Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Digitala stämmor : Finlandssvensk musikkultur i förändring
No full textMusiken är alltmer närvarande i vår vardag. Digitaliseringen har gjort det enklare att producera, sprida och lyssna på musik. Men vad innebär det för minoritetsmusik och små musikkulturer? Förstärks de av de nya möjligheterna eller drunknar de i flödet? Vilka nya uttrycksformer skapas? Hur påverkas upplevelsen av kulturell sammanhållning? Och vilken roll tar de etablerade musikinstitutionerna, till exempel public servicebolag och operahus? I boken diskuterar fyra musikforskare hur digitaliseringen har inverkat på den finlandssvenska musikkulturen, med fokus bland annat på folkmusik, populärmusik, körsång och hiphop
“This is your house”: Audience engagement approaches in (Finnish) Immersive Theatre.
No full textA current participatory turn in consumer behaviour and cultural policy-making is exemplified by the rising popularity of “immersive” theatre, a genre in which the audience are cast as the protagonists of open-world spaces to construct their own narrative arc of a production.
This thesis uses qualitative case study to deconstruct the audience engagement approach of an award-winning Finnish immersive theatre production, Book of Rooms (Huoneiden Kirja) in order to offer insight into the facilitation of immersive audience experience. The data gathered includes pre- and post-production interviews with the Artistic Director and Head of Audience Experience of the production, triangulated with data from interviews with other Finnish immersive theatre makers, contextualised with the author’s own phenomenological experience of Book of Rooms as an audience member.
The research suggests that it is through non-hierarchical leadership processes combining artistic and logistical thinking with value-driven decision-making that agency-driven audience engagement arcs can be created. The holistic nature of this approach means that these findings may be relevant to wider discussions of cultural participation, impact and inclusion
Music Schools : In Search of Equity
No full textIn this Symposium, my contribution explores the historical narratives of Finnish “out of school” music education, specifically, the basic arts education in music provided by music schools, from a legal-philosophical perspective. Despite Finland’s small population of approximately 5.6 million inhabitants (Statistics Finland 2024), the nation has produced a significant number of globally renowned musicians. This achievement is attributed to the country’s systematic “out of school” music education, which is supported by government funding. I will delve into the primary mechanisms employed by the state to support music education provided by music schools, tracing back to the late 1960s when the first Act (147/68) on state support for music schools was enacted, up to the present day
Pulahdus turkoosiin uima-altaaseen
No full textTutkin opinnäytteessäni Pulahdus turkoosiin uima-altaaseen, uima-altaiden moninaisia merkityksiä sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla. Lähestyin aihetta autoetnografian menetelmin ja tarkastelin uima-altaita paitsi fyysisinä tiloina myös kulttuurisina ja sosiaalisina ilmiöinä. Avaan lukijalle aineistoani ja perusteluja sekä autoetnografisen menetelmän valintaa.
Analyysiosiossa pohdin uima-altaiden ja uimisen historiallista kehitystä ja esiintymistä nykytaiteessa. Mietin aineistoni kanssa miten uima-altaat heijastivat ja muokkasivat käsitystä vapaudesta, yksityisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Käsittelin uima-altaiden esteettisiä ominaisuuksia ja kemiallisia pitoisuuksia. Tarkastelin julkisen uima-altaan eli uimahallin käsitettä ja merkitystä yhteiskunnassa sekä omassa arjessani.
Seuraavaksi kävin läpi uima-altaiden vertauskuvia ja vaikutuksia taidehistoriassa, populäärikulttuurissa kuten elokuvissa ja nykytaiteen teoksissa. Pohdin erityisesti Kalifornian ja Hollywoodin vaikutusta näihin kulttuurin osa-alueisiin. Tässä yhteydessä keskityn yksityisten uima-altaiden erilaisiin rooleihin verrattuna julkisiin uimahalleihin. Sisällytin tekstiin henkilökohtaisia uintipäiväkirjamerkintöjä, jotka tuovat esiin uimisen keholliset ja meditatiiviset ulottuvuudet. Tekstiä tauottaa myös teoskuvaesimerkit, joita avaan sen verran kun katson tarpeelliseksi.
