Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Genetic Variations
No full textGenetic variations on video-installaatio, jossa simuloitu itseohjautuva evoluutioprosessi jalostaa liikkuvia kolmiulotteisia olioita. Teoksessa geneettinen algoritmi arvioi yksilöitä sen mukaan, kuinka kauas ne etenevät fysiikkasimulaatiossa. Muodon genotyyppi kuvataan L-systeemin merkkijonoilla ja liike syntyy nivelten parametrien ohjaamana. Teoksen tekninen osuus on toteutettu SideFX Houdinissa hyödyntäen prosessiverkkoja, rigausta, animointia, fysiikkasimulointia ja PDG-arkkitehtuuria, joka automatisoi uusien sukupolvien generoinnin, renderöinnin ja videoiden kokoamisen. Populaation monimuotoisuutta kontrolloidaan risteytyksen ja mutaation avulla, jolloin muodot ja liikkeet varioituvat sukupolvesta toiseen.
Kirjallinen osuus taustoittaa teosta käsitteellisesti ja teknisesti. Käsittelen morfogeneesiä, geneettisiä algoritmeja ja L-systeemejä sekä Manuel DeLandan ajattelua, jossa geneettiset prosessit ymmärretään virtuaalisten potentiaalien aktualisaationa. Teen vertailua teoksen suhteesta evoluutiotaiteen historiaan, esimerkkeinä Karl Simsin ja William Lathamin teokset ja tarkastelen evoluutiotaiteen herättämiä kysymyksiä. Tekninen kuvaus esittelee geneettisten ominaisuuksien muodostuksen, otusten luurangon ja rungon rakentumisen, liikejärjestelmän, fysiikan, valinnan, risteytyksen, mutaation ja videon tuotannon.
Avaan myös valintoja, kuten biologisten käsitteiden metaforista käyttöä ja esittelen lyhyesti näyttelyarkkitehtuurin ratkaisut, joiden tehtävänä oli kehystää orgaanista muotoa sekä liikettä selkeään geometriseen ympäristöön
Immersive Music : Mixing and Recording Strategies for Theatrical and Home Film Reproduction
No full textImmersive Music: Mixing and Recording Strategies for Theatrical and Home Film Reproduction, Mikko Johannes Raita 05 / 2025, Demonstration of Proficiency, Lecture component and Written component, Master of Music in Music Technology, Music Technology Department, Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki.Includes the Demonstration of Proficiency, Lecture Component hosted on Research Catalogue and Zenodo.org
Ruiskua ja makkaraa: Kuvataiteen maisterin opinnäytteen kirjallinen osa ja dokumentaatio
No full textTiivistelmä
Maisterin opinnäytetyöni koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Taiteellinen osuus oli esillä Kuva/Tila-galleriassa Kuvan Kevät 2025 -näyttelyssä 17.5.–15.6.2025 ja sisälsi kuusi akryylimaalausta.
Toteutin taiteellisen osuuteni kynäruiskulla maalaten. Teokseni nojaavat paljolti arkiseen kuvastoon, joka muuttuu maalatessa oudoksi taikka häiritseväksi. Valitsen aiheet intuition ja obsession pohjalta, eli annan alitajunnan ohjata tekemistäni. Kolme maalauksista ovat pieniä, paperille maalattuja ja epoksilla pinnoitettuja. Ne ovat ikään kuin fragmentteja tai välähdyksiä jostakin. Suuremmissa maalauksissa taas tapahtuu enemmän, ja niissä korostuvat kuva-aiheiden väliset suhteet.
Kehitykseni tekniikan suhteen on vienyt minut kohti fotorealistista esitystapaa, joten illuusion merkitys on olennaisessa osassa. Maalauksien pinnat ovat läpitunkemattomia ja inhimillinen maalausjälki on häipynyt tekniikan seurauksena. Töiden suunnitteluun liittyy paljon digitaalista tekemistä.
Esittelen prosessiani ja kynäruiskumaalausta. Pohdin syitä kynäruiskutekniikan käyttöön sekä sen vaikutusta kuva-aiheisiin. Maalausten sisältöjä käsittelen pääasiassa digitaalisen ja alitajuisen yhteentörmäyksen näkökulmasta. Kuva-aiheista etenkin makkara toistui maalauksissani usein, joten pohdin sen merkitystä ja saapumista maalauksiini.
