Taideyliopisto: Taju
Not a member yet
5000 research outputs found
Sort by
Counterpoints of art and research : concepts, practices, and demarcations from the Finnish academia
No full textThis volume examines the intersections of art and research in multiple dimensions. Thirteen authors from different backgrounds in arts, humanities and social sciences engage with themes such as artistic research, research-creation, historiography, art as labour, the politics of inclusion and diversification of art systems.
What conceptual discussions characterise the different research approaches in and around the arts? What connects and distinguishes them? How can we advance the dialogue beyond the institutionally established binary of artistic research versus humanities or scientific study of the arts?
The texts emanate predominantly from the Finnish academic context, contributing to the polyphony of the international scholarly landscape.1. INTRODUCTION. Delving into the Luxuriant Terrain of Art and Research / Otso Aavanranta and Susanna Välimäki --
2. A FAREWELL TO EXCLUSION? The Self-Referentiality of Art Meets the Politics of Inclusion / Kalle Lampela --
3. THEATRE AS HISTORIOGRAPHY. Milja Sarkola's Harriet / Hanna Korsberg --
4. MODALITIES OF ART AND ARTISTIC RESEARCH. The Possible, the Potential and the Virtual / Esa Kirkkopelto --
5. ISABELLE STENGERS'S COSMOPOLITICS AND ARTISTIC RESEARCH / Mika Elo --
6. THE INTRA-ACTIVE REALITIES OF ARTISTIC LABOUR. A Proposal for a Multidisciplinary Approach / Mikko Jakonen, Paul Jonker-Hoffrén, Katve-Kaisa Kontturi and Milla Tiainen --
7. PHENOMENOLOGICAL INSIGHTS INTO EMBODIED WRITING IN ARTISTIC RESEARCH / Leena Rouhiainen --
8. RESEARCH-CREATION. Bridging Practices of Research Between the Arts and Academia / Otso Aavanranta and Sara Bédard-Goulet --
9. GLOBAL ALTERNATIVES FOR ART AS AIDES FOR THE DIVERSIFICATION OF THE ART SYSTEM / Max Ryynänen.The publication has been peer-reviewed.Vertaisarvioitu.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Final report for the University of the Arts Helsinki’s bachelor’s and master’s curriculum project OPS 2024
No full textTaideyliopistossa toteutettiin yliopiston historian ensimmäinen kaikkien yksiköiden yhteinen perustutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistus projektissa OPS 2024 vuosina 2021-2024. Opetussuunnitelmauudistus pohjautui Taideyliopiston silloisen vararehtori Lauri Väkevän vuonna 2018 käynnistämään ja johtamaan koulutuksen strategisen kehittämisen hankkeeseen, joka oli osa Taideyliopiston uuden strategian jalkauttamista ja jolle kohdennettiin myös rehtori Kaarlo Hildénin strategista rahoitusta. Hankkeen omistajana toimi koulutuksesta vastaava vararehtori Lauri Väkevä ja sittemmin Marjo Kaartinen, sen kokonaiskoordinaatiosta vastasi projektipäällikkö Kirsti Rasehorn tiiviissä yhteistyössä akatemioiden opetuksesta vastaavien varadekaanien ja avoimen kampuksen johtajan, kunkin yksikön opetussuunnitelmatyöorganisaation ja Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kanssa. OPS-työ osallisti taideyliopistolaisia varsin laajasti, myös keskeiset sidosryhmät otettiin mukaan etenkin aiempien opetussuunnitelmien itsearvioinnissa ja erilaisissa OPS-seminaareissa.
