Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
EchoChamber
No full textEchoChamber, består av en immersiv installation samt denna skriftliga del av lärdomsprovet för magisterstudier inom nutidskonst vid Bildkonstakademin, Konsthögskolan, skriven av Annabel Kajetski. Övervakande lärare för lärdomsprovet är Marjaana Kella och Harri Monni. Skrivandet av den skriftliga delen har skett under överseendet av Lena Séraphin. Examinatorerna av lärdomsprovets konstnärliga och skrivna delar är kuratorn och konsthistorikern Itha O ́Neil och konsthistorikern, konstkritikern samt kuratorn Juha-Heikki Tihinen. Den konstnärliga delen av lärdomsprovet, EchoChamber, omfattade en immersiv videoinstallation och en målning som visades vid Kuvan Kevät-utställningen 4.5–2.6.2024 vid Bildkonstakademins galleri Kuva/Tila. EchoChamber bestod av ett rum fodrat i speglar, med en bänk av samma spegelmaterial där besökarna kunde sitta. En video, som utforskade teman som samhällskollaps, massunderhållning och upphovsrätt visades inuti rummet. Vid utgången möttes besökaren av en monitor som visade ett känsloigenkänningsprogram. Med hjälp av Artificiell intelligens (AI) analyserades besökarens känslomässiga tillstånd baserat på ansiktsuttryck, och resultatet presenterades i denna monitor, i form av stapeldiagram, bredvid ett fotografi av besökaren. Monitorn visade även en live-video med realtidsanalys av den person som just då satt på bänken. Den skriftliga delen av lärdomsprovet är en processbeskrivning som utforskar teorierna bakom EchoChamber. Texten förklarar varför speglar valdes som en central del av verket och deras symboliska betydelse. Den beskriver också de utmaningar som uppstod under skapandeprocessen, särskilt vid videoediteringen, och hur dessa löstes. En viktig del av texten är varför AI införlivades som ett extra lager och hur det bidrar till verkets konceptuella struktur och tematik. Den centrala kritiken i EchoChamber riktar sig nämligen mot vårt nuvarande övervakningssamhälle. Övervakning är nu en självklar del av vår vardag, där våra aktiviteter och beteenden ständigt övervakas och registreras. Samtidigt har massunderhållning, ofta driven av stora medie- och teknologiföretag, en betydande roll i våra liv. Denna underhållning är inte bara passiv; vår information och våra interaktioner används för att samla in data på oss. Denna dubbla roll som både konsument och produkt är en kritisk punkt som EchoChamber ifrågasätter. Verket ifrågasätter också varför konstnärer är begränsade av upphovsrättslagar när företag som jobbar med AI inte är det. Istället för att ge enkla svar på om något är rätt eller fel, vill verket istället belysa komplexiteten i dessa frågor och uppmuntra till reflektion. Målningen Finders Keepers - My Subconscious Garden är ett exempel på en liten pik inom ämnet, för även om AI program kan använda målningar från konstnärers nätsidor utan deras vetskap, saknar AI:n fortfarande medvetande. Sammanfattningsvis behandlar texten i detta lärdomsprov både de teoretiska och praktiska aspekterna av skapandeprocessen och ger en djupgående inblick i hur EchoChamber utvecklades från en idé till färdig installation
"Se mikä olit siellä, et ole enää täällä" eli rajan yli astumisesta - Michel Foucaultin heterotopia esityksessä message from tyler, memento mori, kirsikkatarha
No full textTämän opinnäytetyön tarkoitus on luoda allegoria ranskalaisen filosofi Michel Foucaultin (1926-1984) Heterotopia käsitteen sekä näyttämön välille. Opinnäytetyön aihe kumpuaa inspiraatiosta ja aktivoitumisesta, jota Foucaultin ajattelu herättää. Kuvaan opinnäytetyössä kiinnostustani teatterin mahdollisuudesta luoda fyysisiä, metafyysisiä sekä mielikuvallisia maailmoja maailman sisälle. Opinnäytetyössäni väitän, että teatterin potentiaali on juuri näiden erilaisten maailmojen ja mahdollisten järjestelmien rinnakkaisuus sekä mahdollisuus vierailla ”rajan toisella puolella.”
