Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Paljastamisen pakko : henkilökohtaisuuden ansat ja mahdollisuudet nykyteatterissa
No full textTämä kirjallinen opinnäytetyö tarkastelee henkilökohtaisuuden merkitystä nykypäivän teatteritaiteessa ja erityisesti ohjaajantaiteessa. Työ
pohjautuu opinnäytteeni taiteelliseen osioon, eli kirjoittamaani ja ohjaamaani näytelmään Männistön koti – yksi pelastui, joka perustuu
omakohtaisiin koulukotikokemuksiini. Tässä kirjallisessa osiossani analysoin henkilökohtaisuuden eri ilmenemismuotoja, kuten
omaelämäkerrallisuutta, tunnustuksellisuutta sekä autofiktiota, sekä niiden suhdetta taiteelliseen muotoon, sisältöön ja vastaanottoon.
Pohdin, kuinka henkilökohtaisuus voi toimia taiteellisena voimavarana, mutta myös hyvin kuormittavana taakkana. Erityishuomioni
kohdistuu siihen, miten nykyajassa henkilökohtaisuudesta on tullut myös eräänlaista julkista valuuttaa, jota taiteilijoilta odotetaan osana
näkyvyyttä ja henkilöbrändiä. Tutkin myös henkilökohtaisuuden historiallista kehitystä teatterissa muun muassa Stanislavskin, Brechtin,
Grotowskin, Artaud’n ja postmodernin teatterin näkökulmista ja viittaan myös nykypäivän performatiivisen taiteen käsitteisiin, kuten Erika
Fischer-Lichten esittämään “performatiiviseen käänteeseen”.
Jäsennän työssäni myös henkilökohtaisuuden eri tasoja ohjaajantyössä: sisällöllinen, prosessuaalinen, esteettinen ja poliittinen
henkilökohtaisuus. Reflektoin omien kokemusteni ja teoreettisen viitekehyksen avulla sitä, miten henkilökohtaisuus voi näyttäytyä
ohjaajalle sekä voimauttavana että rajoittavana tekijänä. Opinnäytetyö pyrkii avaamaan henkilökohtaisuuden monikerroksisuutta ja –
tulkintaisuutta nykyteatterin ja –taiteen kentällä ja kysyy, voiko henkilökohtaisuudelle löytää taiteessa muodon, jossa se on merkityksellistä
ilman, että se muuttuu uuvuttavaksi tai pelkäksi itsensä myymiseen liittyväksi välineeksi
Flirttiä vai alistamista? : Dialoginen analyysi Carita Holmströmin Södergran-lauluista
No full textIn this article I analyse the relationship between music and text in Carita Holmström’s song cycle Dagen svalnar – fyra sånger till dikter av Edith Södergran (1977). The analysis is based on my experiences of performing and rehearsing the song cycle as a pianist together with two singers, Milla Mäkinen and Marika Kivinen, over several years, and it focuses on our interpretations of the songs and the dialogical relationships between us, the music, and the song texts. To delve into these dialogues I use a combination of performer’s analysis, dialogic analysis (Moisala 2001), and descriptive analysis (Guck 1994). With these tools I examine the relationship between music and text in the Dagen svalnar cycle from four different perspectives: (1) the music supports the text, (2) the music contradicts the text, (3) the music brings a new viewpoint to the text, and (4) how the order of the texts, changed by the composer, affects the interpretation of the cycle.
I argue that descriptive analysis is a useful tool in writing out performers’ experiences, which can be difficult to access through more formal methods of analysis. My article makes the performers’ intuitive knowledge visible and describes the collective interpretative process. The dialogical analysis brings to light how our interpretations and the text-music relationship align: In the songs “Jag såg min herre” and “Dagen svalnar”, where the music supports the text, our interpretations are very similar, whereas in “Du kastade din kärleksröda ros”, where the music seems to contradict the text, also our views differ the most, from flirtation to possible rape. One of my goals in this article was to refer as much as possible to research done by women, which proved most difficult in the fields of Finnish music history and song analysis
Suuri huojunta : kuinka kirjallinen kohtaa kuvallisen luennassani Jon Fossen Septologia-romaanista?
