Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Kriittisiä näkökulmia: vapaan improvisoinnin merkityksistä klassisen musiikin korkeakouluopiskelijan toimijuudessa
Tämän tutkimuksen tehtävänä on tarkastella klassisen musiikin korkeakoulutuksen toimintaympäristön ideologioita, valtasuhteita ja haitallisia kulttuurisia käytäntöjä. Tarkastelen, millaisia myönteisiä tai haitallisia piirteitä vapaan improvisaation oppimisympäristössä on löydettävissä, ja analysoin myönteisten piirteiden hyödynnettävyyttä klassisen musiikin koulutusympäristön kehittämistyössä ja opiskelijoiden toimijuuden vahvistamisessa. Analysoin, mitä musiikin korkeakouluympäristön ja instrumenttipedagogiikan kehittämistyössä tulisi ottaa huomioon, jotta ne edistäisivät oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta, kriittisyyttä, sekä luovaa ammatillista toimijuutta. Tutkimuskysymykseni on: Miten vapaa improvisointi voi edistää toimijuutta, kriittisyyttä ja luovuutta klassisen musiikin korkeakouluympäristössä?
Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys koostuu musiikkiteoskäsitysten, vapaan improvisaation, kriittisen pedagogiikan, toimijuuden määrittelyistä sekä affordanssiteoriasta. Tutkimusaineisto koostui kahdesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastattelin kahta vastavalmistunutta ammattimuusikkoa, jotka ovat valmistuneet sekä klassisen musiikin ja vapaan improvisoinnin koulutusohjelmista.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että klassisen musiikin haitalliset koulutuskäytännöt voivat rajata merkittävästi työtehtäviä koulutuksen jälkeisessä ajassa. Haastateltavien toimijuus ilmeni koulutusaikana passiivisena, vetäytyvänä, tai sammutettuna. Toimintaympäristö oli tulkittavissa hierarkkisena, kilpailullisena, jähmeänä ja suljettuna. Vapaan improvisaation toimintaympäristö oli tutkimusaineiston perusteella
verrattavissa avoimen muodon musiikin oppimisympäristöön, jota käsittelin tutkimukseni käsitteellisessä viitekehyksessä. Haastateltavat kokivat vahvempaa toimijuutta avoimessa toiminta- ja oppimisympäristössä. Tulokset osoittavat, että ympäristön laatua ja toiminnan mahdollisuuksien määrää sääteli pitkälti dialoginen suhde opettajaan. Avoimen ympäristön merkityksellisten toiminnanmahdollisuuksien kirjo oli määrältään suurempi vapaan improvisaation koulutusympäristössä. Ideologisia ja haitallisiakin piirteitä oli tulkittavissa vapaan improvisoinnin arviointikäytännöissä ja innovaatiota painottavassa kulttuurissa.
Esitän tutkimustulosteni perusteella, että opiskelijoiden toimijuuden vahvistamisen näkökulmasta vapaa improvisoinnille tyypillinen oppimisympäristö sisältää varteenotettavia elementtejä poimittavaksi klassisen musiikin turvallisemman korkeakoulutusympäristön ja instrumenttipedagogiikan kehittämistyöhön
Empatiaa, eskapismia ja itsensä toteuttamista: Joitakin keskusteluja roolipeleistä
Tutkimuksessani tarkastelen elinikäisen roolipeliharrastukseni opetuksia. Keskityn selvittämään, miten tämä harrastus on vaikuttanut
minuun ja mitä uutta voin oppia siitä. Roolipelaamisen käsitteen rajaan pöytäroolipelaamiseen, josta kaikki muut roolipelaamisen muodot
ovat saaneet alkunsa. Tavoitteenani on ymmärtää roolipelaamisen vaikutusta ihmiseen harrastuksen ulkopuolella, eli kuinka
roolipelaaminen voi muuttaa ihmistä muunakin kuin roolipelaajana.