Hanke toi Taideyliopiston kaikkien akatemioiden (Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu) sekä avoimen kampuksen perustutkintokoulutuksen opetussuunnitelmatyöprosessin samaan aikasykliin. Ensimmäisessä päätösvaiheessa luotiin Taideyliopiston yhteinen tutkintorakenne ja siihen sisältyvät Taideyliopiston yleisopinnot, millä tuetaan Taideyliopiston sisäistä ja ulkoista liikkuvuutta, opiskelijoiden yhdenvertaisuutta sekä joustavia opintopolkuja. Toisessa päätösvaiheesssa opetussuunnitelmat uudistettiin yksiköissä yhteisen tutkintorakenteen mukaisiksi, ja osaamistavoitteet sekä sisällöt päivitettiin huomioiden yliopiston strategiaan pohjautuvat opetussuunnitelmaperiaatteet sekä yleiset linjaukset. Kunkin akatemian oma akateeminen päätöselin hyväksyi omat opetussuunnitelmansa. Hanke päättyi 31.7.2024 ja opetus käynnistyi uusien opetussuunnitelmien mukaisena 1.8.2024. Opetussuunnitelmien voimassaoloaika on sidoksissa strategiakauden mittaan (2024-2030).
OPS 2024 -hankkeen loppuraportti hahmottaa tämän suuren ja moniulotteisen prosessin kokonaiskuvaa. Tarkastelun paino on kuitenkin tulevassa; mitä yhteistoiminnallisesti opittiin ja miten niitä voidaan jatkojalostaa. Opetussuunnitelmatyön jatkuminen yliopiston kaikkien yksiköiden yhteisenä prosessina on ensiarvoisen tärkeää. Kyseessä on koulutuksen strategisen johtamisen yksi tärkeimmistä työkaluista. On päätetty, että opetussuunnitelmatyö jatkuu opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvänä ydintoimintona yliopisto- ja yksikkötasolla olemassa olevin resurssein. Tämä mahdollistaa OPS-työn ja varsinkin sen arviointityön ennakoivan yhteyden yliopiston strategiatyöhön sekä tohtorikoulutuksen OPS-prosessiin. Muutos edellyttää jatkuvan OPS-kehitystyön systeemistä mallintamista sekä hankkeessa esiin nousseiden keskeisten haasteiden ratkaisemista. Voimassaoloaikana opetussuunnitelmat avataan väliarvioinnille sekä mahdollisille tarkennuksille ja korjauksille.The University of the Arts Helsinki (Uniarts Helsinki) implemented its first joint curriculum reform for bachelor’s and master’s education in the project OPS 2024 in 2021–2024. The curriculum reform was based on a strategic education development project launched and led by Uniarts Helsinki's then vice rector Lauri Väkevä in 2018. The project was part of the implementation of Uniarts Helsinki's new strategy and it received strategic funding allocated by rector Kaarlo Hildén. The project was owned by the vice rector for education, first Lauri Väkevä and later Marjo Kaartinen, and its overall coordination was carried out by project manager Kirsti Rasehorn in close cooperation with the vice deans responsible for teaching at the academies and the director of the Open Campus, the curriculum work organisation of each unit and the board of the student union. The curriculum work involved the Uniarts Helsinki community quite extensively, and key stakeholders were also involved, especially in the self-assessment of previous curricula and in the work of various curriculum seminars.
The project brought Uniarts Helsinki´s all units (the academies and the Open Campus) into the same time cycle of the curriculum development process. In the first decision-making phase, Uniarts Helsinki’s joint degree structure was created, including Uniarts Helsinki’s new general studies which support the university’s internal and external mobility, student equality and flexible study paths. In the second decision-making phase, the curricula were renewed at the academy level to comply with the joint degree structure, and the learning outcomes and contents were updated so they take into account the curriculum principles and general policies based on the university's strategy. Each academy's own academic decision-making body approved its own curricula. The project ended on 31 July 2024, and teaching started according to the new curricula on 1 August 2024. The validity period of the curricula is linked to the duration of the strategy period (2024–2030).