No full textKeskityn tutkielmassani omaan luentaani kirjailija Jon Fossen Septologia-romaanista (2019–21). Fossen toisteinen ja messuava teksti luo kokemuksen huojunnantunteesta, mikä palvelee myös romaanin unenomaista kuvausta päähenkilön, taidemaalari Aslen tajunnanvirrasta. Lähes vuoden mittaiselle ajalle levittyvässä luennassani olen tarkkaillut, mitä romaaniin pysähtyminen, siinä vaeltelu ja kronologisen lukusuunnan hylkääminen tekee sen hahmottumiselle, ja millaisia ajatuksellisia tiloja se synnyttää. Kysyn, kuinka kirjallinen kohtaa kuvallisen tekstissä. Hahmottelen lukijuuttani Jacques Derridan dekonstruoivan lukemisen avulla. Derridan mukaan tekstin ja lukijan välillä vallitsee symbioosi, jossa kumpikin asettuu osaksi toista. Teksti on lukijan kautta ikuisessa purkautumisen ja uudelleenrakentumisen kehässä, dekonstruktiossa. Lukija heijastaa tekstiin omaa muuttuvaista itseään. Näin jokainen teksti on paitsi ainutlaatuinen, myös jokaisella lukukerralla uudistuva. Lukijuuteni kautta lähestyn ’minää’ paitsi romaanin kertojan ja kielelle annettujen merkitysten henkilökohtaisuuden, myös oman kirjoittamiseni kautta. Minän näkyväksi tekeminen tekstissä ei ole helppoa tai mukavaa. Niinpä käsillä on myös minän kirjoitusharjoitus. Taustoitan tutkielmaa selvittämällä lyhyesti kielen ja kuvan suhteen historiaa. Vastakkainasettelusta ja järjestelmällisestä määrittelystä on erityisesti 1900-luvun jälkipuolella siirrytty hämärärajaisempaan ajatteluun, jossa eri taiteenlajit omaksuvat toisiinsa perinteisesti liitettyjä piirteitä liukuen kohti toisiaan. Lukiessani Septologiaa tarkastelen erityisesti, millaisia vaikutuksia kuvataiteilijalla, erityisesti maalarilla, voi romaanin päähenkilönä olla, ja mitä yhtäläisyyksiä maalauksella ja tekstillä mahdollisesti on. Pohdin myös kirjailijan tekstistä luomaa valoa, jonka käsittelyssä ammennan Johann Wolfgang von Goethen Väriopissa esiintyvistä havainnoista värin subjektiivisuudesta sekä värin ja valon suhteesta. Derridan dekonstruktiivinen käsitetyökalu différance kulkee mukanani erityisesti lukiessa syntyvän tilallisuuden kokemuksen erittelyssä. Määritelmiä pakeneva différance kuvaa kielen itseään jatkuvasti uudelleensynnyttävää prosessia, jossa kielen käyttäjät, kirjoittaja ja lukija ovat alituiseen myöhässä merkeille (sanoille) annettujen merkitysten eläessä ja muuttuessa. Niin teksti kuin sen lukeminen viivyttyvät tai lykkääntyvät; kumpikin on rihmastoinen ja kerrostuva kokoelma jälkiä siitä, mitä on tarkoitettu luettavaksi. Tutkielma on derridalaisittain kaikkien tekstien tavoin huojuva kokoelma kerrostuvia ja muotoaan muuttavia ajatuksia. Yhdessä ajassa tehdyt havainnot ovat muuttuneet jo tekstiin asetettaessa, ja siitä lähtien jokaisella lukukerralla
Unfolding island ecologies
No full textUnfolding Island Ecologies brings together a collection of essays by artists, curators, and researchers reflecting on contemporary environmental and artistic practices. Set against the backdrop of the Helsinki Biennial 2025, the texts explore themes such as ecological interdependence, extractivism, food waste, material cycles, and the agency of non-human entities. Through case studies, fieldwork, and artistic projects, the contributors examine how islands, both literal and metaphorical, serve as sites for imagining sustainable futures. Together, these contributions offer insights into the challenges and possibilities of working with and within fragile ecological contexts across different disciplines and geographies.