Olen aktiivisesti harrastanut roolipelejä lähes 25 vuotta, ja tutkimukseni perustuu tähän pitkään yhteiseen historiamme pelaajaporukkani
kanssa. Käytän tutkimuksessani autoetnografista lähestymistapaa yhdistettynä pelaajaryhmälle toteutettuun teemahaastatteluun.
Tavoitteenani on palauttaa pitkän yhteisen roolipelihistoriamme kokemuksia lähemmäs nykyhetkeä ja ymmärtää niiden vaikuttavuutta.
Keskittyessäni käsittelemään omia oppimiskokemuksiani roolipeleistä, avaan työssäni toteutuneen pelin mahdollistamaa viritystä
pelaajaryhmälle. Pelikerta toimii välineenä herättäen pelaajissa reflektiota heidän omista pelikokemuksistaan, sitoen niitä laajempaan
peliporukan yhteiseen kokemushistoriaan.
Keskeisiä käsitteitä työssäni ovat empatia, itsensä toteuttaminen, esteettinen kahdentuminen ja eskapismi, joita tarkastelen lähdeaineiston
avulla eri näkökulmista. Pyrin ymmärtämään, miten roolipelaaminen on opettanut minulle näitä taitoja ja miten ne ovat vaikuttaneet minuun
sekä harrastuksen että ammatillisen kehityksen näkökulmasta. Pyrin yksityisestä näkökulmasta lähtien avaamaan kokemuksiani ja
suhteuttamaan niitä laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Hyödynnän työssäni Elisa Aaltolan ja Sami Keton määritelmiä empatian eri
variaatioista. Lisäksi tarkastelen roolipelien mahdollistamaa itsensä toteuttamista Abraham Maslow’n tarvehierarkian näkökulmasta ja
avaan pelatessa tapahtuvaa esteettistä kahdentumista Hannu Heikkisen draamakasvatuksen väitöskirjan määritelmiin nojaten.
Tutkielma on jaettu kuuteen lukuun. Ensimmäisessä johdantoluvussa kartoitan tutkielman lähtöasetelmia ja tutkimuskysymyksiä ja -
menetelmiä. Toisessa luvussa käyn läpi roolipelaamisen kontekstia suhteessa tutkielmaan, avaten roolipelien historiaa sekä
henkilökohtaisella että yleisellä tasolla. Kolmannessa luvussa määrittelen tutkimukseen liittyvät keskeiset käsitteet, joihin autoetnografian ja
teemahaastattelun menetelmien tuottama aineisto peilautuu. Neljännessä luvussa kuvaan tutkielmaa varten suunnitellun ja toteutetun
pelikerran, joka viritti pelaajia myöhempää teemahaastattelua varten. Viidennessä luvussa käyn läpi teemahaastattelun eri vaiheet, käsitellen
niin haastattelun suunnittelua, sen toteuttamista ja siitä seurannutta pohdintaa. Tämä luku kattaa tutkielman pääaineiston analyysin ja
tulkinnan. Kuudennessa luvussa tarkastelen työtä ja avaan pohdintoja roolipelien vaikuttavuudesta laajemmassa kontekstissa
Opera and Censorship in 20th Century Slovakia
This thesis examines the development of Slovak language opera in Czechoslovakia between 1948 and 1989, focusing on the societal significance and the role of censorship in shaping these works. Through case studies of Svätopluk (1960) by Eugen Suchoň and Vzkriesenie (1962) by Ján Cikker, this research explores how Slovak composers navigated the political and cultural climate of post-World War II Czechoslovakia under Communist rule. Drawing on Marxist, Foucauldian and Bourdieusian frameworks of culture and power, alongside the New Censorship theory, this thesis challenges traditional views of censorship as merely repressive and offers a nuanced understanding of how state control over artistic expression influenced creative decisions. By analysing composers’ responses to the pressures of nationalism, prescribed social realism, and Soviet-style cultural policies, this study sheds light on the complexities of cultural production in a totalitarian context. The findings contribute to broader discussions on the intersection of art, politics, and power, particularly in the context of Slovak music history, which has been less explored in comparison to Czech musical traditions. Ultimately, this work offers new insights into the agency of composers in a politically charged artistic landscape.
keywords: opera, Slovakia, Czechoslovakia, censorship, modernism, nationalism, socialist realism, Suchoň, Cikker, Krútňava, Svätopluk, Mister Scrooge, Vzkrieseni
Tuntematon maalaus
Kuvataiteen maisterin opinnäytetyöni koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta.