Työ sisältää johdannon lisäksi neljä lukua. Luvussa Lyhyesti Michel Foucaultin ajattelusta avaan Foucaultin käsityksiä valtarakenteista ja vallan tuottavuudesta. Alaluvun dispositiivi tarkoitus on purkaa auki yhtäläisyyksiä, joita löydän sekä teatteri että yhteiskuntarakenteista. Tätä monimutkaista vallan, tiedon ja käytäntöjen koneistoa Foucault kutsuu dispositiiviksi. Ehdotan opinnäytetyössäni, että dispositiivien hahmottaminen voi luo parempaa ja eettisempää johtajuutta ja johtaa inspiroivaan näyttämölliseen ajatteluun, sillä todellisuuden rajoja on hankala ylittää, jos itse rajaa ja sen ylittämisen vaikutuksia ei tehdä näkyväksi.
Luvussa Message From Tyler -Memento mori, kirsikkatarha pureudun kysymyksiin mitä ja miten käyttäen teosesimerkkinä taiteellista lopputyötäni Message From Tyler - Memento mori, kirsikkatarha, joka esitettiin puoli Q-näyttämöllä Q-teatterissa. Luvut kulkevat esityksen lähtöimpulssista valmiin teoksen tarkasteluun ja jälkipuintiin. Käytän esimerkkinä otteita näytelmästä, jossa heterotopian ajattelu oli konkreettisesti näkyvillä.
Luvussa Praktiikasta yritän hahmottaa minulle muodostuneita ohjaamiseen liittyviä ajattelun osa-alueita ja työskentelyn metodeja, joita olen otsikoinut seuraavanlaisesti: Tatamit, alttaritaulut, gestus, Stage pervert, BDSM ja eroottinen voimavarana sekä Tyler Durden todellisuuksien rajaajana. Näissä luvuissa nostan esiin muitakin omaan taiteelliseen ajatteluun vaikuttaneita nimiä kuten Helene Cixous, Bertold Brecht, Audre Lorde sekä ystäväni ja työparini Martta Jylhä
Taiteilijan äänellä, käden kertomana
No full textTaiteilijan äänellä, käden kertomana sisältää kuusi esseetä taiteesta, taiteen opettamisesta ja taiteellisesta tutkimuksesta.
Kirjoittaja pyrkii avaamaan taiteellista ajattelua ja tutkimusta tavalla, joka toivottavasti kutsuu keskusteluun paitsi taidemaailman ammattilaisia myös monialaista tutkimusyhteisöä ja asiasta muuten kiinnostuneita. Taiteellinen ajattelu ja tutkimus perustuvat taiteelliselle toiminnalle, siis työlle. Taide on työtä, mutta se on luonteeltaan ja tavoitteiltaan hyvin erilaista työtä kuin mikä muu tahansa työ. Tämän toteaminen ei ole elitismiä, vaan realismia.
Taiteen merkitys elämän jäsentämisessä, yhteisten ja yksityisten kokemusten ymmärtämisessä on ehkä keskeisempää kuin koskaan. Taide kokemuksena, niin tekijän kuin vastaanottajan kannalta, tarjoaa mahdollisuuden autenttiseen läsnäoloon, ajan lineaarisuuden rikkomiseen ja toiseen ulottuvuuteen astumiseen.
Kirja kutsuu kuulemaan taiteilijan ääntä.Johdanto --
Ei oppi ojaan kaada --
Kultaa, suitsuketta ja mirhamia, Impivaaran eväitä --
Etsauksia --
Rullalautailu, taiteellinen tutkimus ja sielun tarpeellisuus --
Sääntöjen ja rajojen ulkopuolella – taiteilijapedagogiikkaa --
Vähälläkin pärjää.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
In Search of Equity: Instruments of Equity Within Finnish Cultural Policy and Funding
No full textEquity has become a prominent topic through societal movements, activism and research contributing to social justice. The rapidly diversifying Finnish society needs to acknowledge its discriminating structures and cultural policy and funding are not an exception. This thesis aims to describe how equity is integrated into Finnish cultural policy and funding of current. The key elements of equity are examined from three perspectives, the policies, the funding, and research on cultural policy.
