Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Suunnittelijan suhde toimintaympäristöön: Valo- ja valaistussuunnittelijan toimintaympäristöjen monipuolisuus
No full textOpinnäytetyöni kirjallinen osuus käsittelee tekemääni valaistussuunnittelua Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan Inarissa. Työssäni tarkastelen valosuunnittelijan ja valaistussuunnittelijan suhdetta eri toimintaympäristöihin. Näkökulmana on miten henkilön, jolla on taustaa esittävän taiteen valosuunnittelussa, työskentely vaikuttaa hänen rooliinsa näyttelyiden suunnittelussa ja rakennetun ympäristön valaistussuunnittelussa.
Opinnäytteeni käsittelee sitä, miten museon perusnäyttelyn suunnittelussa ja rakennetun ympäristön suunnittelussa mukana olevat työryhmät eroavat teatterin taiteellisista työryhmistä. Tutkin, miten tämä työryhmien erilaisuus verrattuna esittävän taiteen työryhmiin vaikuttaa valaistussuunnittelijana työskentelyyn.
Esittelen erityisesti rakennetun ympäristön suunnittelulle ominaisia suunnittelukäytäntöjä, jotka ovat esittävän taiteen kentälle epätyypillisiä. Esittelen näyttelysuunnittelun ja rakennetun ympäristön suunnittelun työryhmiä, käyttäen Siidan projekteja esimerkkinä. Esittelyn yhteydessä pyrin lukijaa helpottavasti kuvaamaan, miten monipuolisesti ja monitahoisesti valaistussuunnittelijan on kyettävä kommunikoimaan projektin aikana.
Museon näyttelyiden valosuunnitteluun liittyen esittelen The Museum Lighting Toolkit -työn, joka on Julia Brommin ja Cristiane Manzollin vuonna 2023 Aalborgin yliopistoon tekemä opinnäytetyö. Tämän työn pohjalta tarkastelen työryhmien monipuolisia vaikuttimia ja vuorovaikutusta valaistussuunnitteluun.
Työssä esitellään Siidan näyttelyn valaistussuunnittelun keskeisiä näkökohtia ja niistä esiin nousseita huomioita. Rakennuksen peruskorjauksen konsultoinnin ja valaistussuunnittelun toimintaympäristö aiheutti esittävän taiteen osaajalle viestinnällisiä haasteita. Näiden haasteiden pohdintaan löytyy yhtäläisyyksiä Tülay Schakirin kirjoituksessa Valon läpinäkyvyydestä.
Opinnäytetyössäni tutkin havaintoja siitä, kuinka paljon museon näyttelysuunnittelu tuo esittävän taiteen parissa toimineelle valosuunnittelijalle uutta pohdittavaa estetiikasta, valon merkityksen tasoista, teknisistä ratkaisuista ja tekniikan hienovireisyydestä. Valaistuksen ja koko näyttelyn ilmeen estetiikan pohtiminen näyttelysuunnittelutyöryhmän kanssa osoittautui hyvin kiinnostavaksi. Näitä havaintoja käsitellään opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa.
Työssä pohditaan myös näyttelyn suunnittelun tila- ja aikakäsitystä, jotka poikkeavat näyttämöllä tapahtuvasta suunnittelusta. Näyttelyvieraan tilallisen ja ajallisen kokemuksen ohjaaminen tai määrittäminen on hyvin erilaista kuin esittävän taiteen parissa.
Työn lopussa on mukana sanasto, jossa esitellään esittävän taiteen parissa toimineelle tuntemattomampia näyttelysuunnittelun ja rakennetun ympäristön termejä
7 päivää
No full textTaiteellisen osan teos 7 päivää koostuu lavasta, 54 väripaperi kiilakehyksestä ja arkistolaatikoista. Paperisiin kiilakehyksiin on piirretty kuvat öljypastilleilla metodilla, jonka olen kehittänyt. Tähän aamulla tapahtuvaan metodiin kuuluu aamusivujen kirjoittaminen kolmelle A4 arkille mitä tahansa tekstiä, kirjoittamisesta nousseiden asioiden muotoon piirtäminen merkin kaltaisiksi lyijykynällä paperille, öljypastellien värien valinta, kiilakehysten värien valinta, merkintöjen vieminen tietokoneelle ja työstäminen nopeasti illustrator ohjelmalla.