Taiteellinen osa esitettiin Kuvan Kevät -näyttelyssä 4.5.¬–2.6. 2024 Taideyliopiston kuvataideakatemian kampuksella sijaitsevassa Kuva/Tilassa. Kirjallinen osa syventää ja täydentää taiteellista osiota.
Taiteellinen osuus muodostuu neljästä kankaalle toteutetusta öljyvärimaalauksesta. Teokset Lintu tuo, Toinen puoli ja Takauma esitettiin yhdessä, samalla seinällä. Teos Tekoäly peittelee kuoleman oli ripustettu erilleen kolmesta muusta maalauksesta. Maalaukset ovat valmistuneet vuoden 2024 aikana.
Maalaukseni taivuttelevat vapautumaan totunnaisen maailman ehdollistumisista. Katsoja voi tunnistaa maalauksen osia, mutta kokonaisuus jää epämääräiseksi. Temaattisesti maalaukseni käsittelevät arkiymmärryksen toisella puolella olevaa ilmiömaailmaa.
Kirjallisessa osassa kuvailen yksityiskohtaisesti teosteni taustoja ja työprosessia. Kunkin teoskuvauksen yhteydessä syvennyn käsittelemään ajatteluani ja henkilöhistoriaani, sekä niiden vaikutusta tekemiseeni.
Taide on ollut merkityksellinen osa elämääni lapsuudesta asti. Suhde sen tekemiseen ja ilmaisullinen muoto ovat vaihdelleet menneen neljän vuosikymmenen aikana. Näyttelyn teokset ammentavat tyylillisesti ja temaattisesti erilaisista taiteellisista vaiheistani etsien niiden luontevaa sulautumispistettä. Tärkeässä osassa opintojani on ollut perinteiseen öljymaalaustekniikkaan tutustuminen ja sen vaikutus työskentelyyni.
Kirjoitan tekijän ja toisaalta katsojan näkökulmasta. Teokseni kertovat minulle usein jotain sellaista, mitä en ole ajatellut niitä suunnitellessa tai toteuttaessa. Niiden äärellä minusta tulee yksi katsoja muiden joukossa
a rememory that belongs to somebody else: Stories of (un)welcoming
a rememory that belongs to somebody else is the graduation work of Anna Karima Wane at the Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki. It consists of an exhibition which took place 4-12 May 2024 at the Museum of Impossible Forms in Helsinki, and a written thesis project.
The exhibition centered around issues of archive and memory through the lens of the artist’s family histories. Wane explores the place their own family history occupies among the great narrative of History. They explore colonial archives and memories passed down from their grandmother and generations of women in their family. Through video and installation, they aim to create an archive that exists without hegemonic ways of knowledge creation. This archive focuses on the domestic and the everyday: how the act of eating a mango connects one to their ancestry, how something as commonplace as a trivet, or a table napkin, or the table they are on, can carry so much meaning and history built through daily use. The exhibition also served as a place to welcome people in a way that is not always compatible with the contemporary art space.