The final report of the curricula reform project OPS 2024 outlines the overall picture of this large and multidimensional process. However, the focus of the report is on the future; what was learned collaboratively and how this can be refined further. The continuation of curriculum work as a joint process for all units of the university is of paramount importance. A curriculum reform is one of the most important tools for strategic management of education. It has been decided that curriculum work will continue as a core function related to teaching and its development at the university and unit level with existing resources. This allows curriculum work and especially curriculum evaluation work to have a proactive connection with the university's strategy work and the doctoral curriculum process. The change requires systemic modelling of continuous curriculum development work and solving the key challenges raised in the project. During the validity period, the curricula will be opened for mid-term evaluation and for possible revisions and corrections.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
The School of Shying a Way
No full textThe School of Shying a Way plays in the aftermath of experiences of schooling and being schooled, both within formal education and its extensions into other forms of socialization. The work draws on perspectives from the Finnish, Nordic and Pan-African regions and is conducted as a collaboration between Uniarts Helsinki’s Academy of Fine Arts and the Centre for Contemporary Art, Lagos. The School of Shying a Way attempts to craft a space, and provide an ideological support, for a set of resistances: to the collective/individual binary, to the limited consciousness of fixed meaning, to the locating of knowledge as something and somewhere outside of the study and the student.Foundations: --
Note To The Reader / Daniel Peltz And Oyindamola Faithful --
Overview --
Vision For The Uniarts Helsinki Finland Africa Platform For Innovation Project --
Timeline — Project Stages --
On Shyness --
A Note On The Methodology Of Offerings --
On Being Just Shy Of Lagos: --
Introduction --
Listening To The Space / Breaking Ice / Facilitator: Daniel Peltz And Bernard Akoi–Jackson --
Speaking Shyly Through Clay In Lagos / Facilitator: Meri Linna --
The School, The Church And The Factory / Facilitator: Bernard Akoi–Jackson --
Practicing Just Shy Of Practice / Facilitator: David Larsson --
Shyness And Shame / Facilitator: Luamba Muinga --
Studying Absent The Teacher / Facilitator: Daniel Peltz --
Roving Through Uncertain Encounters / Facilitator: Odun Orimolade --
A Tour Of A Space In Transition / Facilitator: Oyindamola Faithful --
Departing Thoughts --
On Being Just Shy Of Helsinki: --
Introduction --
Opening Exercise. Finding The Syllabus In The Landscape / Facilitator: Daniel Peltz --
Speaking Shyly Through Clay In Helsinki / Facilitator: Meri Linna --
Public Introverts: On Curatorial Shyness / Facilitator: Nontobeko Ntombela --
Shyness As Potentiality / Facilitator: Gesa Piper --
Re-Call ≠ Wreck All... / Facilitator: Bernard Akoi–Jackson --
Memory Mutations / Facilitator: Odun Orimolade --
Closing The Space --
Closing: --
Participant Reflections --
Facilitator Reflections On Shyness --
Facilitator Reflections On Pedagogy --
Conditions And Values That Assist In The Emergence Of The School Of Shying A Way --
Outgrowths And In-Comes --
Closing Note / Oyindamola Faithful And Daniel Peltz --
Biographies.A collaboration between University of the Arts, Helsinki and The Centre for Contemporary Art, Lagos.fi=ei tietoa saavutettavuudesta|sv=okänd tillgänglighet|en=unknown accessibility
Aineeton kulttuuriperintö : Käsite, käytäntö, politiikka
No full textAineettomasta kulttuuriperinnöstä on tullut 2000-luvulla keskeinen käsite. Se kattaa esimerkiksi suullisen perinteen, esittävät taiteet ja sukupolvelta toiselle siirtyvät sosiaaliset käytännöt. Käsite on myös kiistanalainen. Miten ja miksi jotkin ilmiöt nimetään aineettomaksi kulttuuriperinnöksi? Kuka siitä päättää?
Teos tarkastelee monitieteisesti aineettoman kulttuuriperinnön historiaa ja tulevaisuutta sekä suomalaisessa että kansainvälisessä kontekstissa. Erityisesti käsitellään Unescon yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Kokoomateos on suunnattu niin tutkijoille, opiskelijoille kuin kulttuurialan toimijoillekin.