The multifaceted concepts of diversity, identity, discrimination and intersectionality will guide this study grounded on the theoretical frameworks of cultural policy, cultural rights and research on cultural policy. Through its vast and interconnected frameworks, this study reveals cultural policy to be essential in realising equity in the field of arts and culture and within state funding. Rooted in intersectional feminist thinking, this study strives to reveal what equity measures Finnish cultural policy and funding encases, how they are implemented and monitored and furthermore what are the themes arising from current discourse on diversity and equity.
The results indicate evident intent and will among decision-makers to include equity into policymaking, however a systematic approach has not been implemented as of yet. Many of the equity instruments and objectives appear general without a transparent plan of how by whom or when they are to be executed. Although encouraging changes can be observed, more effective action and structural change are needed. In addition, the results stipulate more research from several perspectives is needed to create an equitable cultural policy with participatory and intersectional practices
A Foretaste of Heaven : Musical Teleology in Mozart's Ave verum corpus, K618
No full textIn June 1791, having composed almost no church music for ten years, Mozart wrote the short motet Ave verum corpus, k618, a setting of the Latin medieval eucharist hymn. The theological teleology in the text introduces a process-like aiming at a goal that cannot, however, be reached. This study is about how teleology operates in the motet – the ways in which the text's ultimately unfulfilled goal-directed processes operate in Mozart's music. The music is approached from a variety of analytical perspectives that reflect different aspects of this theme: the new Formenlehre and phrase structure, topic theory, and the analysis of voice-leading structure, register and hypermetre. Together, these approaches elucidate the multiplicity of musical processes that, as in the motet's text, announce a goal but fail to reach it.
This article has been published in a revised form in Eighteenth-Century Music, https://doi.org/10.1017/S1478570623000258. This version is free to view and download for private research and study only. Not for re-distribution or re-use. © The Author, 2024
Technology in the service of educational purposes in music classrooms
No full textThe rapid multiplication of research studies on music education technology, as well as the increasingly central role of technology in policy documents, signify a general interest in the possible applications of technology for music teaching and learning. Whether these possibilities are fully actualised in school classrooms has been the topic of many recent investigations. Indeed, multiple studies (e.g., Partti, 2016; Calderón-Garrido et al., 2020; Holdhus et al., 2022; Partti et al., 2023) have pointed out the disparity between curricular aims and the varying, and often quite limited, technological skills of music teachers in implementing these aims. In this chapter, we suggest that this disparity is at least partly due to the diversity of terminology used and the variety of meanings given to technology in music education. Just as the conceptualisations, justifications and meanings of technology vary in different contexts and from one author to another, the understandings of the aims and possibilities of technology also differ both in curricular documents and in teachers’ interpretations of the aims stated in those documents
Kateuden siivittämänä - Kasvutarina suhteestani kateuteen
No full textKirjoitan kirjallisessa opinnäytteessäni suhteestani kateuden tunteeseen, joka mielestäni kumpuaa riittämättömyyden kokemuksesta.
Käsittelen sitä, mistä kokemani kateuden tunne ja riittämättömyyden kokemus ovat mahdollisesti lähtöisin. Tarkastelen, miten ne ovat näyttäytyneet suhteessa itseeni ja taiteen tekemiseen. Pohdin, mitä haittaa ja hyötyä kateudesta mahdollisesti on. Kirjallisen opinnäytteeni
isoin luku käsittelee taiteellista opinnäytettäni, Release lyhytelokuvaa, jonka aiheena on kateus. Elokuvassa pyrin taiteen keinoin,
näyttämään katsojille, millaiseksi kateuden tunne muuttaa mielenmaisemani ja kuinka pääsen sen kahlitsevasta suhteesta irti. Kirjallinen ja taiteellinen opinnäytteeni ovat olleet työpari, joita olen työstänyt limittäin. Elokuva on lopputulema kaikista havainnoistani, joita tässä kirjallisessa opinnäytteessäni käsittelen. Elokuvan tekoprosessin aikana syntyneet havaintoni ovat puolestaan osana kirjallisen opinnäytteeni käsittelylukuja ja pohdintoja. Lopuksi reflektoin, miten suhtaudun kokemiini tuntemuksiin näin valmistumisen kynnyksellä.