Näihin metodin sisällä tehtyihin valintoihin en ole saanut myöhemmin tehdä muutoksia. Tehtyäni metodia seitsemänä peräkkäisenä päivänä, materiaali on ollut valmis koneella. Tämän jälkeen olen taitellut kehittämäni paperi kiilakehykset ja piirtänyt öljypastilleilla metodista syntyneet kuvat koneelta kehyksiin.
Kehitin arkistolaatikot ajatuksella, että seinällä oleva teososa astuisi seinältä galleria tilaan. Arkistolaatikot ehdottavat myös jonkinlaista seinällä olevan teososan lukutapaa. Kahden teososan jännite on myös ollut kiinnostuksen kohteeni.
Kirjallisessa osassa lähestyin kirjoittamista taiteellisen osan seitsemän päivän tematiikan kautta. Loin erilaisia metodi lähtöisiä kirjoittamissääntöjä, joissa en saisi myöhemmin tehdä muutoksia teksteihin. Samaan tapaan kuin en saanut tehdä muutoksia taiteellisen osan metodissakaan.
Kirjallinen osa koostuu kolmen tyyppisistä erilaisista seitsemänä päivänä kirjoittamistani teksteistä. Etukäteen päätettyjen otsikoiden alle kirjoitetuista teksteistä, valitun viimeisen kuvan mielikuvista ja valmiin 7 päivää-teoksen äärellä Kuvataideakatemiassa kirjoitetuista teksteistä.
Etukäteen asettamien otsikoiden alle kirjoitetuissa teksteissä halusin käsitellä aiheita mm. viimeisen kuvan ajatusta ennen kuolemaa, arkistointia, omia taiteellisen työni metodeja, kuvan ja kirjoittamisen suhdetta omassa taiteellisessa työskentelyssäni
Aika aika aika : Teksti valosuunnittelijan mahdollisista aikakäsityksistä
No full textTässä Teatteritaiteen maisterin opinnäytteen kirjallisessa osiossa tutkin, analysoin ja reflektoin esittävien taiteiden valosuunnittelun suhdetta aikaan. Aiheen taustalla on taiteellisesta työstäni noussut kiinnostus elävää ja hengittävää valollista ilmaisua kohtaan. Prosessit, joissa valo on päässyt toteutumaan tämän kaltaisena, ovat tarjonneet itselleni runsaasti reflektoitavaa suhteessa näyttämön mahdollisiin aikatasoihin. Aiheen laajuuden takia rajaan käsiteltävät näkökulmat suhteellisen tarkasti esittävien taiteiden valosuunnitteluun ja käsittelen muita mahdollisia esityksen osatekijöitä vain sivuten.
Tämän kirjallisen osion keskeisiä lähdeaineistoja ovat taiteellinen opinnäytteeni, valosuunnittelu teokseen Kaksi sisarta (2022), taiteellinen valosuunnittelijan praktiikkani sekä kirjallisuus erityisesti esittävien taiteiden, mutta myös filosofian ja fysiikan, konteksteista. Pääluvussa 1. Johdanto määritän tekstin tavoitteet, kontekstin ja avaan praktiikkaani siltä osin, kuin se tämän tekstin ymmärtämisen kannalta on tärkeää. Pääluvussa 2. Kaksi sisarta analysoin ja reflektoin opinnäytteeni taiteellisen osion prosessia ja valosuunnittelua keskittyen erityisesti sen ajallisiin ulottuvuuksiin. Luvussa 3. Ajalliset ulottuvuudet pyrin laajentamaan katsettani Kaksi sisarta -esitystä laajempaan kontekstiin ja reflektoin omia näkemyksiäni valosuunnittelusta varsinkin suhteessa filosofi Henri Bergsonin objektiivisen ajan (temps) ja keston (durée) käsitteisiin. Tässä luvussa pyrin purkamaan valosuunnittelun aikaan liittyvää peruskäsitteistöä sekä normistoa ja tarjoamaan joitakin vaihtoehtoisia lähestymistapoja, joilla esittävien taiteiden valosuunnittelua voisi lähestyä. Pääluvussa 4. Lopuksi kirjoitan asioista, jotka eivät muualle mahtuneet. Tarjoan myös selkeitä kiintopisteitä, joista valosuunnittelun ajallista hahmottelua olisi mahdollista jatkaa.