The written component of the thesis centers the idea of welcoming. Wane makes a connection between the importance of hosting in their practice and the feeling of being unwelcome in an institution like the Fine Arts Academy. They write extensively about their decision to show the thesis work outside of the institution, stressing the structures that have made them feel alienated, and elaborating on the tactics they have developed as a result. They also write about the process of making this work, speaking on their relationship with family and their various influences, rooted in intersectional feminism, and how these have inspired the work presented in the exhibition. Among these thoughts, are interspersed a few of the texts presented in the exhibition
Kynsiä ja kytköksiä : kaikki maailman aistittava = Claws and connections : all the world’s senses
Taiteellinen tutkimus näyttää kyntensä ensimmäisessä täysimittaisessa näyttelyssään Kuvataideakatemiassa. Viikoittain muuntuvassa näyttelyssä on mukana 34 taiteilija-tutkijaa tai työryhmää, mukaan lukien tohtoriopiskelijoita, tutkijatohtoreita sekä alumneja Kuvataideakatemiasta ja Taideyliopistosta. Näyttely koostuu ehdotuksista, jotka asuttavat näyttelytilaa pysyvämmin sekä teoksista ja eleistä, jotka nostetaan huomion keskipisteeksi lyhyemmäksi aikaa. Tapahtumaviikko 30.1.–4.2. kutsuu yleisön osallistumaan esityksiin, keskusteluihin ja työpajoihin, jotka laajentavat näkymää taiteellisen tutkimuksen maailmaan.Kynsiä ja kytköksiä – kaikki maailman aistittava 26. tammikuuta – 25. helmikuuta 2024 Taiteellisen tutkimuksen näyttely Taideyliopiston Kuvataidekatemian Mylly-rakennuksessa – Kuva/Tila, Myllyn pääaulan portaikko ja 2. kerroksen MyllytoriClaws and Connections – All the World’s Senses 26 January – 25 February 2024 Artistic research exhibition at the University of the Arts Helsinki / Academy of Fine Arts, Mylly building exhibition spaces Kuva/Tila, Mylly lobby, stairs and Myllytori on the 2nd floor.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Uniarts Helsinki's Conferment Ceremony 2024
fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Monipuolinen musiikkikasvattajuus – Valmistuneiden musiikkikasvattajien kertomuksia nykypäivän työelämästä
Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen valmistuneiden musiikkikasvattajien kertomuksia työelämästä, analysoin valmistuneiden sijoittumista työelämään sekä heidän ammatillisten identiteettiensä kehittymistä opintojen aikana ja työelämässä. Lisäksi tutkin, kuinka ammatillisen identiteetin rakentuminen on ollut yhteydessä valmistuneiden visioihin ammatillisesta kehittymisestään erityisesti opiskeluiden jälkeisenä aikana. Tutkimuskysymykseni on:
Miten valmistuneet musiikkikasvattajat kuvailevat ammatillisen identiteettinsä rakentumista opintojen aikana ja työelämässä sekä työelämää musiikkikasvatuksen alalla?
Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys koostuu musiikillisen urapolun rakentumisen, ammatillisen identiteetin ja vision käsitteistä sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston koulutustavoitteista. Maisterintutkielmani kontekstina on nykypäivän työelämä ja luovat alat Suomessa. Olen kuvannut tutkimuksen kontekstia käsittelevässä luvussa viimeaikaisia työmarkkinatrendejä, luovien alojen koulutusta ja työelämää sekä kulttuurin merkityksiä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.
Tutkimukseni metodologisina lähtökohtina ovat hermeneutiikka tieteenfilosofisena suuntauksena sekä teoriasidonnainen laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin narratiivisena tutkimuksena, ja aineistonanalyysin menetelmänä on käytetty narratiivista analyysiä ja teemoittelua. Haastattelin tutkimuksessani viittä vuosien 1991–2023 välillä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolta valmistunutta henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina.