Käytän teosteni käsittelyn pohjana lähdekirjallisuutta, joka käsittelee tiedostamattoman sekä outouden suhdetta nykymaailmaan ja etenkin virtuaaliseen
Pondering with Örö Pines : Talking with Trees as an Undisciplinary Method
No full textThis text presents talking with trees as a method of generating material for artistic and other research purposes based on conversations with pine trees recorded in May 2022 on Örö Island in southwestern Finland. Addressing one pine tree a day for six consecutive days as part of the project Pondering with Pines was an experiment that resulted in video works and podcast episodes. The perspective was human centred and subjective while also subjectifying the trees. In this context, the focus is on talking with trees as an undisciplinary method adaptable to other circumstances
Positiivinen pedagogiikka neurokirjon oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukena peruskoulun musiikin opetuksessa
No full textTämä tutkimus tarkastelee peruskoulussa musiikkia opettavien opettajien kokemuksia neurokirjon oppilaiden opettamisesta ja positiivisen pedagogiikan soveltamisesta neurokirjon oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Minkälaisia kokemuksia musiikkia opettavilla opettajilla on neurokirjon oppilaiden opettamisesta ja positiivisen pedagogiikan soveltamisesta heidän oppimisensa ja hyvinvointinsa tukemisessa? 2. Mitkä tekijät näyttäytyvät merkityksellisinä neurokirjon oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?
Teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen luku käsittelee kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ja niiden ilmenemistä kouluympäristössä. Toisen luvun muodostaa positiiviseen psykologiaan ja pedagogiikkaan liittyvä kirjallisuus ja tutkimukset. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto tuotettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelin neljää peruskoulussa musiikkia opettavaa opettajaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan neurokirjon oppilaan oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea peruskoulun musiikin opetuksessa, mutta musiikin opetus ei automaattisesti lisää neurokirjon oppilaan hyvinvointia. Merkityksellisiä tekijöitä oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta ovat opettajan välittäminen, turvallisuus ja luottamus opettaja-oppilassuhteessa ja luokkayhteisössä, vahvuuksien huomaaminen ja positiivinen vahvistaminen, sekä ennakointi, ratkaisukeskeisyys ja joustavat odotukset. Musiikin opetuksen vahvuudet neurokirjon oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta ovat toiminnallisuus, joustavat eriyttämismahdollisuudet, yhteistoiminnallisuus ja sen tarjoama väylä tunteiden kokemiselle ja ilmaisulle.
On todennäköistä, että peruskoulussa musiikkia opettava opettaja kohtaa työssään neurokirjon oppilaita, sillä neuropsykiatriset häiriöt eivät ole harvinaisia. Tämä tutkimus tuotti tietoa neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvistä haasteista ja vahvuuksista sekä neurokirjon oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiselle merkityksellisistä tekijöistä peruskoulun musiikin opetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa aihetta keskusteluun, sekä olla osaltaan kehittämässä musiikkikasvatuksen alaa kohti erilaisuutta hyväksyvää ja huomioivaa musiikin opetusta
Työelämäosaamisen kasvavat vaatimukset taiteen vapaalla kentällä : taiteilijoiden, työnantajien ja asiantuntijoiden näkökulmia