Esittävien taiteiden valosuunnittelija on perinteisten työvälineidensä ja esitysten kokemuksellisen perusluonteen takia lähtökohtaisesti objektiivisesti mitattavan ajan ja kokemuksellisen keston välimaastossa. Tekstini keskeisin pyrkimys on yrittää pureutua tähän rakoon ja kuvailla sieltä avautuvia näkymiä. Maalailussani päädyn etsimään valotilanteen käsitemonopolille vaihtoehtoisia lähestymistapoja ja määrittämään joitakin jänteitä, joiden kautta valosuunnittelun ja esityksen tekemisen aikakäsitteistöä ja kielellistämisen keinoja voisi lähestyä.
Tämän tekstin tarkoitus ei ole tyhjentävästi määrittää valosuunnittelijan aikakäsitystä, vaan pikemminkin kartoittaa omia kokemuksiani. Tutkimuskysymykseeni ”Miten aika ja ajan kokeminen vaikuttavat valosuunnittelijan taiteellisen työhön?” vastaan tämän opinnäytetyöni perusteella, että aika on valosuunnittelijan taiteellisessa ilmaisussa läsnä sekä objektiivisena aikana että kokemuksellisena kestona ja se liittyy keskeisesti teoksen vastaanoton kysymyksiin. Esitystapahtumissa valosuunnittelun ajallisuus ilmenee erityisesti näyttämökerrontaan osallistumisena sekä valo-ohjelmoinnin, esitysajon ja näiden organisoimisen välityksellä
Using a music microanalysis protocol to enhance instrumental practice
No full textThe strategies that enable musicians to adapt their behaviors so that they can break through, feel energized, and perform well collectively distinguish what it is to be a self-regulated learner. These strategies range from one’s ability to monitor thoughts and actions to being able to navigate and control one’s emotions, especially when feeling frustrated or anxious. Given the challenges of the music profession, it becomes imperative for teachers to equip their students with the necessary skills to self-regulate their own actions, feelings, and thinking so that they are eventually able to cope with the demands required of a contemporary professional musical career. In this study, we focused on the self-regulatory engagement of four master’s level cellists who were enrolled in a prominent European higher music education institution. Our data comprised self-regulated learning-based diary-reports that describes the students’ practice of self-chosen, especially demanding passages as they prepared for a public recital. Results depict differences between the musicians according to the efficiency of their practice leading up to a formal public recital
Trees as Experts in Site-Specificity
No full textExperiences of performing for the camera with pine trees form the basis for this text, which focuses on performances conducted on Örö Island in southwestern Finland in 2021. An exploration of the pine trees’ specific relationship to that site through site-based movement practice of posing with the pines for a video camera on a tripod began with the understanding that plants, including trees, are extremely sensitive to their surroundings. They reflect in their form and growth their relationship to the specific environment while simultaneously also producing that environment. After presenting some philosophical ideas about plants’ relationship to site, I introduce the context for these explorations and look at some strategies for performing for camera with pine trees, especially experiments with a double perspective on the same site. I suggest that a visual approach can highlight different aspects of a site and focus on other than human performers like pine trees
Kylläiset ja horjuvat kokonaisuudet
No full textKuvataiteen maisterin opinnäytteeni koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Opinnäytteen taiteellinen osa oli esillä osana Kuvan Kevät -maisterinäyttelyä Kuva/Tila -galleriassa 6.5–4.6.2023. Näyttelykokonaisuuteni koostui viidestä öljyvärimaalauksesta, kolmesta pronssiveistoksesta ja näyttelytilan seinään tehdystä freskosta. Kuvan Kevät -näyttelyn teosten valmistamisessa halusin työskennellä perinteisiksi miellettyjen tekniikoiden kanssa ja liikutella niiden piirteitä erilaisiin suuntiin ja yhdistelmiin. Kokonaisuuden rakentamisessa olin kiinnostunut materiaalien, tekniikoiden, muotojen ja eleiden kohtaamisesta; yhteenliittymistä, joita teokset, galleriatila, muuttuva valo ja yleisö muodostaisivat. Opinnäytteen kirjallisessa osuudessa tarkastelen taiteellista tekemistäni. Pohdin suhdettani eri