Contributors: Vera Boitcova, Frank Brümmel, Gua Khee Chong, Alves Ludovico, Blanca de la Torre, Katrin Enni, Jack Faber, Orla Mc Hardy, Katinka van der Jagt, Kati Kivinen, Berenike Melchior, and Rut Karin Zettergren.Introduction / Samir Bhowmik, Kati Kivinen, and Blanca de la Torre
Island as a Shelter / Kati Kivinen and Blanca de la Torre
Isolation, Escape, Prestige: Transporting Artworks to Island Locations for Temporary Exhibitions / Frank Brümmel
On Food and Conversations about Food / Gua Khee Chong
Home as an Ecosystem: The Ecology of Queer Migrant Narratives / Vera Boitcova
From Supernova to E-Waste: Tracing the Lifecycle of Copper / Katrin Enni
Visiting the Diatoms / Berenike Melchior
Postscript on States of Security / Jack Faber
The Splitting Ambition / Alves Ludovico
Memories of Planet: What if not central to Universe? / Katinka van der Jagt
The Soil, the Ocean and the Sample / Rut Karin Zettergren
Turning the Heap / Orla Mc Hardy
Bibliography
Biographies.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Improvisation based on Yoga Listening Practices and Philosophies
No full textThis research endeavours to reveal the transformative potential of artistic creativity by combining musical improvisation and yoga-based embodied listening practices. The study incorporates three listening practices: humming and self-observation, listening only with the right ear, and listening to the space within the heart. The effects of these experiments are documented in a journal and recorded as audio files. In addition to improvisation as a musical practice and embodied listening, this research also considers how yoga, - which has become an important part of Indian culture over the centuries with its roots in Vedic culture - can shape artistic identity through its philosophical understanding of sound, and its perspectives on the human body as a cosmos.
The research emphasizes subjects such as the healing power of humming, chakra energy, collective consciousness, energetic centers of consciousness in the human body and their potential role in transforming the artist's identity. The thoughts and experiences in this research are personal, but the content of this article has been written based on these experiences as an attempt to present visions for global musicians to transition their musicianship into a more universal form, and to pose multifaceted questions to the reader.
This paper draws attention to different improvisation techniques makam terminology and explores existing literature to open innovative doors based on holistic experience. The findings reveal the vibrant and energetic connections between the effects of music and vibrations on human life and the body, and the various philosophies that nourish the artist's identity and expression.
This thesis encourages improvisation as a form of existence to establish deep spiritual connections with experiences from the past and present. Highlighting dimensions of music that are unnoticeable due to existing industrial structures and education models, the most importantly, esoteric knowledge of the body, inviting the reader to be open-minded for all sonic possibilities
Muovikko, Laajennettu maalaus ja kierrätetty polystyreeni
No full textAvaan opinnäytteessäni vaiheitani maisteriopintojen aikana tapahtuneesta siirtymisestä klassisen perinteisestä maalaamisesta kohti laajennettua maalaamista. Vaiheitani havainnollistavat erinäiset dokumentaatiot, kuten teoskuvat.
Käyn läpi miten taiteellinen ja materiaalinen ajatteluni kulminoitui kohti Kuvan kevättä 2025. Opinnäyte on koostettu työhuonemuistiinpanoista ja työskentelylleni olennaisesta kirjallisuudesta. Peilaan kokemuksiani itselleni merkittävien teoreetikkojen mietteisiin.
Kuvataiteen maisterin opinnäytteeni koostuu kahdesta osiosta: kirjallisesta joka on nyt käsilläsi, ja taiteellisesta joka oli esillä Kuvan Kevät 2025 -näyttelyssä Kuva/Tila -galleriassa Helsingissä.
Taiteellisen osuuden teoskokonaisuuteni oli installaatio, joka käsitti yhdeksän eri kokoista veistoksellista maalausta. Kirjallinen osa pyrkii tukemaan taiteellista osuutta ja Kuvataideakatemian maisteriopintojen aikana kehittynyttä työskentelyä. Kirjallinen osuus on taiteilijakirjoitus, jossa tarkastelen taiteellista työskentelyäni maisteriopintojeni aikana, sekä taiteellisen teoskokonaisuuteni lähtökohtia ja prosessia.