Kirjallisen opinnäytteeni alussa avaan suhdettani Teatterikorkeakouluun. Kuvailen, kuinka pääsykokeista muodostui minulle väylä hakea hyväksyntää. Kirjoitan siitä, millainen vaikutus monen vuoden hakuprosessilla oli minuun. Tarkastelen, mitä se minussa aiheutti, kun minut
lopulta valittiin opiskelijaksi. Kirjoitan myös näkemyksistäni, millaisia vaikutuksia lapsuudellani on saattanut olla minäkuvaani.
Kolmannessa luvussa käsittelen asioita, joihin kateuden tunteeni on kohdistunut. Ensiksi pohdin roolikateutta. Olen esimerkiksi ajatellut, että minussa on jotain vikaa, kun en ole saanut tiettyä roolia. Kirjoitan, kuinka kateuden tunteen taustalla, on ollut kokemus riittämättömyydestä ja tarve tulla nähdyksi Kuvailen tilanteita, joissa kateuden tunne on nostanut päätään, ja mitä nuo kokemukset ovat minulle opettaneet. Seuraavaksi kirjoitan itkemisestä. Kuvailen, kuinka kyyneleiden valuminen näytellessä, on aikaisemmin määrittänyt minun mielessäni omaa sekä muiden näyttelijäntyötä. Avaan myös tämänhetkistä suhtautumistani itkemiseen. Jaan kokemuksiani siitä, mitä on seurannut, kun olen tähdännyt tiettyyn päämäärään näytellessäni. Olin asettanut itkemisen ainoaksi päämääräksi, jolloin rehellisyys hetkessä elämiseen jäi huomiotta.
Neljännessä luvussa kirjoitan näkemyksistäni kateuden huonoista ja hyvistä puolista. Kerron havainnoistani, kuinka kateus on ollut esteenä työssäni ja miten kateus on ollut myös voimavarani tehdä taidetta täydellä sydämellä. Kirjoitan myös ADHD:sta ja siitä, millainen eteenpäin työntävä voima se on ollut yhdistettynä perfektionismiini.
Viidennessä luvussa kirjoitan irtautumisen kokemuksistani näytellessä, kun näen itseni ulkopuolelta, enkä ole enää läsnä näyttämöllä. Jaan myös keinojani päästä takaisin kohtauksen sisään, kuten esimerkiksi fokuksen siirtämisen vastanäyttelijän kuuntelemiseen.
Kuudennessa luvussa pohdin psyykkisen hyvinvoinnin merkitystä näyttelijän opinnoissa ja työkentällä. Kuvailen työkaluja, joita olen käyttänyt esitykseen valmistautumiseen. Pohdin, mistä olisi lisäksi voinut olla minulle hyötyä opiskellessani.
Viimeinen luku käsittelee lyhytelokuvaani Release. Puran elokuvan tekemisen eri vaiheita läpi. Lähden liikkeelle ideoinnista. Kirjoitan käsikirjoittamisesta, taiteellisesta suunnittelusta, elokuvan symbolismista, kuvauksista sekä jälkitöistä. Ison osan luvusta saa pohdintani näyttelijäntyöstä sekä ohjaamisesta. Kirjoitan, miten perfektionismini ja riittämättömyyden tunteeni ovat tulleet esille, monen eri vastuualueen hoitamisessa. Luvun loppuun summaan, mitä kaikkea produktio opetti minulle elokuvan tekemisestä ja näyttelijäntyöstä.
Lopuksi teen yhteenvedon kasvustani parempaan henkiseen mielentilaan. Reflektoin oppimiani asioita itsestäni ja taiteen tekemisestä.