tekniikoihin, pääasiassa öljymaalaukseen; millä tavoin erilaiset tekijät ja toimijuudet ovat mukana teosteni syntyprosesseissa ja öljymaalinvalmistuksessa? Kuvailen ruumiini ja materiaalien liikkeiden yhteistyötä, jotka usein jäävät valmiissa teoksissa katsojalle näkymättömiksi. Nostan taiteellisen prosessikuvauksen rinnalle minua askarruttavia ja kiinnostavia uusmaterialistisia ajattelun tapoja, jotka korostavat vuorovaikutusta ja verkostomaisia suhteita eri toimijoiden välillä. Materiaaleihin perehtyminen on syventänyt suhdettani ympäröivään näkyvään ja näkymättömään maailmaan sekä laajentanut ajatteluani erilaisiin ajallisiin perspektiiveihin. Käsittelen syväajan teemoja ja kuvittelen käyttämieni pigmenttien aikaisempia olomuotoja sekä matkaa maakerroksista teokseeni. Kuvailen öljymaalin valmistuksen yhteydessä tekemiäni havaintoja pigmenteistä ja kerron kuinka ne osallistuvat osana muita moninaisia toimijuuksia taiteelliseen tekemiseeni sekä ohjaavat kuva-aiheiden syntymistä. Prosessikuvauksen kautta kurotan maalausteni kuva-aiheiden äärelle ja käsittelen niiden syntymistä sekä merkityksiä erottamattomana osana taiteellista prosessia. Merkitys teoksissani ei rajoitu pinnan tasolle; maalaukseni eivät ole ainoastaan kuvia, vaan tiivistymiä siitä, miten avaudun maalausprosessissa maailmalle ja millaisena maailma avautuu minulle. Tarkastelen Kuvan Kevät -maisterinäyttelyn teoksiani, niiden tekoprosesseja ja näyttelykokonaisuuden ripustamista. Kerron freskon valmistusprosessista ja käyn läpi näyttelyyn tekemäni freskon syntyprosessin. Prosessikuvauksessa annan tilaa ja arvoa materiaaliselle ja konkreettiselle työlle. Tekstikokonaisuus sisältää oivalluksia, hankaumia ja ristiriitaisuuksia, joihin pyrin suhtautumaan hyväksyvästi ja vaalien. Opinnäytteeni on toiminut ajatteluni työkaluna ja harjoituksena sanallistaa taiteellista tekemistäni
Fostering Affect, Rapport, and Care for Optimal Performance in Studio Music Instruction
No full textThe one-to-one nature of the applied music studio environment brings both opportunities and challenges for student learning. Because of the prolonged, intense nature of this relationship, it is of utmost importance to understand the types of practices that help teachers and students to develop a healthy teaching-learning relationship. After defining and exploring the terms affect, rapport, and care ethics, we identify specific teaching practices that can help to foster positive relationships, including feedback, modeling, nonverbal behaviors, and considerations of motivation. While considering the important professional boundaries to the relational considerations of the student-teacher relationship, we also provide practical strategies for optimizing these relational considerations in applied music studio lessons. In this chapter, we argue that the affective, relational dimensions of music teaching are not just nice to have in studio lessons, but they are also essential components of optimal music learning, student motivation, and wellness
Images of Disappearance
No full textThis written component of Senni Siltavuori’s Master of Fine Arts thesis introduces the creative process behind the artistic component of the thesis presented at the master of fine arts degree show Kuvan Kevät in May 2024. This written component explores the connections between Sufi practices and Siltavuori’s artistic work, focusing on the themes of disappearance, transformation, and unity that were central to the exhibited art works in the master degree show. This written component also provides insight into her artistic journey and the conceptual foundations of her artistic practice
Klassläraren som också undervisar i musik : en studie om klasslärarnas musikaliska kompetens i grundskolans lägre årskurser
