Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Halki : tekstejä taiteellisista prosesseista
No full textHalki — Tekstejä taiteellisista prosesseista kokoaa yhteen Kuvataideakatemian Nykytaiteen historian ja teorian kandidaattiohjelman opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä, jotka ovat syntyneet keskusteluista Kuvataideakatemian Kandinäyttelyn (13.9.-6.10.2024) taiteilijoiden kanssa näyttelyä edeltävänä keväänä.
Julkaisu on kokoelma moninaisia lähestymistapoja taideteoksista ja niitä edeltävistä prosesseista kirjoittamiseen. Se avaa sanoin taiteellisia prosesseja niiden keskeltä; vaiheilta, kun teokset elävät vasta luonnoksina, aihioina tai ehdotelmina.
Nykytaiteen historian ja teorian opiskelijat ovat myös suunnitelleet ja taittaneet julkaisun graafisen ilmeen.Halki, kautta ja poikki – alkusanoja / Riikka Haapalainen
I KAAVAT
Semanttisia vihreitä / Minni Turtiainen
Mirellan säännöt / Sandra Haataja
Kerroksia ; ��� / Salla Humalajoki
Kurkistus uuteen maailmaan / Sofia Dalén
II SOINTI
Upottava, kaukaisuus / Henriikka Reitala
Havainnelmia / Sandra Haataja
Kokeilujen kirjasto / Sofia Dalén
Muistiinpanojani ja ajatuksiani kokonaisin lausein Anastasian teoksessaan käsittelemistä teemoista / Sandra Haataja
III TIE
Bitumin katku / Konsta Dorairaju
Moninaisuus ꒷꒦꒷꒦꒷꒦꒷꒦꒷꒦꒷ / Salla Humalajoki
Kultainen omena / Konsta Dorairaju
IV RUUMIS
Jännite ��� Risteyskohta / Salla Humalajoki (Viritetään ansaa: näky on verestävä, mutta ensin hajusta tunnistaa pesimän, jäljen, jätöksen.) / Louna Haapavaara
Annahan kun kerron, olen ihmeellisten asioiden jäljillä / Henriikka Reitala
4.4. & 10.4.2024 / Alli Suosalo
꩜꩜꩜꩜꩜ / Louna Haapavaara
V KUVASTIN
Ehkä vasta alkavat / Alli Suosalo
Totuus valokuvassa / Minni Turtiainen
triptyykki/untitled.mov / Louna Haapavaara
Silmikoita / Henriikka Reitala
VI PERINTÖ
Juuri aikeissa lähteä / Minni Turtiainen
Punaista vahaa / Alli Suosalo
Pyhää ja epäpyhää / Konsta Dorairaju
Rakkauden orvokki / Sofia Dalénfi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Expanding professionalism in popular music voice teaching : A framework synthesis
No full textThis framework synthesis investigates how notions related to expanding professionalism have manifested in recently published literature on popular music voice teaching. The reviewed literature was selected from a systematic mapping review conducted previously by the first two authors. The scope for the publication years was 2014 to 2020, and the included literature incorporated 64 titles of peer-reviewed articles, academic book and handbook chapters, and doctoral dissertations. The initial framework considered scholarship on expanding professionalism, and the directive themes for coding included forms of expertise and knowledge building, social and societal responsibility, and agency related to change. The data were examined from individual, societal, and institutional perspectives. The findings showed that notions related to expanding professionalism are used as means of legitimizing the academically emerging field. However, the professional development work results mostly from the agency of individual practitioners. Thus, support from higher music education institutes and professional organizations is needed to enable the professional sustainability of such practices and further the societal relevance of these institutional actors. This study contributes to the recent scholarship on expanding professionalism in music and music education. The emergent framework resulting from this synthesis can inform further empirical studies
Surviving the Everyday : Gendered Violence, Patriarchal Power Structures, and Strategies of Resistance in Late Nineteenth-Century Ladies’ Orchestras
No full textIn this chapter, I analyse the forms of gender-based violence experienced by the members of the Maiglöckchen orchestra. How and why did abuse become a part of their everyday lives? Were there similar features in other late nineteenth-century ladies’ orchestras; and if so, what does it tell us about the gendered power hierarchies of the belle époque entertainment industry? Special attention is paid to the musicians’ strategies of resistance