Tarkastelen mennyttä ja suhtautumistani tulevaan valmistumiseen
Välillä - Monilajisen esitystaidepedagogisen praktiikan muotoutumista Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä
No full textOpinnäytetyössäni tutkin minkälaista monilajista esitystaidepedagogista praktiikkaa taiteellis-pedagogisella transformaation alueella toteutettava oikean työn tekeminen Eläinsuojelukeskus Tuulispään toisten eläinten kanssa ehdottaa ja minkälaisen esityksellisen kehyksen avulla työskentelyä voisi avata muille. Opinnäytetyö lähti liikkeelle halusta olla ja toimia toisten eläinten kanssa, yhteistä maaperää etsien esitystaiteen ja taidepedagogiikan rajamaastoista. Työ kysyy: miten toisten eläinten vakavasti ottaminen taiteellis-pedagogisen praktiikan ehdottajina ja harjoittajina vaikuttaa sen sisältöön, muotoon ja käsitykseen siitä, mitä taide(pedagogiikka) on tai voisi tulevaisuudessa olla?
Alustan työn avaamalla suhdettani toisiin eläimiin, esitystaiteeseen ja taidepedagogiikkaan, joiden välille muodostuvaa aluetta työ kokonaisuudessaan tutkii. Alustuksen jälkeen kerron työskentelystäni Tuulispäässä ja toisten eläinten kanssa yhteismuotoutumisen aiheuttamista nyrjähdyksistä ajattelussani, sekä hetkellisistä tasapainon kokemuksistani tietämättömyyden keskellä. Heijastan kokemuksiani muun muassa kasvatustieteiden professori Gert Biestan maailmakeskeiseen pedagogiikkaan, esitystaiteilija ja tutkija Tuija Kokkosen vieraanvaraisuuden- ja heikon toimijuuden käsitteisiin, feministiteoreetikko Donna Harawayn kumppanuuslajin-, kasvatustieteilijä Virpi Väkkärän kanssakuljeskelun- sekä kasvatusfilosofi John Deweyn täyskokemuksen käsitteisiin sekä taidehistorioitsija Jessica Ullrichin pohdintaan toisten eläinten toimijuuden ja luovuuden sijoittamisesta lajienvälisen taiteen keskiöön.
Työn perustana toimii lokakuusta 2023 maaliskuuhun 2024 kestänyt työskentelyjakso, johon sisältyi keskimäärin yksi vapaaehtoisvuoro viikossa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä, yhdessä esitystaiteilija Maija Linturin kanssa. Työskentelyjakso johti 9 tunnin mittaiseen osallistavaan Välillä-esitykseen, jossa 7 kutsuvierasta vietti päivän kanssamme Tuulispäässä vapaaehtoistyötä tehden. Esitys ehdotti
osallistujille kolmea olemisen- ja huomion suuntaamisen tapaa: havaittavaksi tekeytyminen toiminnassa (vapaaehtoisvuoron työtehtävissä), kutsuille herkistyminen ja tarkkailijaksi asettuminen.
Vapaaehtoistyö, eli oikean työn tekeminen toisten eläinten kanssa taiteellis-pedagogisen ajattelun kontekstissa on opinnäytetyöni toiminnallinen lähtökohta. Työ havainnoi toiminnasta käsin syntyviä toisten eläinten, esitystaiteen ja taidepedagogiikan välisiä suhteita, heijastaen niitä posthumanistisen-, kriittisen eläintutkimuksen-, taidepedagogiikan- ja esitysteorian viitekehyksiin. Työ pyrkii suuntaamaan
huomiota toisten eläinten toimijuuteen, esteettiseen ilmaisuun ja -kokemuksiin sekä taidekäsityksiin. Se keskittyy kuuntelemaan, minkälaisia kysymyksiä toiset eläimet kysyvät ja miten heidän kysymyksiinsä vakavasti suhtautuminen muuttaa käsitystämme maailmasta.