No full textI denna magistersavhandling undersöks klasslärarnas erfarenheter av musikundervisning i grundskolans lägre årskurser 1–6. Som klasslärare har man behörighet att undervisa samtliga ämnen i grundskolan, även musik. En del klasslärare kan vara väldigt kunniga musikpedagoger, medan andra klasslärare kan känna sig tvungna att undervisa musik då motivation och kompetens saknas. Ett syfte med studien är att ta reda på hur klasslärarna förhåller sig till den grundläggande läroplanen i musik. Läroplanen är ett styrdokument som ska stöda läraren i planering och bedömning av undervisningen. Om läroplanen inte går hand i hand med de möjligheter som finns i den egna skolans omständigheter, och med lärarens kompetens, kan läroplanen bli ett problem. Studien görs som en kvalitativ, halvstrukturerad intervjustudie, där fyra klasslärare som undervisar musik i grundskolans lägre årskurser intervjuas. I studien vill jag ta reda på klasslärarnas erfarenheter av att undervisa musik, hur de upplevde musikundervisningen i klasslärarstudierna och hurdan musikalisk bakgrund klassläraren har. Läroplanen ligger också i fokus, där jag vill ta reda på hur läroplanens målsättningar motsvarar arbetet i praktiken. Resultaten visar att klasslärarna ofta upplevt musikundervisningen som den största utmaningen i klasslärarstudierna. Klasslärarens intresse för musik påverkar stort hur läraren genomför musikundervisningen. Även om klassläraren är intresserad av musik, betyder det inte att hen nödvändigtvis vill undervisa musik i skolan. Läroplanen, som ska ge riktlinjerna för undervisningens innehåll, upplevs som flummig. Innehållet är brett, men läraren får enligt bästa förmåga förverkliga läroplanen i praktiken. Detta är svårt, då läroplanen blivit bredare, men timantalet har minskat
Satulinnasta Suosaarelle, painosaliin
No full textTämä kirjallinen opinnäytetyö muodostuu kolmesta esseestä, jotka käsittelevät suunnitelmien tekemistä, Mestaritontun seikkailut -sadun instituutiokriittistä luentaa ja tehtaana olemista. Opinnäytteen lopussa on ystävyyden työhuone-unelmakartta. Opinnäytteen kirjoittamista on ohjannut ajatus siitä, että tekstit muodostavat yhdessä strategian, viisivuotissuunnitelman epävarmalle tulevaisuudelle kuvataiteilijana. Teksteissä tarkastellaan kriittisesti sitä, miten yhteiskunnassa vakiintunut ajattelu työstä ohjaa taiteilijana toimimista ja alalla pärjäämistä, vaikka taiteen tekeminen toimii hyvin eri logiikalla kuin tavaramuodon ja rahan ansaitsemisen kautta hahmotettu palkkatyö.
Kirjallinen kokonaisuus on osittain katkonainen, eikä esitelty viisivuotissuunnitelma muodosta täsmällisiä tai kopioitavissa olevia konkreettisia askelmerkkejä muiden iloksi. Viisivuotissuunnitelman ajatusta sovelletaan sen väljimmässä mahdollisessa muodossa, rakenteena kolmelle esseelle, joihin on koottu erilaisia ajatuksia ja huomiota työn järjestämisestä kuvataiteilijana. Opinnäyte toimii sen edellytetyn suppeuden vuoksi eräänlaisen puheenvuoron roolissa, kollaasimaisena ehdotuksena, eikä niinkään järkeviin lopputulemiin päätyvänä tutkimuksellisena akateemisena tekstinä.
Kokonaisuus on muodostettu kaunokirjallisesti subjektiivisesta kokemuksesta käsin. Teksti on kuitenkin koottu etsimällä kanssa-ajattelijoita huomioita taustoittamaan ja ohjaamaan. Opinnäytteessä ei tarkastella erityisen kriittisesti esseisiin rakentuvia asetelmia, vaan pyrkimys on ennemmin yhdistellä tai rinnastaa asioita toisiinsa niin, että syntyisi jälleen yhdenlainen läpivalaisu siitä, mitä työ on, ja millaisia muotoja sille voisi olla mahdollista kuvitella.
Opinnäytteen taiteellinen osa, prosessimainen vedos- ja pienoismallikokonaisuus, koostuu offset-litografialla, serigrafialla ja letterpressillä tehdyistä teoksista. Teoskokonaisuus esitettiin Kuvan Kevät 2023 -valmistuvien ryhmänäyttelyssä ilman yhteen kokoavaa nimeä. Teokset käsittelevät sanojen ja kuvien yhteensovittamattomuuksia ja työtä. Esseiden aiheet kumpuavat taiteellisen osan olennaisimmista sisällöistä