What’s art got to do with it? : Contemplations on art, language, and embodiment
No full textThis article focuses on the meaning of art in embodied language learning. It tackles questions about how art works, what art is good for or—as the heading states— What's art got to do with it? The connection between language and embodiment has been established, and the role of art in enhancing learning in various ways has been discussed widely. While this article acknowledges the claims on the educational power of art in existing literature, the guiding question of how art works—especially in educational situations related to language learning—is deliberately open regarding assessable (language) learning outcomes. The article begins by discussing the author’s methodological approach that draws from the notions of sense, sensing, and seeing. This discussion is followed by sections on language, including (trans)languaging, art, and arts education. The author then moves towards practice and, within it, the notion of ‘glowing’ moments, in which she leans on her earlier work related to ‘physical expressive space’ and the methodological approach and theoretical concepts presented earlier. She takes a closer look at a videotaped excerpt from an art pedagogical project, in which she attends to its material, sensory, and affective elements. Through this inquiry, the author proposes that the notion of (trans)languaging is pivotal to understanding and articulating how art works in educational situations related to language learning and beyond. In closing the article, the author asserts that artistic practice is (trans)languaging and further, that arts education is language education
Toivolla on asiaa: Oleminen ja ruumiillisuus vaikuttamisen taidepedagogiikassa
No full textMillaisessa suhteessa pedagogiikka on yhteiskunnalliseen taiteeseen ja taiteen vaikuttavuuteen? Tällaisen kysymyksen esitän opinnäytetyössäni, jonka keskiössä on yhteiskunnallisen taiteen tarkastelu pedagogisista lähtökohdista käsin. Hahmotan pedagogisten elementtien liittyvän esitykselliseen taiteeseen ja tarkastelen pedagogiikan ja esittävän taiteen välistä suhdetta.
Opinnäytetyöni lähtökohdat ovat esitystaiteessa. Taiteellisen työni praktisena ja metodisena inspiraationa toimii paikkasidonnainen Site-specific-taidesuuntaus ja sen keholliset ja liikkeelliset työkalut. Paikkasidonnaisen taidesuuntauksen kautta tarkastelen olemisen ja ruumiillisuuden performatiivisuutta. Työssäni kysyn, millaisia olemisen mahdollisuuksia nykyajan maailma meille tarjoaa ja kuinka ennalta määriteltynä ja normatiivisena ruumiillinen oleminen meille näyttäytyy. Lisäksi heijastan työtäni dialogiseen filosofiaan, Paulo Freiren pedagogiseen teoriaan, sekä julkiseen pedagogiikkaan (engl. public pedagogy).
Työni taiteellinen tarkastettava osa on ”Toivolla on asiaa” -esitys, joka sai ensi-iltansa helmikuussa 2024 Vapaan Taiteen Tilassa. Opinnäytetyön nimi viittaa 1980–2000-luvun alussa Suomen televisiossa esitettyyn Karpolla on asiaa -reportaasiohjelmaan, jossa toimittaja Hannu Karpo antoi ohjelmansa kautta äänen valtakunnallisella tasolla tavallisille kansalaisille, tuoden esiin erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja epäkohtia. Työssäni Karpon positiossa kulkee toivo, jonka erilaisia muotoja tarkastelen suhteessa ihmisten asemaan, toimijuuteen ja rooleihin. Suhteutan toivon teeman taiteellispedagogiseen viitekehykseen, sekä taiteen merkitykselliseen ja vaikuttavaan asemaan yhteiskunnassa.
Työssäni esiin nousseet teemat valtarakenteista, teknologiasta ja toivosta ovat kytköksessä siihen, kuinka asetamme itsemme osaksi maailmaa ja millaisia suhteisuuksia luomme. Opinnäytetyöprosessissa korostui Karen Baradin käsite intra-action (suom. yhteismuotoutuminen) sekä uusmaterialistisen performatiivisuuden tarkastelu. Työni kautta maailman materialistisuus ja ruumiillinen kinesteettisyys saivat uudenlaisen merkityksen osana suhteisuuksia ja käsittämisen muotoja. Opinnäytetyössä linkitän ruumiillisen performatiivisuuden osaksi yhteismuotoutumisen todentumista ja toisenlaista tapaa hahmottaa maailmaa kielen ja kuvien luomien representaatioiden rinnalla.