Merkittävimmin opinnäytteeseeni vaikuttaneet teoreetikot ovat filosofian tohtorin Inkamaija Iitiä, filosofi Timothy Morton, antropologi Mary Douglas, filosofi Julia Kristeva, sekä filosofi ja antropologi Georges Bataille ja hänen muodottomuuden käsitettä tutkineet taidehistorioitsija Yve-Alain Bois ja taideteoreetikko Rosalind E. Krauss.
Kirjallinen osa on jaettu teemoittain käsittelemään tarinaani maalarina, laajennettua maalausta, sekä polystyreenin yhteiskunnallista merkitystä aineena. Asiatekstin lisäksi kirjallinen opinnäytteeni sisältää kaunokirjallisia osuuksia
Virityksen vallankumoukset : – Taiteellisia ja käytännöllisiä havaintoja viritysfilosofioidenhistoriasta ja nykyisyydestä
No full textVirittäminen ja siihen liittyvien valintojen tekeminen on elimellinen osa musisointitapahtumaa. Haluan työni kautta uudistaa ja edistää virittämisestä puhumista ja moninaistaa erilaisten viritysratkaisu¬jen käyttämistä taiteellisen ilmaisutahdon värittäjinä, selkeyttäjinä ja vahvistajina. Määrittelen viritysfilosofian käsitteen, joka nivoo yh¬teen erilaisia virittämiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Samalla käsittelen myös muun muassa intonaation käsitettä. Olen tullut taiteellisen työni kautta siihen tulokseen, että viritysfilosofian historiassa on tapahtunut neljä vallankumousta. Nämä vallankumouk-set ovat jatkotutkintoprojektini lähtökohta ja taiteellinen perusta.
Tarkastelen työssäni eri aikoina ja eri tarkoituk¬siin käytettyjen virittämiseen liittyvien seikkojen vaikutusta erilaisiin musiikillisiin tilanteisiin. Ensisijainen lähtökohtani on oma taiteellinen tietoni ja kokemukseni muusikkona ja erityisesti vanhan musiikin alan kosketinsoittajana.
Tutkin taiteellisen opinnäytteeni ohjelmiston ja soitinten historial¬lisia virityslähtökohtia, sekä analysoin niiden vaikutuksia soivaan lopputulokseen se¬kä musisoijien että kuulijoiden kannalta. Lisäksi kuvaan muita taiteellisista läh¬tökohdista syntyneitä viritysajatuksia ja niiden suhdetta historiallisiin ja nykyisiin virityskäytäntöihin. Tavoitteeni on löytää muusikon kan¬nalta merkityksellisiä tapoja käyttää ja kuvata viritystä taiteellisena välineenä ja muuttujana.
Käsittelen aihetta ja siihen liittyvää ydintä seuraavien kolmen ky¬symyksen kautta: 1 Miksi virityksellä on merkitystä? 2 Mikä virityksen merkitys kulloisessakin tilanteessa on? 3 Miten varmistetaan sekä esit-täjän että kuulijan havahtuminen siihen, että virityksellä on merkitystä?fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Nelonen Median vallan kaksiteräinen miekka : miten mediakonsernin valta-asema näyttäytyy suhteessa artisteihin?
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan mediakonserni Sanomaan kuuluvan Nelonen Median valta-asemaa suomalaisessa musiikkiteollisuudessa 2020-luvun taitteessa. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, miten Nelonen Median valta-asema näyttäytyy musiikkiteollisuudessa ja, miten se eritoten näyttäytyy suhteessa artisteihin. Tutkielman tarkoituksena oli tunnistaa ja kuvata näitä tapoja sekä tarkastella niitä kriittisesti. Tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä artisteihin vaikuttavista valtasuhteista populaarimusiikin saralla, koska artistien aseman ja uran haavoittuvaisuuden myötä vallanpitäjien epäkohtiin tarttuminen on artistien puolesta ongelmallista. Nelonen Media on noussut verrattain lyhyessä ajassa merkittäväksi toimijaksi monella musiikkiteollisuuden sektorilla, mikä herätti viime vuosikymmenen lopulla huolestunutta keskustelua alan sisäisesti sekä mediassa.