Lopussa palasin aiheenvalintani perusteluihin ja syihin sekä tutkimuskysymyksen tarkasteluun. Kävin läpi kirjoitustyön jälkeen esille tulleita havaintoja ja oivalluksia.Saavutettavuus Alt-tex
Perhesuhteiden merkitys musiikillisen minuuden ja erityisorientaation kehittymisessä – musiikin korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia muusikkoperheissä kasvamisesta
No full textTämä maisterintutkielma tutkii, millaisia merkityksiä perhesuhteet saavat musiikillisen minuuden ja erityisorientaation kehittymisen näkökulmasta yksilöiden tarinoissa. Laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan musiikkialalle suuntautuneiden korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia elämän varrelta perheissä, joissa yksi vanhemmista on tai molemmat vanhemmista ovat muusikoita. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia merkityksiä perheen sisäiset musiikilliset arvot ja käytännöt saavat opiskelijan tarinoissa musiikillisen minuuden rakentumisesta? 2. Kuinka opiskelijat kokevat perheen merkityksen erityisorientaation muodostumiseen elämänkaarensa eri vaiheissa?
Käsitteellisessä viitekehyksessä esitellään musiikillisen minuuden käsite, jonka sisällä tarkastellaan musiikillisen minäkäsityksen määritelmää. Keskeisiä viitekehyksen käsitteitä ovat myös musiikillinen yleis- ja erityisorientaatio, jotka voivat kehittyä ammatilliseen orientaatioon. Edellä mainittuja käsitteitä tarkastellaan musiikillisen orientaatioteorian sisällä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kerronnallisilla haastatteluilla kolmelta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkialan opiskelijalta, jotka opiskelevat eri koulutusohjelmissa. Tutkimuksen analyysi on kaksivaiheinen ja siinä on hyödynnetty niin narratiivien analyysiä kuin narratiivista analyysitapaa.
Tulokset osoittavat, että vanhempien musiikillisten arvojen ja niistä heijastuvan toiminnan merkitys koettiin niin välillisesti kuin välittömästi vaikuttaneen yksilöiden musiikilliseen minuuteen ja erityisorientaatioon. Vanhempien nähdään vaikuttaneen musiikkiharrastuksen aloittamiseen. Tulokset osoittavat, että vanhemmat arvottivat säännöllisen harjoittelun tärkeyttä arjessa. Haastateltavat kokivat eroja perheen merkityksessä, joka ilmeni sekä aktiivisten toimien että olemuksellisen esimerkin kautta musiikilliseen minuuteen vaikuttaen
Harrastamisen voimaa ja iloa : näkökulmia harrastustoiminnan ohjauksen pedagogiikkaan
No full textJokaisella lapsella ja nuorella on oikeus mieluisaan harrastukseen ja laadukkaaseen harrastustoiminnan ohjaukseen. Tämä teos on kirjoitettu erityisesti harrastustoiminnan ohjaajille ja koordinaattoreille heidän arvokkaan työnsä tueksi, mutta soveltuu myös kaikille muille pedagogisen toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Julkaisussa paneudutaan kaikille harrastustoiminnan ohjaajille yhteiseen pedagogiikan ja pedagogisen vuorovaikutuksen maailmaan. Pedagogisella osaamisella harrastustoiminnan ohjauksessa tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja ja asenteita, joita ohjaaja tarvitsee tukeakseen lapsen ja nuoren oppimista, rakentaakseen tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöjä ja kehittääkseen pedagogista ajattelua ja toimintaa. Teokseen on koottu harrastustoiminnan ohjaajien kouluttajina toimineiden alan asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, jotka johdattavat lukijan lasten ja nuorten harrastustoiminnan ohjauksen monipuolisiin pedagogisiin näkökulmiin.
Julkaisu on toteutettu osana Harrastamisen Suomen mallin valtakunnallista kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.Esipuhe / Inkeri Ruokonen, Sirke Pekkilä ja Sunna Maijala
Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdys / Iina Berden
1. osa Laadukas harrastustoiminnan ohjaus innostuksen lähteenä.
Kuunteleva, kunnioittava ja kannustava kohtaaminen harrastustoiminnan ohjaajan pedagogisen osaamisen ytimenä / Eeva Anttila
Harrastus lapsen ja nuoren hyvän kehityksen tukena / Jari Sinkkonen
Harrastaminen tukee oppimista ja vuorovaikutusta Tanja Laimi
Osallisuutta tukeva liikuntakerho / Satu Lehto
Luovuus ja leikillisyys ohjaajan pedagogisena voiman lähteenä ja ilon tuojana / Inkeri Ruokonen
2. osa Inklusiivinen harrastustoiminta kutsuu kaikkia mukaan.
Oppijalähtöisyys – avain inkluusioon? / Tuulikki Laes
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten harrastustoiminta / Nelli Niemelä
Kaikki mukaan / Markku Kaikkonen
Vahvuudet pedagogiseksi voimavaraksi / Lotta Uusitalo
3. osa Kulttuuritietoisen harrastustoiminnanohjauksen eettisiä ja oikeudellisia näkökulmia.
