musiikillisten ilmiöiden tuottajamaana. Tämä ilmiö kytkeytyy myös orientalismiin ja kulttuurishokin käsitteisiin, jotka vaikuttavat siihen, miten nykyajan kuuntelijat rakentavat käsityksiä J-fuusiosta ja sen merkityksestä. Nostalgia 1980-luvun tyylisuuntaan liittyvälle estetiikalle nähdään lohdullisena ja liitetään todellisuuden pakoon nykypäivän yhteiskunnallisilta ongelmilta
Festivaalibarometri 2024 ja Venuebarometri 2024: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista sekä epäasiallisen kohtelun muodot elävän musiikin tapahtumissa
No full textTämä raportti sisältää tulokset kahdesta erillisestä yleisötutkimuksesta vuodelta 2024: festivaalikävijöiden mielipiteitä kyseltiin festivaalibarometrissa ja keikka- ja konserttikävijöiden venuebarometrissa. Molemmissa kyselyissä oli mukana osio, jossa kysyttiin epäasiallisen kohtelun kokemuksista. Tutkimusraportti koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään festivaalibarometrin viimeisimmät tulokset. Julkaisun toinen osa sisältää venuebarometrin tulokset. Lopuksi käydään läpi epäasiallisen kohtelun kokemuksia niin festivaaleilla kuin keikoilla ja konserteissakin. Tämä osio on nyt mukana toista kertaa.
Suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu festivaalibarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Joka toinen vuosi järjestettävän tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata heidän mielipiteidensä kehittymistä vuosien kuluessa. Tavoitteena on siis muodostaa kyselyaineistojen pohjalta käsitys festivaalien asiakaskunnasta. Vuoden 2024 tutkimusraportti kokoaa viimeisimmät tulokset.
Keikka- ja konserttikävijöihin keskittyvä yleisötutkimus, venuebarometri, toteutettiin puolestaan ensimmäisen kerran vuonna 2020. Vuoden 2024 raportissa esitellään nyt kolmannen venuebarometrin tuloksia.
Kyselyjen rakentamisesta ja levittämisestä vastasi LiveFIN ry, joka on valtakunnallinen musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä ja etujärjestö. Tämän tutkimusraportin vastaavina tahoina ovat toimineet Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen aine. Muita yhteistyökumppaneita aiemmissa tutkimuksissa ovat olleet festivaalien edunvalvontajärjestö Finland Festivals, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Seinäjoen yliopistokeskus sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit ja keikka- ja konserttipaikat.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Performer as activator : allowing human and non-human co-performance
No full textIn this written part of my thesis, I explore the concept of performer-activator, especially in the context of my solo, (invitation) to be sensitized. I develop a theoretical framework around it, opening up the different layers and nuances of performership by presenting detailed performer-based observations. I introduce three roles which are encompassed in the performer-activator position: the performer technician, the performer-performer and the performer-experiencer. I write about the experience of inhabiting these roles and shifting between them. I also describe the performance maker side of creating conditions for the performer-activator position to materialise in. Alongside these investigations, I find resonances in Joanne Scott’s book, Intermedial Praxis and Practice as Research. To articulate her practice, she uses similar terms to the ones I establish, which makes her writing a valuable dialogue partner. I write about sensitisation as a specific form of activation, the origins of which can be somewhat traced back to reading Timothy Morton’s Hyperobjects. I frame (invitation) to be sensitized within my artistic path, using as examples two of my other works where the performer-activator position appears, reflecting on the gradual development of the concept. Non-human elements constitute an important part of the performativity in (invitation) to be sensitized. I explore the formation of co-performerships, which I facilitate with non-human elements in the solo. I study Mette Ingvartsen’s writings on Artificial Nature Project and Jane Bennett’s Vibrant Matter when discussing agency, and examine how the presence of non-human performers can be beneficial in a wider context. I choose to look closer at sound and smoke as performers in my solo and entities in other artists’ works, and at the performative relationship between water and lights. I open up the ways in which I activated myself to write this thesis. I mention Bryana Fritz’s Submission Submission as another resonance to my work; I recognise in it elements of the performer as activator concept. Overall, I infuse the text with linguistic reflections. I comment on the friction that I experience when it comes to choosing words, locate the relationship between language and agency as well as interrogate how the contexts in which artworks are created influence both the experiencer’s perception of them and the titles that the elements in them are given
Jean Sibeliuksen kirkollinen musiikki
No full textTutkimuksessa perehdyin kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen sävellystuotantoon ja valitsin sieltä teokset, joita voidaan pitää kirkollisena musiikkina. Näistä sävellyksistä muodostui koostamani teosluettelo, jonka pyrin laatimaan mahdollisimman selkeäksi ja helppolukuiseksi. Toivon tutkimukseni olevan avuksi kanttoreille heidän valitessaan Sibeliuksen musiikkia seurakunnan kuoroille.
Tätä teosluettelon muodostamista varten kävin läpi paljon kirjallisuutta Sibeliusta aikaisemmin tutkineilta. Tutustuin Sibeliuksen hengellisyyteen. Työssäni avaan käsitteet: kirkkomusiikki, rituaalimusiikki ja kirkollinen musiikki. Perustelen myös miksi päädyin valitsemaan tälle tutkimukselleni otsikoksi käsitteen kirkollinen musiikki. Tämän käsitteen alle rakensin hänen teosluettelonsa.
Tutkimuksessa ensin jaottelen Sibeliuksen kirkolliset sävellykset eri luokkiin: vokaalimusiikki, urkumusiikki, rituaalimusiikki ja muu kirkollinen musiikki. Sen jälkeen esittelen lyhyesti jokaisen yksittäisen sävellyksen perusteluineen, miksi valitsin juuri sen teosluetteloon. Esittelen myös joitakin esimerkkejä sävellyksistä, jotka jäivät tämän ulkopuolelle
Etäytyneet
No full textTiivistelmä
Maisterinopinäytetyöni Etäytyneet, joka oli esillä 2025 Kuvan Keväässä, on kaksikanavainen videoinstallaatio. Se valmistui vuonna 2025 mutta aikaisin videomateriaali on vuodelta 2019. Teos koostuu kahdesta erillisestä videosta, joiden kestot ovat 5min 28 sekuntia sekä 7min 23 sekuntia. Molemmat videot ovat kuvattu matkapuhelimen kameralla. Teos koostui kahdesta vierekkäisestä monitorista, joista toinen oli pystyasennossa seinään nojaten ja toinen perinteisesti seinälle ripustettuna. Teoksen pystyssä olevassa monitorissa oli esillä videomateriaalia, jossa kuvataan ihmisiä Pietarin Eremitaasin taidemuseossa. Ihmiset katsovat taidetta ja taide-esineitä ja kuvaavat niitä ja toisiaan kännyköillään. Toisessa vaakatasoon asennetussa näytössä näkyy ihmisiä Helsingin metroasemilla katsomassa ja käyttämässä puhelimiaan. Videoilla on eri kestot eikä niitä ole synkronoitu. Tämä luo kuvapareja, jotka ovat aina erilaiset. Molempien videoiden äänet kuuluvat hiljaisella näyttöjen sisäisitä kaiuttimista. Tasainen häly luo tunteen tilasta, jossa toiminta tapahtuu.
Kirjallisessa osassa käyn läpi teokseen liittyviä valintojani sekä siinä käsiteltäviä aiheita. Näitä aiheita ovat muun muassa teknologian kehityksen vaikutukset kulttuuriimme ja käyttäytymiseemme sekä oman taiteellisen työni asettuminen jatkumoon niin sanotun totuuselokuvan kanssa