Työni kirjallinen osio havainnollistaa pedagogista siltaa, joka rakentuu taiteen ja yhteiskunnan välille. Uskon vahvasti, että molempia, niin taidetta kuin pedagogiikkaa, tarvitaan eheämmän ja yhteneväisemmän maailman luomisessa sekä vallankumouksen askelissa
Analyzing Piano Teaching/Learning for Young Children: An Investigation of Beginner’s Piano Method Books for Children
No full textWithin this paper the author discusses the main tenets that exist within piano teaching/learning activities. Three beginner piano method books for children were selected as sources of data to be analyzed. The study’s goal is to find the qualities that the author(s) of the method books aim to present with regards to piano teaching. They are then analyzed from various viewpoints, such as how aligned they are with children’s learning, developmental, and early childhood music education theories, and how flexible they are to facilitate different teaching and learning contexts. The pedagogical paradigms that the books’ authors have are also investigated in depth and analyzed against the conceptual frameworks.
The findings discuss the principles extra- and intra-musically. Extra-musical aspects are the paradigms that generally surround music teaching/learning activities, but they do not have to specifically be exclusive to music, whereas the intra-musical aspects specifically relate to music and piano playing. The extra-musical elements include the social, creative/playful, and cultural aspects of music teaching/learning activities. Intra-musically, the teaching approaches that were laid on the books are discussed. They emphasize approaches that are multi-faceted, comprehensively incorporating various aspects of music while at the same time aiming to present the materials to be simple and easy to grasp for children
Siivet harrastuksille : ohjaajien kirjoituksia
No full textTämä kirja kertoo harrastamisen ilosta ja innosta sekä siitä, miten ohjaajat tukevat ja rakentavat siltaa mielekkääseen ja innostavaan harrastustoimintaan. Kirja koostuu harrastustoiminnan ohjaajien omista kirjoituksista, joissa he kertovat keskeisistä toimintatavoistaan ja työskentelystään. Kirjoitukset avaavat monipuolisesti eri alojen harrastustoimintaa. Kirja kertoo myös konkreettisilla tavoilla siitä, miten harrastamisen ilo syntyy yhdessä ja miten ohjaaja pystyy toiminnallaan tukemaan jokaisen lapsen ja nuoren osallisuutta ja onnistumisen elämyksiä.
Julkaisu on toteutettu osana Harrastamisen Suomen mallin valtakunnallista kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tämän kirjan artikkeleissa keskeisinä teemoina ovat harrastustoiminnan innostavat työtavat ja laadun
kehittäminen sekä yhteistyön edistäminen niin paikallisten kuin valtakunnallisten toimijoiden välillä.Esipuhe / Inkeri Ruokonen, Sirke Pekkilä ja Sunna Maijala
Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdys / Iina Berden
I Lapsen oikeus harrastukseen
Yk:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa turvallisen, innostavan ja osallistavan harrastustoiminnan järjestämiseen / Maria Rytkönen
Olla elävästi etänä – etäopetuksen erityispiirteitÄ / Riikka Rauhala ja Soili Perkiö
Samalla viivalla / Timo Riuttala
Lupa laulaa / Silja Sjöberg
A hobby group as a source of positive social experience and well-being which enhances participants’ sense of belonging and inclusion / Vera Lapitskaya
II Harrastus luovuuden lähteenä
Luovaa ilmaisunvapautta ja yhdessäoloa iloksi / Heli Halonen
Satukässä – luovan elämän lähde / Kaija Maria Surakka-Skinnari
Kerholaisten huomion herättäminen Luova kerho -toiminnassa / Ria-Noore Haimo-Abiona
III Kannustava harrastustoiminta kohtaamisen ja osallisuuden mahdollistajana
Kannustava kohtaaminen lasten ja nuorten taideharrastuksessa / Marjo Akkanen