No full textTaiteen vapaan kentän työelämä on tunnetusti sirpaleista, epävarmaa ja tasapainottelua erilaisten työmahdollisuuksien ja ansainnanlähteiden välillä. Kulttuuriin kohdistuvat rahoitusleikkaukset kasvattavat entisestään työelämätilanteen epävarmuutta sekä taiteilijoihin kohdistuvia osaamiseen ja työnkuvien laajentamiseen liittyviä vaatimuksia. Toisaalta meneillään olevat muutokset ja haasteet voivat myös nostaa taiteen ja kulttuurin vahvemmin poliittisiin keskusteluihin ja avata taiteellisille menetelmille, asiantuntijuudelle ja ajattelulle uusia mahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla, mikä sekin vaatii taiteilijoilta monenlaista tietoa ja osaamista. Tämä tutkimus pureutuu työelämäosaamisen vaatimuksiin taiteen vapaalla kentällä nyt ja tulevaisuudessa tuoden yhteen työnantajien, asiantuntijaorganisaatioiden ja vapaan kentän ammattilaisten näkökulmia. Tutkimus pyrkii myös tunnistamaan näiden eri tahojen näkemyksiä kehittämistarpeista ja -ratkaisuista. Kyselyn ja haastatteluaineiston perusteella vapaan kentän ammattilaiset, työnantajat ja asiantuntijat tunnistavat samanlaisia haasteita vapaan kentän työelämässä. Työelämätilanne näyttäytyy aineiston valossa raadollisena ja tulevaisuus nykyhetkeäkin haasteellisempana, joskin osa näkee muutoksissa myös mahdollisuuksia. Taiteilijoiden vastauksissa korostuivat sellaiset osaamisalueet, jotka edesauttavat alan raadollisessa todellisuudessa selviämistä. Työnantajien ja asiantuntijoiden vastauksista taas hahmottui neljä keskeistä, työelämässä tarvittavaa osaamisaluetta: käytännön työelämätaidot, sosiaaliset taidot, toimintaympäristön ja rakenteiden tuntemus sekä hyvinvoinnin ja jaksamisen taidot. Näihin kaikkiin liittyi vahvasti myös itsetuntemus ja laaja-alainen ajattelu. Työnantajat ja asiantuntijat pitivät tärkeänä sitä, että perustavanlaatuiset työelämätaidot ja työelämään liittyvä rakenteellinen ymmärrys olisivat sisällytettyinä taidealan koulutukseen, sillä nämä taidot tukevat oleellisella tavalla taiteilijoiden työllistymistä, pärjäämistä ja kykyä toimia erilaisissa työyhteisöissä. Tapoina vahvistaa työelämäosaamista ja tukea vapaan kentän ammattilaisten työelämää ehdotettiin muun muassa erilaisia koulutuksia, ohjausta ja mentorointia, vertaistukea, erilaisia tapahtumia sekä eri tahojen välistä strategista ja suunnitelmallista yhteistyötä ja tiedon jakamista.Prekaarisuus, hybridimäisyys, yrittäjämäisyys ja laajenevat työnkuvat
Tutkimusaineisto ja metodit
Näkökulmia vapaan kentän tämän hetken työelämätilanteeseen
Vapaan kentän ammattilaisten työelämätilanne ja työllistymisen esteet
Asiantuntijoiden ja työnantajien näkökulma työelämätilanteeseen
Työelämään liittyvät kehityskulut ja tulevaisuudennäkymät
Vapaan kentän ammattilaisten näkökulmia haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Asiantuntija- ja työnantajanäkökulmia kehityskulkuihin
Vapaalla kentällä tarvittavat työelämätaidot nyt ja tulevaisuudessa
Vapaan kentän ammattilaisten kokemus tarvittavista työelämätaidoista
Työnantajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä työelämäosaamisen tarpeista
Tukea ja ratkaisuja alan haasteisiin, osaamistarpeisiin ja tulevaisuudensuuntiin
Toivotut ja tarpeelliset tuen muodot
Yhteistyön muodot ja merkitys
Yhteenveto
Lopuksi
Kiitokset
Lähdeluettelo
Tutkimuksen tekijät
Liite 1: Kysely hankkeen koulutuksiin ja ohjauksiin osallistuneille
Liite 2: HaastattelukysymyksetTämä tutkimusraportti toimii Taideyliopiston Avoimen kampuksen Jatkuvan oppimisen koulutus- ja palvelukokonaisuus -hankkeen loppuselvityksenä.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Kohti kokonaisvaltaisempaa taidepedagogiikkaa : monitaiteisten opettajien näkökulmia musiikin ja draaman integrointiin ja tavoitteisiin
No full textTutkimus tarkastelee taiteidenvälistä integrointia erityisesti musiikin ja draaman näkökulmasta sekä avaa keskustelua holistisen taidepedagogiikan ympärillä. Aihetta lähestytään taiteidenvälisen integroinnin ja holistisen kasvatusajattelun näkökulmista. Holistinen kasvatus tähtää ihmisen kokonaisvaltaiseen kasvuun, ja integrointia pidetään holistisen kasvatuksen edellytyksenä. Taiteidenvälisyys hahmotetaan tutkimuksessataidepedagogisena integrointina.