Teoksessa korostuvat aineettoman kulttuuriperinnön ekologiset, poliittiset ja eettiset ulottuvuudet. Näkökulmia avaavat esimerkiksi suomalaiset perintökohteet, kuten saunominen ja kaustislainen viulunsoitto
Maria Grazia Chiurin puutarha : feministinen näkökulma Diorin kevään 2017 Haute Couture -kokoelmaan
No full textTämä kanditutkielma tarkastelee nykytaiteen ja muodin vuorovaikutusta sekä niiden feministisiä ja kulttuurisia merkityksiä Maria Grazia Chiurin Diorin kevään 2017 haute couture -kokoelman kautta. Tutkimuksessa käsitellään keskeisiä käsitteitä, kuten surrealismia ja feminismiä, ja hyödynnetään laadullista feminististä tutkimusotetta. Itse piirretyt kuvat toimivat sekä tiedonkeruun että analyysin välineenä, ja havainnointi tukee tutkimusta tarjoamalla konkreettista tietoa kokoelman yksityiskohdista ja kontekstista. Tutkielma perustuu aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, kuten Dior Catwalk (2017), joka valottaa Diorin estetiikkaa ja haute couture -muodin roolia naiskuvan muokkaajana, sekä Sonkarin (2017) Fashion and Feminism, joka analysoi vaatetuksen merkitystä naisten vapautusliikkeessä. Lisäksi kriittistä näkökulmaa tuo Tupamäen (2023) artikkeli, joka kyseenalaistaa intersektionaalisen feminismin soveltamista muodin tutkimuksessa. Tutkimuksen keskiössä on viisi analyysilukua, joissa syvennytään Chiurin kokoelman taiteellisiin ulottuvuuksiin ja feministiseen merkitykseen teoreettisten lähestymistapojen valossa. Lopuksi esitetään kokoelman analyysi ja sen suhde feminismin keskeisiin kysymyksiin. Yhteenveto ja loppupohdinta kokoavat tutkimuksen keskeiset havainnot ja niiden merkityksen muodin ja feminismin vuoropuhelussa
Professionalism in Popular Music Voice Teacher Education : Institutional Conditions of a Changing Field in Finland and Sweden
No full textThere is a need to understand how higher music education can better adapt to changes in societies and professionalism. As a field that embraces change, popular music voice teaching exemplifies how professionalism can expand. Drawing on theories regarding the evolving concept of professionalism, especially in teaching disciplines, this study examines changes in professionalism within popular music-oriented voice teacher education in higher music education and explores how institutional conditions shape these perceptions and the broader development of professionalism. The multiple case study involved two cases in the Nordic context, in Finland and Sweden, where such education has existed for decades. The research material included semi-structured interviews with teacher educators, observations, a researcher diary, and institutional documents. The abductive analyses utilized a previously constructed framework for popular music voice teachers’ expanding professionalism. The findings suggest that the examined voice teacher education programs foster lifelong learning, reflection, resilience, and collaboration, while emphasizing student agency and competence thinking. The article also discusses how institutional values and contexts, territorialism, and the self-replicative systems of institutionalized teacher education may influence professionalism
Aikuisten harrastajien motivaatio sellonsoittoon : Narratiivinen tutkimus motivaatiosta lapsuudessa alkaneeseen harrastukseen
No full textTutkielmani käsittelee motivaatiota sellonsoiton harrastamisessa. Motivaatio on merkittävä tutkimusaihe soitonopetuksen näkökulmasta. Tutkimalla motivaatiota voidaan ymmärtää, miksi oppilas aloittaa soittoharrastuksen, miten hän selviää soittoharrastuksen tuomista haasteista ja mistä syystä hän jatkaa soittoharrastusta. Elinikäinen harrastaminen ja hyvä musiikkisuhde ovat taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän opetussuunnitelmien perusteissa (TPOPS 2017a & TPOPS 2017b) mainittuja tavoitteita, joihin motivaatio liittyy läheisesti.
Tutkimukseni tehtävänä oli tutkia motivaation muodostumista haastateltavillani sekä tarkastella motivaation muodostumisessa merkityksellisiä tekijöitä lapsuuden soittoharrastuksessa sekä aikuisena. Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Mitä haastateltavat kertovat sellonsoiton harrastamisesta musiikillisen elämänkaarensa aikana?