Alkuperäisaineisto koostettiin edellä mainitun keskustelun aikaan julkaistuista verkkomedian uutis- ja viihdeartikkeleista sekä verkossa julkaistusta audiovisuaalisesta sisällöstä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin teoriaohjaavan suuntauksen mukaisesti. Aineistosta muodostettuja kategorioita ja käsitteitä verrattiin sosiologien Max Weberin ja Risto Heiskalan vallan resurssiteoriaan tutkielman tulosten ja johtopäätösten muodostamiseksi.
Tutkielman tuloksena Nelonen Median valta-aseman voitiin todeta näyttäytyvän musiikkiteollisuudessa moninaisesti ja monitulkintaisesti. Nelonen Median musiikkiaiheiset ohjelmat ja sen liiketoimintayksikköjen Nelonen Media Liven festivaalitarjonta sekä Kaiku Entertainmentin levy- ja kustannusyhtiön toiminta saavat yhtiön näyttäytymään merkittävänä toimijana. Artisteille nämä näyttäytyivät ensikatsauksella monipuolisina mahdollisuuksina edistää ja kasvattaa heidän uriaan. Kuitenkin todellisuudessa mahdollisuudet ovat realistisia vain pienelle osalle jo valmiiksi menestyneitä artisteja. Suurimmalle osalle artisteja Nelonen Median valta-asema näyttäytyy siis saavuttamattomina mahdollisuuksina uran kannalta.
Johtopäätöksenä Suomen musiikkiteollisuuden pienen toimialan todettiin kasvattavan Nelonen Median valta-aseman merkitystä artistien silmissä. Yhtiön asema ja merkittävyys taivuttaa artistit toimimaan Nelonen Median tahdon mukaan. Nelonen Median ja alan toimintatavat ovat kuitenkin muutettavissa yhteistyön ja laajanäköisemmän ajattelun myötä
An Exploration of The Foundational Concepts of Afro-surrealism: As a Psychosocial Phenomenon in Theatrical and Non-Theatrical Spaces
No full textThis thesis is an attempt to create the foundational groundwork for the performance theory of Afro-surrealism. Afro-surrealism is a new artistic movement spanning across different mediums. As a result of this recency the information on Afro-surrealism is scarce in comparison to other artistic movements. This scarcity of information is particularly acute when the concepts of Afro-surrealism interact with the theatre. This essay will attempt to mend these issues within the field. I am an Afro-surrealist, and this theoretical framework has informed my craft and was critical to my practical thesis. As a result, I will attempt to provide well-researched clarity to the artform by outlining its historical connection to surrealism but emphasizing the points where Afro-surrealism deviates. It is important to note that Afro-surrealism is not a subgenre of surrealism but its own artistic movement. The connections to surrealism are both to contextualize the history of Afro-surrealism and provide a digestible timeline for future research. Additionally, I will attempt to discern what makes something Afro-surreal and how Afro-surrealism functions in theatrical and non-theatrical spaces, as this dynamic is crucial to understanding its artistic potency. I will distill these concepts into three main points inspired by decolonial literature. These three concepts are social death, ontological resistance, and Black potentiality. All this information will be explored within the framework of the theatre. Additionally, there will be discussion on how these concepts should be utilized and the mental care needed to continue to engage with them. This paper also documents my personal artistic journey and highlights how Afro-surrealism exist both in and out of the theatre depending on societal dynamics or directorial guidance. I discuss in depth my practical thesis and its effect on my perception of Afro-surrealism. I discuss navigation of institutional and personal hurdles as well as the mechanism that can be unlocked in the rehearsal process. The goal of this paper is to expand and deepen the research on Afro-surrealism and provide a foundation that can guide future practitioners towards a new exciting artistic movement as well as providing much needed information on Afro-surrealism’s foundational concepts as it relates to theatre
Transforming higher music education : Systems learning through counter-stories of Finnish socially engaged musicians
No full textDespite increasingly critical voices (e.g. Westerlund 2006; Hallam and Gaunt 2012; Holmgren 2020; Manternach 2024), the master-apprentice model continues to be the main pedagogical model in higher music education. -