Holistinen taidepedagogiikka on synteesi taide-, musiikki- ja draamapedagogiikasta sekä holistisesta kasvatusajattelusta. Tutkimuksessa kehitelty holistisen taidepedagogiikan malli tarkastelee pedagogista tavoitteenasettelua viiden lähestymistavan (aihe, yksilö, ryhmä, yhteiskunta ja maailma) kautta ja toimii tutkimuksessa haastatteluaineiston analyysityökaluna.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon haastateltiin kolmea sekä musiikin että draaman opettamiseen kelpoista opettajaa. Tutkimuskysymykset ovat:
1. Mitä haastatellut opettajat kertovat musiikin ja draaman eroista?
2. Mitä haastatellut opettajat kertovat musiikin ja draaman integroinnista, taiteidenvälisyydestä ja
monitaiteisuudesta?
3. Millä tavoin holistisen taidepedagogiikan tavoitteet ilmenevät haastateltujen opettajien taidepedagogisissa näkemyksissä?
Haastateltujen opettajien toiminnassa taideaineiden integrointi on luonnollinen osa omaa ammatillisuutta ja pedagogisia käytäntöjä. Heidän kuvauksensa pedagogisista käytännöistä osoittivat, että musiikilla ja draamalla on paljon kohtauspintoja mutta myös eroja. Opettajien näkemykset taidepedagogiikan tavoitteista olivat hyvin laaja-alaisia ja monin tavoin linjassa tässä tutkimuksessa hahmotellun holistisen taidepedagogiikan kanssa. Haastatteluissa esiin nousi tavoitteita suhteessa kaikkiin tässä tutkimuksessa nimettyihin pedagogisiin lähestymistapoihin: aiheeseen, yksilöön, ryhmään, yhteiskuntaan ja maailmaan. Erityisen paljon tavoitteita mainittiin yksilön kokonaisvaltaiseen kasvuun ja erilaisiin sosiaalisiin taitoihin liittyen
Sonic Experimentalism in the Practice of Conducting : Sound Sticks and Magic Wands, or Expansion of Practice?
No full textThe sonic baton is a novel intelligent instrument that expands the practice of conducting by sonifying conductor gestures, with or without an ensemble. This paper reviews related sonic baton technologies developed over the past two decades before it introduces the sonic baton, an intelligent instrument using neural audio synthesis with Realtime Audio Variational autoEncoder (RAVE) models, applying practice-research in a series of performance experiments. These experiments highlight the baton’s potential for diverse sonic expressions. Reflections on performances reveal unique opportunities for conductors, ensembles, and composers. paper concludes that artificial intelligence can significantly expand conducting practices and augment musical ensembles’ sonic expressions, reinforcing the emergence of a new music-science paradigm
Låtskrivarens väg : En narrativ studie om tre låtskrivares lärande och identitet
No full textSyftet med detta magisterarbete är att erbjuda en djupare förståelse för hur låtskrivare lär sig sitt hantverk och vilken betydelse olika lärmiljöer har för deras lärande och identitet. Yrkes- och vuxenutbildningar inom låtskrivning och kreativt musikskapande har blivit allt vanligare under de senaste 10 åren. Därför har jag studerat hur låtskrivning lärs ut på dessa utbildningar, men också hur låtskrivare lär sig i informella lärmiljöer. Studien bidrar till att öka förståelsen för låtskrivning som fenomen samt att utveckla pedagogiken för kreativt musikskapande. Studien utgår från ett sociokulturellt perspektiv på lärande och på låtskrivning inom populärmusik. Därtill bygger arbetet på teorier om identitet och narrativ identitet.
Forskningsfrågorna är:
1) I hurdana lärmiljöer har informanterna lärt sig sitt hantverk som låtskrivare?
2) Hur har informanternas identitet som låtskrivare formats och vilken inverkan har de olika lärmiljöerna haft i processen?