Tutkimuksen tulokset osoittavat musiikkikasvattajan ammatillisten identiteettien kehittyvän hyvin yksilöllisesti. Jokaisen haastateltavan urapolkua muovasivat heidän henkilökohtainen ymmärryksensä ammatillisen identiteetin käsitteestä sekä erilaiset käännekohdat, joita olivat lisäkouluttautuminen, toisella alalla opiskelu, musiikkikilpailut, erilaiset työkokemukset sekä merkitykselliset henkilöt. Tulokset osoittavat myös, että työelämässä pärjäämiseen tarvitaan musiikillisten taitojen ohella yleisiä työelämätaitoja. Musiikkikasvattajan työ oli jokaiselle haastateltavalle merkityksellistä. Intohimoammatin parissa toimiminen voi kuitenkin asettaa haasteita erilaisten identiteettien rajanvedolle. Luovien alojen työnteon eri muodot, sirpaleisuus sekä alati tiukentuvat resurssit voivat aiheuttaa haasteita työssä jaksamiselle. Tulosten perusteella voidaan esittää, että musiikkikasvatuksen alan joustavat raamit ja lukuisat eri työmahdollisuudet tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan eri osa-alueilla koulutuksesta saatuja taitoja soveltaen. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan tulisi lisätä uratietoisuuteen tähtäävää sekä yleisiä työelämätaitoja kehittävää opetusta, jotta musiikkikasvatuksen ala voisi vastata tehokkuusajatteluun perustuvan yhteiskunnan vaatimuksiin
Maalauksen Sointi
Kuvataiteen maisterin opinnäytteeni taiteellinen osa oli esillä Kuvataideakatemiassa Kuvan Kevät 2024 näyttelyssä Kuva/Tila galleriassa. Esillä oli teossarja, joka koostui kuudesta öljyvärimaalauksesta. Teosten koko vaihteli laajasti. Isoin teos oli yli kaksi metrinen ja pienin 55 cm.
Teosteni yhtenä lähtökohtana on toiminut musiikki. Etenkin noise, free jazz ja ambient. Opinnäytteen kirjallisessa osuudessa käyn läpi maalauksen ja musiikin yhteyttä teosteni emotionaalisen merkityksen kautta sekä havainnoin maalauksellisen ilmaisuni kehittymistä Kuvan Kevät -teosten maalausprosessin aikana.
Kirjallinen osuus on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa käsittelen lähtökohtia maalausprosessiini sekä noisen ja free jazzin vaikutusta maalauksiini. Kerron siitä mikä sai minut löytämään uuden ilmaisutyylin itselleni.
Toisessa osassa olen syvemmällä maalausprosessissa sekä free jazzissa. Olen myös hukannut alkuperäisen visioni teossarjasta. Eksyneiltä poluilta löydän kuitenkin uusia näkökulmia omaan ilmaisuuni ja epäonnistumisten kautta ymmärrän omaa taiteellista prosessiani paremmin.
Kuvan Kevät teosteni ydin on minulle ihmisyyden kokemuksessa ja siinä, miten havaitsen ympäröivää maailmaa sekä itseäni. Pitkän maalausprosessin kautta löysin paremmin yhteyden itseeni sekä uudenlaisen varmuuden omaan ilmaisuuni, mikä näkyi myös maalauksellisen ilmaisutapani muodonmuutoksessa.
Kolmannessa osassa kerron Kuvan Kevät 2024 ripustuksesta ja ripustukseen vaikuttaneista asioista, kuten tilassa olevan valon vaikutuksesta maalauksen väreihin
From Isolation to Resistance: Exploring the Duality of Audience Engagement in Collective Spaces in Political Arts and Social Movements
This thesis explores the interplay between technology, politics, and artistic expression in the digital era, focusing on contemporary performance art and its capacity to initiate societal dialogue and change. It investigates how performance art represents complex societal issues and examines the thin line between personal interpretation and the spread of propaganda.
The research highlights the often-inadvertent continuation of colonial ideologies and biases against marginalized communities in these artistic endeavors. By delving into the consequences of ignorance, entrenched stereotypes, and prejudicial attitudes, the thesis addresses the ability of performance art to connect with diverse audiences and highlight stories often overlooked by mainstream media and propagandistic narratives. Additionally, various instances of political performances in public spaces across different countries, executed by both artists and non-artists, will be highlighted. The objective is to explore comparisons and distinctions between these acts, examining their relationship with audience engagement, and assessing their influence on social and expanded media platforms.
A significant portion of this study analyses the inclusive portrayal of politically charged themes through socially engaged art, emphasizing the effects and implications of such representations. It further assesses the role of performance art in engaging non-professional audiences and its trans-formative potential in shaping public participation. The analysis covers themes such as state of war, political turmoil, and the experiences of displaced persons, aiming to re-imagine and preserve their stories. Beyond simply reporting on contemporary and historical political events, this thesis critically examines these events' ongoing impact on today's society