2. Mitä motivaatioon liittyviä tekijöitä nousee esille haastateltavieni kertomuksissa?
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on Ryanin ja Decin itsemääräämisteoria motivaation selittäjänä. Itsemääräämisteorian mukaan yksilöllä on kolme psykologista perustarvetta: tarve kykenevyyteen, pystyvyyteen ja autonomiaan. Perustarpeet täyttämällä yksilö pyrkii ylläpitämään hyvinvointiaan ja motivaatiotaan. Itsemääräämisteoria käsittelee lisäksi motivaation laatuja, joita ovat sisäinen ja ulkoinen motivaatio sekä amotivaatio.
Tutkielmani lähestymistapa on narratiivinen. Tuotin aineiston narratiivisina haastatteluina. Haastattelin kolmea aikuista sellonsoiton harrastajaa, jotka olivat aloittaneet soittoharrastuksen jo lapsuudessa. Analysoin aineistoni kahdella tavalla. Ensin tein narratiivisen analyysin, eli kirjoitin haastattelujeni pohjalta kolme kertomusta. Sen lisäksi toteutin narratiivien analyysin, jossa analysoin kertomuksien ja haastatteluaineiston pohjalta nousevia teemoja.
Aineistoni perusteella yhteenkuuluvuus ja siitä seuraava yhteisöllisyys ovat tärkeitä tekijöitä motivaation muodostumisessa. Soittoharrastuksessa syntyvät sosiaaliset yhteisöt pitävät soittomotivaatiota yllä. Myös vanhempien tuki ja kannustus voivat ylläpitää motivaatiota. Tulosteni mukaan motivaatiolle olennaista on myös oppilaan autonomiaa tukeva opetus sekä oppilaan kokemus kykenevyydestään. Lapsuuden positiiviset kokemukset voivat osaltaan edistää soittoharrastuksen pitkäjänteisyyttä ja harrastamista myös aikuisuudessa
Soiton voimaa ryhmässä : nuorten ajatuksia motivaatiosta ja yhdessä soittamisesta
No full textMaisterintutkielmassani tarkastelin soittomotivaation ja ryhmässä soittamisen yhteyttä taiteen perusopetuksessa. Tutkimuksen aineisto perustui nuorten haastatteluihin, joiden avulla toin heidän kokemuksensa ja näkökulmansa näkyviksi.
Tutkimuskysymykseni oli:
Miten pianoryhmässä soittaminen on yhteydessä haastateltavien nuorten soittomotivaatioon?
Alakysymykset olivat:
1. Mitkä tekijät ryhmäsoitossa edistävät nuorten soittomotivaatiota?
2. Mitkä tekijät ryhmäsoitossa heikentävät nuorten soittomotivaatiota?
Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimi Erja Kososen teoria varhaisnuorten soittamisen motiiveista (Kosonen 1996, 2001, 2022). Sivusin lisäksi Ryanin ja Decin teoriaa sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta (2000) sekä itsemääräämisteoriaa (2017). Tutkimuksen tärkeä termi motivaatio tarkoittaa sisäistä tilaa, joka ohjaa, saa aikaan ja pitää yllä toimintaa (Lehtinen 2016 ym.).
Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän 12–15-vuotiasta nuorta, jotka harrastavat pianonsoittoa musiikkiopistossa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnoissa. Tuotin tutkimuksen aineiston haastattelemalla ja observoimalla ryhmien tunteja. Haastattelumenetelmänä toimi ryhmähaastattelu.