Studien genomfördes som en kvalitativ intervjustudie genom att samla in informanternas berättelser om sin utveckling och sitt lärande inom låtskrivning, och analysera materialet mot den teoretiska bakgrunden. Studien har en narrativ forskningsansats. Informanterna är etablerade låtskrivare verksamma inom populärmusikbranschen i Finland, och uppträder under eget namn. De intervjuade i studien är låtskrivaren och artisten Axel Ehnström, artisten, producenten och låtskrivaren Hilda Kähkönen och artisten och låtskrivaren Antti Autio. Informanterna har en varierande utbildningsbakgrund. Antti identifierar sig som självlärd medan Hilda och Axel har studerat låtskrivning i olika grad på yrkesutbildningar.
Resultaten visar att alla informanterna hade lärt sig sitt låtskrivarhantverk och format sin identitet genom en rik blandning av formellt och informellt lärande. En variation och växelverkan mellan både formella och informella lärmiljöer visade sig vara fördelaktigt för att lära sig låtskrivning, och för formandet av en yrkesidentitet som låtskrivare. En positiv inställning vid vändpunkter och tydliga scener av aktörskap i berättelserna var också faktorer som har bidragit till skapandet av en identitet som låtskrivare hos informanterna. Studiens resultat påvisar att det behövs fortsatt forskning om hur låtskrivning lärs ut på yrkes- och vuxenutbildningar i Finland samt om hur formella och informella lärmiljöer samverkar i lärandet av låtskrivning
Taide kulki lävitseni : Monitaiteinen improvisaatio muusikkouden syventäjänä
No full textTämä taiteellinen tutkimus käsittelee muusikon aistimellisuuden ja kehollisen kokemuksen laajentumista monitaiteisen improvisaation avulla. Tutkin, miten muusikkouteni laajentuessa voin olla entistä syvemmin musiikissa elävä toimija genrestä ja kontekstista riippumatta. Tohtoritutkintoni taiteellisissa osioissa olen altistanut itseni muutokselle ja uusille näkökulmille improvisoimalla esityksissä samanaikaisesti ääntä ja kuvaa. Tavoitteena oli havainnoida improvisoivan muusikon luovaa prosessia ja muutoskykyisyyden kasvua niin harjoitustilanteissa kuin yleisön läsnä ollessakin.
Taiteellinen tohtoritutkintoni sisältää viisi taiteellista osiota eli neljä toteuttamaani esitystä ”Äänikuva” (2013), ”Kuvittele ääni!” (2014), ”Like! Liike!” (2014), ”Syke!” (2015), äänitteen ”Synergy” (2021), produktiosuunnitelman ”Kuule minut – Näe minut!” (2020) sekä tämän kirjallisen tutkielman ”Taidekulki lävitseni! Monitaiteinen improvisaatio muusikkouden syventäjänä”.
Tutkimuksen monitaiteisen, prosessuaalisen työskentelyn autoetnografinen kuvaus tuo esiin havaintoja improvisaatiotyöskentelyn luonteesta ja menetelmistä sekä prosessin vaikutuksesta luovaan työskentelyyn ja itse muusikkouteen. Musiikin improvisaatiotutkimukseen nojaava tutkimus reflektoi improvisoidessa syntyvän virtauskokemuksen tasoja Mihály Csíkszentmihályin flow-käsitteen valossa. Tutkimuksen tuloksena on syntynyt flow-käsitettä syventävä ”Keskittymisen tilat V-I” -näkökulma. Muusikkolähtöinen tutkimusasetelma nostaa esiin improvisaatiotyöskentelyn merkityksen ja sivuaa myös suomalaisten koulutettujen kansanmuusikkojen näkökulmaa vapaaseen improvisaatioon ja monitaiteisuuteen. Kuvan tekemisen praktiikan keskeinen lähtökohta on ollut Vedic Art -näkökulma, josta nousseet kokemukset ja hahmottamisen välineet ovat siirtyneet monitaiteisessa työskentelyssä myös musiikilliseen improvisaatioon.
Monitaiteisen improvisaation harjoittaminen voi syventää tutkimuksen perusteella muusikon aistimellista kokemusta ja ilmaisullista rohkeutta sekä lisää läsnäolon kykyä ja resilienssiä myös pelkästään musiikin parissa tehtävässä työskentelyssä. Muusikon luova praktiikka voi laajentua oleellisesti altistamalla se monitaiteiseen vuoropuheluun.EST-julkaisusarja 92
Sibelius-Akatemian kansanmusiikkijulkaisuja 42fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility