Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Global artistic citizenship : (Re-)imagining interculturalism, collaboration, and community engagement as central elements of higher music education
No full textThis article seeks to better understand the impacts of placing interculturalism and community engagement as central elements in higher music education and its effects on students’ experiences, learning outcomes, and societal contributions. Qualitative data is drawn from three contexts of intercultural learning environments, including graduates of a degree programme in global music, as well as current students participating in an intercultural arts camp and a refugee community project as part of their studies. Findings emerge in terms of the ways intercultural learning environments impact students’ sense of global artistic citizenship, develop extra-musical skills, provide opportunities to engage with societal issues, and expand professionalism, enhancing the ability to create a career and engage with the changing world. Key findings and conclusions point to the need to continuously re-imagine the structures of institutions and the ways they can become more inclusive, pluralistic, intercultural, and connected to the world around them
Metsänkehto
No full textLopputyöni koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Taiteellinen osa on Metsänkehto-niminen teoskokonaisuus, joka oli esillä Kuvan Kevät 2022 näyttelyssä Kuva/Tilassa. Tekstiosuudessa kuvailen teoskokonaisuuden syntyprosessia ja siihen vaikuttaneita kokemuksiani sekä taidekäsityksiäni.
Metsänkehto teoskokonaisuus koostuu yhdeksästä osasta: yhdestä öljyvärimaalauksesta ja kahdeksasta eri materiaaleilla (pahvi, Foam Clay, savi, keramiikka, kangas) toteutetusta veistoksesta. Osat kommentoivat toisiaan, rakentavat kokonaiskokemusta. Kuvailen osien syntyä ja niihin liittyviä valintoja.
Läheinen luontosuhde on keskeinen osa taidekäsitystäni ja tapaani hahmottaa maailmaa. Luontoa koskevat asenteet, ajattelutavat ja arvot sisältyvät luontosuhteeseen. Suhde kehittyy ihmiselle yksilöllisenä prosessina jo lapsuudesta lähtien. Taiteellisessa työskentelyssäni tämä tulee esiin luontosuhteen symboliikassa sekä henkilökohtaisen kokemuksen merkityksellisyydessä.
Omalla luontosuhteellani on myös terapeuttinen ja mytologinen aspekti. Luontosuhteeni konkretisoituu halussa suojella luontoa ja toimia sen mukaisesti. Työskentelytavoissa pyrin huomioimaan mm. kierrätyksen sekä välttämään materiaalihukkaa. Työskentelyn edetessä pohdin feminististä luontosuhdetta, jossa luonto ja nainen nähdään vallankäytön ja riiston kohteina.
Kirjallisessa osassa kuvailen teoskokonaisuuden syntyprosessia ja siihen vaikuttaneita kokemuksiani, valintojani ja taidekäsityksiäni kolmen pääkappaleen avulla: Mistä tulen, Missä olen ja Mihin olen matkalla. Pyrin hahmottamaan taidekäsitystäni peilaamalla sitä muiden teksteihin. Pohdin luontokäsitykseni syntyä ja luonnetta, luonto- ja maisema-aiheisen taiteen olemusta ja suhdetta omaan taiteelliseen tekemiseeni. Hahmotan tunteen ja henkilökohtaisen luontokokemuksen mahdollistamaa jälkeä ihmisen toiminnan ja valintojen taustalla.
Hahmottelen myös yhteyksiä luontoon samaistumisen ja feministisen kokemisen välillä
Children as collaborators in music schools : Locating student voice in professional landscapes
No full textAlthough collaboration has dominated much of the educational discourse since the beginning of the twenty-first century, collaborative work is often undertaken for central stakeholders rather than with them. Despite efforts to create socially sustainable practices, the extent to which individuals are validated as equal and empowered actors to participate in decisions that affect them appears to be hindered by strongly held institutional beliefs about the roles of different actors. Childhood scholars have pointed out that children are often considered incapable of participating in matters concerning their own lives. In music education, not even attaining the age of majority appears to grant students a greater role in educational decision-making. This chapter aims to highlight the fact that when collaboration aims at enhancing the (e)quality of music school practices, it is important to bring actors responsible for child and youth affairs together, including children and young people themselves. The discussion draws on the work of educationalist Gert Biesta and is contextualised in the framework of Finnish government-regulated music schools to examine what it would mean for music schools to approach children and young people as equals, and what implications this nonhierarchical thinking about children and the acceptance and recognition of their part in collaboration would have for music education
A Modal Heterotopia : Rethinking Makam Modality and Chordal Harmony in Interwar Rebetiko
No full textThis article revisits the concepts of makam modality and chordal harmony, and argues for viewing interwar rebetiko as a musico-cultural amalgamation. I explore the transcendence of the theoretical incompatibility beyond the East–West dichotomy by employing the Foucauldian concept of heterotopia as a de-ideologised analytical tool. I conduct a case study of makam Sabâ and pertinent harmonisation on the guitar, by analysing two representative historical recordings from the 1930s and interpreting them within the contemporaneous musico-cultural context. As a result, I contend that the terms “equal-tempered makam” and “idiosyncratic harmonisation” mirror expressions of modal heterotopia within interwar rebetiko
"Se oma palo oli niin kova niihin kaikkiin soittimiin ja sitten niihin kaikkiin tyyleihin" : Kokemuksia multi-instrumentalismin merkityksistä
No full textTutkimuksen tehtävä oli analysoida, millaisia henkilökohtaisia ja institutionaalisia merkityksiä multi-instrumentalismilla voi olla. Tarkastelun kohteena olivat kolmen ammattimuusikon henkilökohtaiset multi-instrumentalismin muodostumisen ja ilmenemisen
tavat sekä ympäristöt. Tutkimuskysymys oli: Minkälaisia henkilökohtaisia ja institutionaalisia merkityksiä montaa instrumenttia ammattimaisesti harjoittaneet muusikot liittävät multi-instrumentalismiin?