Kulttuuritietoinen harrastustoiminta – käsitteitä ja käytäntöjä / Mariana Siljamäki
Taideharrastuksen eettisistä kysymyksistä / Heli Kauppila
Yhdenvertaisen harrastamisen oikeudellinen perusta ja sen toteuttaminen / Iina Järvinen
4. osa Koulutuksen opintomatka ja juhlaseminaari.
Laivaseminaari harrastustoiminnan ohjaajien pedagogisen koulutuksen toteutusmuotona / Inkeri Ruokonen, Sirke Pekkilä ja Sunna Maijala
Juhlaseminaarin tunnelmia / Inkeri Ruokonen, Sirke Pekkilä ja Sunna Maijala
Hyödyllisiä lähteitä harrastustoiminnan ohjaukseen.Tämä julkaisu on toteutettu Harrastamisen Suomen mallin kehittämishankkeessa – Pedagogisen toiminnan perusteet lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Hankkeen koordinoijana on toiminut Taideyliopiston Avoin kampus.
Kehittämishankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen
observatorio, Olympiakomitea sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuksen rahoittajana on
opetus- ja kulttuuriministeriö.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Polyhymnia’s Agent : Musical Humanism, Exordial Rhetoric, and the Veneration of Antiquity in the Works of Michael Praetorius (1571–1621)
No full textThe Middle-German composer Michael Praetorius (1571–1621) has been considered a cultural agent between the Renaissance and Baroque periods, as well as between southern and northern Europe (Forchert 1959: ix–x; 2021; Rode-Breymann & Spohr 2011: 15; Limbeck, Schmitt & Wirth 2022: 13). Even if this is true, the viewpoint has hitherto concerned transferring only musical styles and practices. Praetorius’s agentive role over time and place is still a more multi-faceted phenomenon than one might assume. His works, both writings and compositions, also reflect extramusical, educational, and ethical dimensions. I argue that one can find certain ideals of historical continuity and inevitable imitation of ancient things (res antiquae) in Praetorius’s writings. In other words, these ideals have to do with the ethos of sincere veneration of antiquity, not only in musical practices but in all literary culture, both ecclesiastical and civic life. His literary, poetic, and rhetorical ideals reach far, from ancient Mount Parnassus to the early modern organ loft of Wolfenbüttel’s Court Chapel. -
Paperista ja tuulesta
No full textMaisterin opinnäytteeni taiteellinen osa on installaatio, Arborescent, joka esitettiin osana Kuvan Kevät -ryhmänäyttelyä 6.5.-4.6.2023 Helsingissä. Teoksessa seitsemän luonnonvalkoista syväpainopaperia riippuivat galleriatilassa papereihin kiinnitettyjen pintakaiuttimien eli aktuaattorien varassa. Paperit välittivät ääntä ja väreilivät niihin syötetyn äänimateriaalin vaikutuksesta. Papereihin oli kaiverrettu laserkaivertimen avulla yksityiskohtaisia männyn ja pyökin mikroskooppikuviin perustuvia jälkiä. Teoksen paperit oli aseteltu tilaan niin, että näyttelyvieraat saattoivat kulkea papereiden välistä, katsella ja kuulostella niitä eri puolilta ja etäisyyksiltä.
Installaation yhteydessä pidimme konsertin yhdessä viulisti Meriheini Luodon kanssa. Konsertissa akustisen viulun ja pianon ääni yhtyi papereista välittyvään äänimaisemaan ja väreilyyn, jota kontrolloin ja muokkasin pianonsoiton ohessa. Konsertin jälkeen, näyttelyn viimeiseksi viikoksi, viulun äänet jäivät papereihin soimaan osana installaatiota.