Piirtäminen lapsen osallisuuden, luovuuden ja kommunikaation tukena lastentanssitunneilla / Pääsky Miettinen
Osallisuuden mahdollistamisen reittejä teatteriharjoitteessa – miten ryhmän ohjaajana madallan kynnystä esiintyä ja ilmaista leikissä / Ilona Karppanen
Pedagogiset peruspilarit lasten ja nuorten harrastustoiminnassa / Sanni Sulonen ja Iiro Linden
Kohtaamisen ja empatian merkitys harrastustoiminnassa / Tiina Laine
IV Luovat ratkaisut harrastustoiminnan pedagogista laatua rakentamassa
Piirustuspiilonen – kuviskoulun oma leikki / Katri Piri
Supersankaruus taidetyöskentelyn lähtökohtana / Maikki Kantola
Digitalisaatio voi muuttaa maailman paremmaksi / Leena Sievänen
Musiikki liikunnan motivaattorina sekä hyvinvointia ja monipuolisia taitoja kehittävänä instrumenttina lasten ja nuorten harrastustoiminnassa / Minea Kilpinen
Huudosta hiljaisuuteen: ääniergonomia uimaopetuksessa / Suvi-Maaria Virta
Etevän esiintyjän eväät / Milla-Maria Hulkko
Hallittu kaaos / Hanna-Leena Lassila
V Innostavia yhteistyömuotoja ja menetelmiä
Taidesisältöjä vauvaperheille: taideteoksiin tutustuminen sisällöt sekä konkretia huomioiden, pohjana vauvojen värikylpy -toiminta / Sanna Pajunen-Kyynäräinen
Lasten tehdas – teollisuuden historiasta nykypäivään / Tytti Härkönen
Huoneentaulu ja hyvien työmenetelmien äärellä / Anne Lamminen
Tavoitteiden sanoittamisen kerroksia / Tanja Huuskonen
Keskustelua tekoälyn kanssa ja pohdintaa tulevaisuuden musiikinopetuksesta / Heikki Ruismäki
VI Pedagogiset opinnot harrastustoiminnan laadun kehittäjänä
Pedagoginen laatu lasten ja nuorten harrastustoiminnassa / Eeva Anttila
Harrastustoiminnan ohjaajien käsityksiä pedagogisen koulutuksen vaikuttavuudesta heidän työhönsä / Inkeri Ruokonen ja Sirke Pekkilä.Tämä julkaisu on toteutettu Suomen harrastamisen mallin kehittämishankkeessa – Pedagogisen toiminnan perusteet lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Hankkeen koordinoijana on toiminut Taideyliopiston Avoin kampus.
Kehittämishankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio, Olympiakomitea sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuksen rahoittajana on Opetus- ja kulttuuriministeriö.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Laulunopettajien työlleen antamia merkityksiä yhteiskunnan ja oppilaan näkökulmasta : aikuisten yksityiset laulutunnit kulttuurista hyvinvointia edistämässä
No full textTutkimukseni tavoitteena on analysoida aikuisia harrastajia opettavien laulunopettajien työlleen antamia merkityksiä. Kiinnostuksenkohteenani on, millaista musiikin ja laulamisen ulkopuolella olevaa arvoa he näkevät työnsä oppilailleen ja yhteiskunnalle luovan. Tutkimuskysymykseni on: Miten laulunopettajat ymmärtävät työnsä merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta?
Tutkimukseni käsitteellinen viitekehys muodostuu katsauksesta aikuisten oppimiseen ja opettamiseen andragogisten oletusten ja oppimisen transformatiivisuuden kautta, opettajaoppilassuhteen muotoutumi-sen tarkasteluun asemointi- ja affordanssikäsitteiden kautta sekä musiikinopiskelun ja hyvin eletyn elämän yhteyksien tarkasteluun. Laulunopetuksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tarkastelen kulttuurihyvinvoin-nin käsitteen avulla. Olen täydentänyt viitekehystä katsauksella musiikinopiskelun hyvinvointi- ja ter-veysnäkökulmiin, laajempaan kasvatuskeskusteluun sekä kriittisellä katsauksella musiikkikasvatukselli-sen toiminnan vaikuttavuusretoriikkaan.
Toteutin aineistonmuodostuksen kolmen laulunopettajan fokusryhmähaastatteluna, joka jakautui aiheen äärelle orientoitumiseen, aiheen käsittelyyn kolmen valmistelemani lauseväittämän pohjalta sekä yhteiseen koontiin dialogissa tutkimukseni käsitteellisen taustan kanssa. Analysoin tutkimusaineiston laadullisen si-sällönanalyysin menetelmiä käyttäen.