Tutkimuksen perusteella ryhmäsoitossa motivaatiota edistäviä tekijöitä olivat musiikki ja vertaisryhmä. Musiikkiin liittyviä asioita olivat ohjelmisto eli mieluisat kappaleet, yhteissoitto sekä esiintyminen. Vertaisryhmässä motivaatiota edistäviä tekijöitä olivat kavereiden näkeminen sekä ryhmältä saatava kannustus ja tuki. Suurimpia motivaatiota heikentäviä tekijöitä olivat tutkimukseni mukaan ryhmän toiminnan haasteet, kuten haasteet keskittymisessä ja se, ettei opettaja ehdi auttaa kerralla kuin yhtä oppilasta.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää soitonopetusta suunnitellessa. Ehdotan tutkimukseni perusteella, että musiikkioppilaitokset panostaisivat erityisesti nuorten yhteissoittoon, koska se voi tuoda harrastukseen lisää mielekkyyttä ja motivoida harrastuksen jatkamisessa
tiedostamattomasta tietoiseen : rohkean johtamisen manifesti
No full textTässä ohjauksen maisteriopintojen kirjallisessa opinnäytetyössä pyrin tietoisesti kohti rohkeampaa johtajuutta. Keskeisin tutkimuskysymys opinnäytetyössäni on, missä määrin johtamisen työkalut - niin itselläni kuin eri sukupolvea edustavilla ohjaaja- ja johtajakollegoilla - perustuvat tietoisiin työkaluihin. Haastattelemalla eri ikäisiä ohjaajia ja teatterinjohtajia, kartoitin, millaisiin olemassa oleviin johtamisparadigmoihin he nojaavat omassa työssään.
Opinnäytetyöni aluksi perustelen henkilökohtaisia syitäni aihevalintaani henkilöhistoriani ja kouluohjausteni
reflektoinnin kautta. Tiiviin johtamisoppien historia- ja teoriakatsauksen jälkeen siirryn toteuttamieni
haastatteluiden vastausten avaamiseen ja analysointiin. Saamieni vastausten analysoimisessa
tutkimuskirjallisuus toimii väljänä teoreettisena kehyksenä. Opinnäytetyöni lopuksi teen ehdotuksia
mahdollisiksi teatterikentän tarpeisiin sopiviksi johtamisparadigmoiksi. Niitä ovat mm. palveleva johtajuus,
jaettu johtajuus sekä autenttinen johtajuus.
Kirjallisen opinnäytetyöni lopputulemana esitän, että johtajuus teatterikentällä tulee rakentumaan myös
tulevaisuudessa yhdistelmänä kunkin ohjaajan ja johtajan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kiinnostuksen
kohteita, erilaisia johtamiskursseja ja -koulutuksia, vertaisoppimista, mentorointia ja työnohjausta. Ehdotukseni tulevaisuuteen on, että Teatterikorkeakoulu tutkisi mahdollisuutta terävöittää edelleen johtajuuskoulutustaan yhteistyössä esimerkiksi Sibelius-Akatemian Taidejohtajuus ja yrittäjyys -maisteriohjelman kanssa. Henkilökohtaisella tasolla loppupäätelmäni on, että johtaja minussa on osa identiteettiäni. Päätän opinnäytetyöni omiin rohkean johtamisen manifesteihin
Laulajan astma: liikunta hengityselimistön tukena
No full textTutkimuksessani selvitetään, kuinka astmasta kärsivä laulaja voi pitää astmansa hoitotasapainossa ja mitkä tekijät erityisesti laulavan astmaatikon tulee ottaa huomioon. Keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, astma, vaikuttaa laulamiseen fysiologisesti, joten laulavalle astmaatikolle astman hallinta on tärkeää. Tutkimus käsittelee erityisesti liikunnan vaikutusta astmaatikon terveyteen ja esittelee kokonaisvaltaisesti laulavan astmaatikon terveyttä edistäviä asioita.
Tutkimusaineistona on kirjallisuus lääketieteen ja musiikkilääketieteen alalta, sekä keuhkosairauksien erikoislääkärin asiantuntijahaastattelu. Useat tutkimukset puoltavat liikunnan positiivista vaikutusta astman hallintaan.
Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelun perusteella voidaan todeta, että lääkityksen lisäksi astman hallintaan vaikuttaa eniten astmaatikon yleisterveys. Astmaatikkolaulaja hyötyy erityisesti kohtuutehoisesta aerobisesta harjoittelusta, koko kehon lihaskuntoharjoittelusta ja hengitykseen perustuvista harjoitteista