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimustyypiltään empiirinen. Käsitteellinen viitekehys pohjautui eri tavoin painottuneeseen multi-instrumentalismia koskevaan tutkimuskirjallisuuteen ja esitteli musiikillisen identiteetin käsitettä sekä sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja aineistonanalyysi oli teoriasidonnaista sisällönanalyysiä.
Koettuja henkilökohtaisia merkityksiä olivat esimerkiksi persoonallisten soittotapojen muotoutuminen ja tyytyväisyys omaa monisäikeiseksi muodostunutta ammatillisuutta kohtaan. Institutionaalisina merkityksinä näyttäytyivät muun muassa perheen sekä
opiskeluyhteisön tuen ja kannustuksen tärkeys multi-instrumentalismin mahdollistumisen ja muodostumisen kannalta sekä monipuolisen kehonkäytön seuraukseksi nähty työkykyisyyden säilyminen. Multi-instrumentalismin mahdollistaneita tekijöitä kohtaan koettiin kiitollisuutta ja itseä pidettiin hyväosaisena, koska multi-instrumentalismiin oli suhtauduttu ulkopuolelta lähinnä myönteisesti tai neutraalisti. Tutkimuksessa esitetyt näkökulmat voivat olla merkityksellisiä niin musiikkikasvattajille, jotka ovat
keskeisessä asemassa oppilaidensa musiikillisten identiteettien muodostumisessa, kuin myös instituutioille, jotka arvojärjestelmiensä pohjalta luovat ja toteuttavat musiikin opetussuunnitelman perusteita sekä paikallisia opetussuunnitelmi
Motions of Matter: Värähtelyä tanssin ja meditaation rajapinnalla
No full textTämä tutkimus on lopputyöni Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssinopettajan maisteriohjelmasta. Tarkastelen työssäni sitä, millä tavalla tanssi ja meditaatio yhdistyvät sekä omassa kokemusmaailmassani, että niiden kokemuksessa, joiden kanssa prosessin aikana työskentelin. Työn keskeinen käsite Spanda tulee Sanskritin kielestä, ja tarkoittaa kirjaimellisesti väreilyä, pulsaatiota ja liikettä. Käsite nousee ei dualistisen Shaiva tantran perinteestä, jonka mukaan tietoisuus ei ole passiivista, vaan jatkuvassa liikkeessä. Tässä opinnäytetyössäni lähestyn väreilyä tämän henkisen viitekehyksen lisäksi myös kehollisen kokemuksen näkökulmasta.
Tämä fenomenologiseen tutkimukseen pohjaava opinnäytetyö on kaksiosainen. Kirjallisen osion lisäksi tein tammi-helmikuussa 2024 taiteellispedagogisen projektin nimeltään “Motions of matter”. Se toteutui yhteistyössä Helsinkiläisen joogastudio Joogasoman kanssa. Prosessin aikana Spanda/ väreily toimi lähtökohtana niin liikkeelle kuin hiljaisuudellekin. Työskentelimme somaattisen liikkeen, liikeimprovisaation, hengitystekniikoiden ja meditaation parissa. Osa harjoituksista pohjautui selkeämmin tanssi-improvisaatioon, kun taas toiset nousivat meditaatio harjoituksesta. Prosessissa oli mukana yhdeksän osallistujaa. Sen päätöstapahtuma 17.2.2024 oli liikkeellinen meditaatio, jonne kukin osallistuja kutsui mukaan yhden vieraan.
Prosessin aikana pyrin pysymään juurtuneena omaan harjoitukseeni sekä meditaation että tanssin osalta. Pohdin sitä, millä tavalla oma harjoitukseni vaikutti siihen mitä ja miten opetan. Tutkimuksen keskiössä oli myös kysymys siitä, kuinka taide ja henkinen harjoitus kohtaavat omassa kokemusmaailmassani ja miten tämä välisyys näkyy työssäni. Tarkastelen aihetta mm. kontemplatiivisen pedagogiikan ja dialogisuuden näkökulmasta. Lisäksi tutkin sisäisen ja ulkoisen sekä idän ja lännen viisausperinteiden suhdetta.
Avattuani työni teoreettista taustaa siirryn kirjallisessa työssäni kuvaamaan Motions of Matter -prosessin etenemistä sekä sen päätteeksi toteutunutta taiteellispedagogista tapahtumaa. Nostan esiin prosessiin osallistuneiden kokemuksia, ja pohdin myös sitä, millä tavalla työ vaikutti minuun itseeni
Va e de ja håller på me? En regissör söker sig själv
No full textI det här arbetet skriver jag, Tomi Korhonen, om mig själv som regissör. Det är en undersökning i att vad jag anser att är regissörens uppgift, hur jag jobbar som regissör, vilken sorts teater jag är ute efter, min konstsyn och hur jag upplever verkligheten – ett försök att kartlägga var jag står, hur jag kommit hit och vart jag är på väg.
Undersökningsmaterialet består av mina egna anteckningar, upplevelser, reflektioner kring mina regiarbeten på Teaterhögskolan, och diskussioner jag haft med min handledare, lärare och studiekamrater. Använder litteratur från psykologins, filosofins och teaterns värld som stöd och bollplank för mina tankar – böcker som visat sig vara inspirerande och värdefulla för min utveckling – samt videomaterial från Youtube som tangerar samma ämnen. I ett försök att förtydliggöra det jag skriver om i texten använder jag också flertal bilder som stöd –målningar, ritningar och foton.
Genom att skriva detta arbete har jag insett att synvinkel – dess mångfald och manipulation – är ett viktigt verktyg för mig – samt att jag alltid försöker hitta sätt att få mitt undermedvetna (min intuition) med i mina regiarbeten. Har kommit fram att jag upplever att användningen av kontraster på scenen möjliggör att någonting ”magiskt” börjar ske – att någonting osynligt börjar röra på sig – och att den här osynliga rörelsen uttrycker sig oftast i rytm. Har också insett att tema (aihe) är en svår term för mig och jag försöker kartlägga det här problemet i texten. Kommer fram till att jag ser på teater som en ständigt döende konstform och att precis därför inspirerar den mig. Är ute efter en slags heroisk teater som tar itu och möter denna död och använder det som språngbräde för att nå någonting bortom tid och rum. Utvecklar också i texten en sorts ”konstekvation” vars centrala punkt är mötet mellan det autentiska och det okända. Skriver också om det ”sköna” och det ”fula” och varför jag upplever det som användbara termer och fruktbart att kombinera dem på mitt scengolv. Allt det här leder till en sorts djupdykning in i hur jag upplever världen och människan - hur jag ser människan som en varelse som befinner sig i en ständig spänningspunkt mellan oändliga krafter – mellan kaos och ordning – död och liv – och allt detta för att vi är varelser bundna i tid och rum. I texten öppnar jag också hur jag ser på mig själv som en slags mångfald – att det lever sidor i mig, djupt i mitt undermedvetna, som påverkar mig mer än jag anar – och att jag försöker lära känna dem och lära mig använda dem i min konstnärliga verksamhet. Har också insett att det finns någonting som jag strävar till – något jag tycks värdesätta mer än annat – och försöker i texten formulera vad det här något kan vara. Det här något som jag tycks ha ett behov av att kommunicera. Det känns att alla dessa saker går in i varandra – likt mönster som upprepar sig på olika nivåer av varande – från det mikrokosmiska till det makrokosmiska – från det ytliga till det djupa – från det konkreta till det abstrakta – från det medvetna till det omedvetna.
I detta arbete har jag tänjt på gränsen av min förståelse – har försökt artikulera i skrift en upplevelse av verkligheten som inte grundar sig på ord. Har insett att fastän jag dykt djupt in i mig själv och lyft fram en hel del saker till ytan är jag fortfarande i process – är inte färdig – förstår egentligen inte ännu helt vad det är jag håller på med
On place-based artist pedagogies : Asiko Art School and the Nordic/Baltic Studio for Continued Engagement
No full textThis volume opens a path that teaches us about the material possibilities occurring beyond the given lenses of normative pedagogies and thinking in the arts. Let's give them shelter in our own bodies, through a careful reading, and let them teach us how to unlearn the hegemonic perceptual ecology. Give them the resonance to create other pedagogic ecologies.Editor's note / Nana Ama Bentsi-Enchill --
Foreword / Luis Guerra Miranda --
Knowledge and to be Known / Aura Seikkula --
On the origins of Àsìkò: Curating at CCA Lagos / Bisi Silva --
On the Nordic/Baltic Studio: Seeking a space of exception (1 of 4) / Daniel Peltz --
I long for my body to walk with me / Tilda Dalunde --
Reminiscing Àsìkò / Odun Orimolade --
Memories transform like the textures of dreams / Meri Linna --
On the Nordic/Baltic Studio: Embedded installation (2 of 4) / Daniel Peltz --
Reflections on Trakthyggesbruk or the practice of cutting down a tree / David Larsson --
On the Nordic/Baltic Studio: Offerings (3 of 4) / Daniel Peltz --
A conversation on Disobedience (and) Matters / Tarcisio Almeida & Amilcar Packer --
Reflections on the Pedagogical Form and Curatorial Authority: On Bisi Silva and kąrî'kạchä seid'ou / Kwasi Ohene-Ayeh --
On the Nordic/Baltic Studio: The barely there institution (4 of 4) / Daniel Peltz --
A Conversation On Roving Pedagogies and Envisioning the future of Àsìkò / Oyindamola Faithful & Ama Ofeibea Tetteh.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Canons and counter canons in the battles about global art
No full textThe Cubists’ fascination with African and Oceanic art and its revolutionary influence on Western art in the early 1900s is an important stage in the develop ment of modern art. Meanwhile in Africa, in what is now Nigeria, there was a reciprocal interest in Western figurative art, which eventually led to the establishment of academic art education in West Africa. This second story, however, is much less known and, when it is told, the adoption of Western influences has generally been seen as passive and even damaging. Now that these ‘othered’ voices are claiming attention and bringing their views to the art historical debate, Western and non-Western art narratives need to be retold from new perspectives. This article examines two moments, one at the beginning and the other at the end of the 20th century, when the West has enhanced its artistic production by leaning on influences from elsewhere while maintaining the right to grant or deny the status of art for cultural objects to itself. The article calls into question Western practices in categorising products of visual expression and highlights the contractual nature of art historical classifications and canons
Huomioita – hyönteisistä / kasveista / ihmisistä
No full textKuvataiteen maisterin opinnäytteeni koostuu taiteellisesta sekä kirjallisesta osasta. Opinnäytteen taiteellinen osa oli esillä Kuva/Tila-galleriassa osana Kuvan Kevät 2024 -näyttelyä (4.5.-2.6.2024). Opinnäytteen kirjallinen osa kertoo kokemuksista ja ajattelusta ennen taiteellisen osan syntymistä, prosessista teoksen alkaessa muotoutua sekä lopulta teoksesta galleriassa. Lisäksi mukana on teoksen kuvallinen sekä sanallinen dokumentaatio.
Opinnäytteen taiteellisessa osassa pohditaan havaintoa ja läsnäoloa. Katsominen, kuunteleminen sekä kosketukseen keskittyminen tuovat meidät tähän hetkeen. Luonnossa aika näyttäytyy jatkuvana tapahtumana, jossa vuodenajat seuraavat toisiaan. Asiat muuttavat loputtomasti muotoaan, mutta mikään ei todella katoa. Teoksen lähtökohta on havainnoissa, joihin huomio ympäristössä liikkuessa kiinnittyy. Kasvit ja hyönteiset suhteessa omiin tuntemuksiin, tunteisiin sekä ajatuksiin ovat perustana teoksen synnyssä. Teos kutsuu hidastamaan ja tarkkailemaan. Nelimetrinen käsin valmistetusta pellavapaperista koostuva Platanus on keskellä tilaa. Valo kuultaa teoksen lävitse ja paljastaa puun rungosta muistuttavia kuvioita. Sen edessä matalalla lasisella vitriinillä on Magnolia -julkaisu. Julkaisun sivut ovat reikäisiä, kuin hyönteisen ruokailun jäljiltä. Julkaisua saa selata ja sen nostaminen käsiin on mahdollista.
Opinnäytteen kirjallisessa osassa kerron minulle taitelijana tärkeistä asioista avaten omaa taustaani sekä ajatteluani. Kerron arvoistani ja suhteestani maailmaan. Osa I / ennen vie matkalle kokemukseeni Japanista ja suhteestani hyönteisiin. Kerron ajatuksistani ennen, kun teos saa muotonsa ja pohdin omaa suhdettani minulle merkityksellisiin tekijöihin ja teoksiin. Osa II / jälkeen kertoo enemmän itse teoksesta ja sen fyysisestä muotoutumisesta. Teoksesta suhteessa valoon, tilaan sekä katsojaan ja kokijaan