Tutkimustulokset osoittavat laulunopettajien näkevän työnsä tärkeänä ja oppilaidensa hyvinvointia lisää-vänä. Keskeinen teema on kasvattajuus myös aikuisten kanssa toimiessa, mikä edelleen avaa näkymiä kulttuurisen hyvinvoinnin tukemiseen laajemmin yhteiskunnassa. Osa opettajista kokee kuitenkin ristirii-taa laulutuntien saavutettavuuskysymysten suhteen. Yksityisopetus on usein kallista, ja oppilasjoukko rajautuu taloudellisten ja sosiaalisten resurssien mukaisesti melko kapeaan osaan ihmisistä.
Tutkimustulosten perusteella esitän, että laulunopetus voi osaltaan tukea hyvin elettyä elämää, jos opetus nähdään kasvatuksellisena projektina myös aikuisia opetettaessa. Laulunopetus ja musiikkikasvatus voi-vat olla rakentamassa yksilön ja yhteisön hyvää elämää ja vahvistaa kulttuurista hyvinvointia. Laajentuvan ammatillisuuden käsite avaa näkökulmia myös laulunopettajuuden mahdollisuuksiin yhteiskunnallisen muutoksen ajurina
The Choreographic Politics of a Staircase
No full textIn this duet, Heimonen and Rouhiainen discuss their approach to site-informed textual choreography through examining its applications at the staircase of the Parliament House in Helsinki. They present the full textual choreography generated in tandem with this site, that is reiterative poetic text, and introduce the political interests motivating their undertaking. Important to their choreographic approach is a multifaceted score and the urban sites they work in. Relying on insights from Sara Ahmed and André Lepecki, they explore the political opportunities that experimental co-authored choreographic writing has as a mode of queering the familiar. The duo describes their experiences of engaging with the staircase and how it permeates their writing and text. They underline that otherness conditions both their experience and the sharing of their collaborative endeavour. They discuss textual choreography as a plan that involves others and enables the freedom to explore and initiate alternative ways of perceiving, writing, moving and being together, alternative choreographic futures. Important is that the choreographic process is repeatedly engaged with and that in reading others continue to enact the published texts as performance. The authors propose that, as a continuous and progressive collaborative practice that engages others, their textual choreography is public political activity
Maisterin opinnäytetyö
No full textTässä kirjallisessa opinnäytetyössä käsittelen tapojani tehdä taidetta, sekä niiden tarkoitusperiä ja merkityksiä. Käsittelen kahta teostani, jotka olivat esillä Kuvan Kevät- opinnäytetöiden näyttelyssä 4.5.-2.6.2024. Käytin teoksissa piirtämisen, maalauksen ja kuvanveiston menetelmiä. Työprosessini oli vuoroin mielikuvituksellinen, havaintoon perustuva, intuitiivinen ja analysoiva. Kerron siitä sekä kokemuksena että peilaten sitä taiteen teoreettiseen tutkimukseen, kuten piirtämisen erityispiirteisiin, viivan jättämisen ja katsomisen filosofiaan, havainnon problematiikkaan ja fenomenologiaan.
Teemoja työssäni on mm. abstraktin ja esittävän raja, tiedon ja kielen pohtiminen suhteessa muotokieleen, sekä tarinallisen tilanteen muodostuminen piirtäessä. Teoksilla halusin ilmentää jännitteistä tilaa niissä esiintyvien hahmojen ja ympäristön kautta. Teoksiin pysäytetty hetki on sekoitus menneisyyttä ja tulevaisuutta. Pohdin niiden kautta ihmisen suhdetta toiseen, teknologiaan ja luontoon. Tärkeää oli myös havainnoida itse tekemisen prosessia ja oppia siitä teoksien kautta. Tekemisestä nouseville opetuksille ja ehdotuksille pystyi antaa enemmän tilaa, kun luin samalla muiden taiteilijoiden työprosesseista ja oivalluksista taiteen äärellä, kuten mm. piirroksen kanssa toimimisesta, maailman havainnoinnista, intuitiosta, sattumista ja ongelmista.
Opinnäytteessäni käytän myös otteita työpäiväkirjasta ja yleisiä pohdintojani ajalta ennen lopputyönäyttelyä. Niiden tarkoitus on kertoa ajatuksista ja kokemuksista, jotka vaikuttivat työskentelyyni sekä pohjustaa teosten alkuperiä ja täydentää niiden kanssa käymääni prosessia. Tyyli vaihtelee proosan ja tutkimuksellisen tekstin välillä. Erottelen työpäiväkirjan otteet leipätekstistä sinisellä värillä, mutta useissa kohdissa tekstiä hyödynnän molempia tyylejä