Päätän työni pohtimalla affektien merkitystä monilajisessa, taiteellis-pedagogisessa praktiikassa ja pohdin Välillä-esityksen kaltaisen monilajisen esityksen potentiaalia muodostaa transformaation alueita, joilla vastavuoroinen toiminta toisten eläinten kanssa esityksen kanssatoimijoina ja -taiteilijoina horjuttaa ihminen-eläin dikotomiaa niin taiteessa kuin elämässä yleensä. Lisäksi väitän, että Välilläesityksen kaltaisessa monilajisessa esityksessä koettu yhteismuotoutuminen toisten eläinten kanssa voi mahdollistaa ihmisen ja toisen eläimen suhteen uudelleen määrittymisen myös esityksen ulkopuolisessa maailmass
Background Music Cultures in Finnish Urban Life
No full textThe book focuses on how music is experienced, articulated, and reclaimed in urban commercial environments. Special attention is paid to listeners, spaces, and music, co- and re-produced continuously in their triangular relationship affected by social, legal, economic, and technological factors. The study of the historical development of background music industries, construction of contemporary sonic environments, and individual meaning-making is based on extensive data gathered through interviews, surveys, and fieldwork, and supported by archival research. Due to the Finnish context and the ethnomusicological approach, this study is culture-sensitive, providing a fresh 'factory-to-consumer' perspective on a phenomenon generally understood as industry-lead, behavioral, and global
Kuvataiteen maisterin opinnäyte
No full textTeoskokonaisuuteni Kuvan Kevät 2024 -maisterinäyttelyssä koostui kolmesta öljymaalauksesta, kahdesta veistoksesta, puuväripiirroksesta ja tekstiiliteoksesta. Kokonaisuus oli esillä Kuva/Tila-galleriassa.
Lopputyössäni minua on innoittanut Danten runoelma Jumalainen näytelmä, jonka mukaan teoskokonaisuus on myös nimetty. Teoksien esillepanossa halusin korostaa narratiivisuutta. Narraatiolla oli kolme päätasoa, joista ensimmäinen tapahtui kolmen maalauksen välillä. Toisella tasolla seikkailivat pienet keraamiset vaeltajahahmot, jotka ikään kuin kävivät isojen näkymien lomassa. Hahmojen tarina on omalla tasollaan, mutta suhteessa maalauksiin. Kolmannen kerronnan tason muodosti iso sivuun vedetty verho, jonka taakse oli sijoitettu hyllylle Purgatorio-piirros ja Pyhiinvaeltaja-veistos. Verho oli kokonaisuuden suurin elementti, ja jonkinlainen kosminen esirippu. Verhon nimi “Oi nähkää opetus, joka tässä kuvien kummain verhoamana piilee” viittaa Danten tapaan vetää lukija tekstin syvempään tarkasteluun, johon haluan itsekin kutsua teosteni katsojan.
Danten kirja jakautuu kolmeen osaan: Helvetti, Purgatorio ja Taivas, joita käsittelen tauluissani henkisinä tiloina. En näe matkaa niiden läpi pelkästään lineaarisena, eikä teosteni esillepano mukaillutkaan kirjan rakennetta. Opinnäytteeni kirjallinen osa sen sijaan mukailee Dantea, koska teokset valmistuivat samassa järjestyksessä. Teosteni merkitysten avaamiseen käytän pääasiassa filosofisia, taidehistoriallisia ja psykoanalyyttisia keinoja. Kaikki maalaukseni tarkastelevat jollain tasolla omaa suhdettani maailmaan ja naisen rooleja, koska katson ympäristöäni ja historiaa siitä näkökulmasta. Esimerkiksi käyttämällä itseäni Väliintulo-teoksen mallina olen asettautunut toiminnalliseen rooliin.
Kirjallisessa osassa, joka etenee matkanomaisesti, käyn syvällisesti läpi teosteni taustoja, joiden ohessa käsittelen maalausprosessia ja kuvallisia ratkaisujani. Ensimmäisenä vastaan tulee Helvetti ja Paralyysi-maalaus. Tämä Medusaa kuvaava teos johdattaa pohtimaan kauneuden vetovoimaa, jähmettävää pelkoa ja omaa monimutkaisuuttani. Seuraavaksi käsittelen Purgatorioon sijoittuvaa Kontemplaatio-maalausta, joka on teoskokonaisuuden hengellinen ydin. Lopuksi saavun Taivaaseen liittyvään Väliintulo-maalaukseen. Dynaamisen teoksen inspiraationa ovat useat pyhimysaiheiset kuvat. Se liittyy myös allegoriseen tulkintaan Medusan ja Perseuksen myytistä. Matkan viimeisellä etapilla, verhoteoksen äärellä, pohdin vielä käyttämiäni materiaaleja ja niiden työstämistä