Maisterin opinnäytteeni kirjallisessa osassa kuvaan Arborescent-teoksen ja sen tekoprosessin vaiheita sivujuonteineen. Kirjoitan maisterin taiteellisen opinnäytetyön lisäksi aiemmista teoksistani sekä taiteellisista prosesseista, jotka ovat vaikuttaneet opinnäytteeni syntyyn ja laajemmin tapaani tehdä ja ajatella. Jäsennän taiteellista praktiikkaani, sen muutosta ja kehitystä vuosien varrella sekä sitä, miten taustani äänen ja musiikin parissa on vaikuttanut työskentelyyni kuvataiteiden piirissä. Kerron myös tapahtumista, jotka ovat ohjanneet minua opiskeluvuosinani. Koulun minulle suoman vapauden turvin en noudata tekstissäni tieteellisen artikkelin muotoa, vaan hyödynnän esseististä ja kaunokirjallista kieltä. Opinnäytetyöni kirjallinen osio ei ole tutkielma, eivätkä tekstissä esitetyt ajatukset ja mielipiteet aina turvaudu lähdekirjallisuuteen. Kirjallisen osion loppuun olen sisällyttänyt kuvia tekstissä puhutuista teoksista
Contemporary clarinet repertoire from Finland and the United States : new ways of artistic expression and a study of sociocultural differences
No full textThis doctoral research project examined artistic and sociocultural aspects of Finnish and American contemporary music performance practice in repertoire for clarinet. The main themes that emerged from this research were notation as culture practice, shared ownership, performer agency, and performance practice as a refection of cultural values. The doctoral degree consisted of three live performances, a CD recording entitled Duel, and a dissertation, The Musical Anthropologist
Virallisen työajan ulkopuolella - Tunnetyö ja ammatillinen käyttäytyminen esitysprosessissa
No full textKirjallisen opinnäytetyöni aihe on tunnetyö ja ammatillinen käyttäytyminen esitysprosessissa. Tarkastelen aihetta omien kokemusteni, tutkimuskirjallisuuden sekä haastattelujen kautta.
Tunnetyön alkuperäinen määritelmä on peräisin sosiologi Arlie Hochschildin teoksesta The Managed Heart (1983).Tunnetyö on pitkäjänteistä, tietoista toimintaa, jonka fokuksessa ovat tunteet ja niiden kanssa operoiminen vuorovaikutustilanteissa. Työntekijän työtehtävissä tunnetyö voi olla yksi osa-alue. Ammatillisessa käyttäytymisessä taas yhdistyy ammatillisuus ja käyttäytyminen. Käyttäytymistä ohjaavat psyykkiset, kognitiiviset ja emotionaaliset prosessit, joita ovat esimerkiksi havaitseminen, ajatteleminen, kuvitteleminen, päätteleminen, muistaminen, tahtominen ja tunteiden kokeminen. Ulkoisesti havaittavaa käyttäytymistämme edeltää nopea tai hidas ajatteluprosessi. Käyttäytymisen ohjaus toimii vaihtelevasti. Työhyvinvointia arvostetaan nykyään esittävän taiteen kentällä aiempaa enemmän. Osa työhyvinvointia on työpaikan tunnekulttuuri ja se, kuinka ihmiset säätelevät omia tunteitaan. Tunteiden käsittely ja hallinta kuuluu normaaliin vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin ja työhönkin. On konflikteja, joita täytyy ratkoa ja muuta elämään kuuluvaa sekaannusta. Joskus kuitenkin kuormittavaksi koettu, tunnekeskeinen vuorovaikutus alkaa tuntumaan työltä. Pohdin sitä, millainen tunteiden käsittely kuuluu työhön ja mikä ei.
Olen haastatellut kolmen eri taiteilijasukupolven dramaturgia, jotka ovat kertoneet omia kokemuksiaan tunnetyön tekijöinä esitysprosesseissa. Pyrkimykseni on lisätä ymmärrystä siitä, millaisena esitysprosessien tunneilmaisu ja tunteiden käsittely näyttäytyy. Kysyn: Millaista ammatillista käyttäytymistä odotamme tai voimme odottaa kollegoiltamme prosesseissa? Millainen on ammatillinen- ja epäammatillinen työyhteisö? Ja miten taiteilijaidentiteetti ja omaksumamme taiteilijakuvat sopivat yhteen modernin keskiluokkaisen, ammatillisuutta korostavan työelämän kanssa?
Haastattelujen pohjalta voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: esitysprosesseissa tehdään paljon tunnetyötä, joka sijoittuu usein väleihin ja virallisen työajan ulkopuolelle. Vain harvoissa tapauksissa tunnetyön tekemisestä on erikseen neuvoteltu ja siitä kiittävän palautteen saaminen on poikkeus. Vastaus kysymykseen, kenen tunnetyötä prosesseissa pitäisi tehdä, jää avoimeksi. Kuinka suuri määrä tunnetyötä prosessissa on, riippuu ensisijaisesti ihmisten käytöksestä, tunnesäätelyn valmiuksista ja persoonista. Eräs syy sille, miksi prosessit saattavat edelleen olla taiteen alalla kitkaisia, voi lisäksi löytyä taiteen perinteisten arvojen ja modernin työelämän arvojen välisen dynamiikan ristiriidasta. Tälle ristiriidalle voi rakentua myös moderni taiteilijaidentiteetti