1,720,957 research outputs found
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueella 2025-2028
No full textKeski-Suomen ELY-keskus on yhdessä alueen kuntien kanssa määrittänyt toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2025–2028.
Palvelutasomääritys koskee kuntakeskusten tai muiden merkittävimpien taajamien välistä, kuntarajat ylittävää liikennettä. Palvelutasomääritys sisältää ELY-keskuksen sopimusliikenteen ja markkinaehtoisen liikenteen. Palvelutasomääritys ei sisällä junaliikennettä eikä kuntien hankkimaa kuntien sisäistä joukkoliikennettä. Tavoitteet perustuvat matkustuspotentiaalin arviointiin, toteutuneeseen kysyntään sekä kuntien työn aikana esittämiin näkemyksiin.
Työn tuloksena on kuntien välisen joukkoliikenteen liikenteelliset ja laadulliset palvelutasotavoitteet. Palvelutasotavoite voidaan tulkita tavoitteelliseksi minimitasoksi, jonka ELY-keskus pyrkii alueellaan saavuttamaan. Tavoitteet toimivalta lähtökohtana Keski-Suomen ELY-keskuksen liikennehankinnoissa.ei tietoa saavutettavuudest
Joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen Keski-Suomen joukkoliikenteen toimivaltaisen ELY-keskuksen alueella
Get PDFKeski-Suomen ELY-keskus on joukkoliikennelain 4 §:n velvoittamana laatinut ehdotuksen joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta toimivalta-alueellaan vuosille 2017-2019. Palvelutasosuunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Palvelutason määrittelyssä on sovellettu Liikenneviraston palvelutaso-ohjeen (31/2015) mukaisia palvelutasoluokkia.
Palvelutason määrittelyn tarkoituksena on ilmaista, millaisia joukkoliikenteen palveluja alueella halutaan tarjota ja millaiseksi toimivaltainen viranomainen pyrkii kehittämään alueen joukkoliikennepalveluja. Palvelutason määrittely ei velvoita toimivaltaista viranomaista tarjoamaan määritetyn palvelutason mukaista liikennettä, eikä määrittely luo subjektiivista oikeutta joukkoliikennepalvelujen saamiseen.
Suunnittelun lähtökohdan muodostivat alueen asukkaiden liikkumistarpeet. Liikkumistarpeiden tunnistaminen perustui kuntien asiantuntemukseen, pendelöinti- ja muihin käytettävissä oleviin tilastotietoihin sekä työn aikana tehtyyn asukaskuulemiseen. Tavoitteena on, että jatkossa palvelutasosuunnitelmaa voidaan hyödyntää ELY-keskuksen tai ELY-keskusten ja kuntien yhteisten liikennehankintojen pohjana käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.
Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen palvelutason määrittelyn kanssa. Osa kokouksista on ollut alueiden yhteisiä.ei tietoa saavutettavuudest
Joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella 2017-2019
Get PDFPirkanmaan ELY-keskus on joukkoliikennelain 4 §:n mukaisesti laatinut ehdotuksen joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella vuosina 2017-2019. Palvelutasosuunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Palvelutason määrittelyssä on sovellettu Liikenneviraston palvelutaso-ohjeen (31/2015) mukaisia palvelutasoluokkia. Palvelutason määrittelyn tarkoituksena on ilmaista, millaisia joukkoliikenteen palveluja alueella halutaan tarjota ja millaiseksi toimivaltainen viranomainen pyrkii kehittämään alueen joukkoliikennepalveluja. Palvelutason määrittely ei velvoita toimivaltaista viranomaista tarjoamaan määritetyn palvelutason mukaista liikennettä, eikä määrittely luo subjektiivista oikeutta joukkoliikennepalvelujen saamiseen. Suunnittelun lähtökohdan ovat muodostaneet alueen asukkaiden liikkumistarpeet. Liikkumistarpeiden tunnistaminen on perustunut kuntien asiantuntemukseen ja pendelöinti- ja muihin käytettävissä oleviin tilastotietoihin.
Tavoitteena on, että jatkossa palvelutasosuunnitelmaa voidaan hyödyntää ELY-keskuksen tai ELY-keskusten ja kuntien yhteisten liikennehankintojen pohjana käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Halutessaan kunnat voivat omalla kustannuksellaan tarjota asukkailleen myös ehdotettua korkeampaa palvelutasoa.ei tietoa saavutettavuudest
Fastställande av servicenivån i kollektivtrafiken på NTM-centralen i Södra Österbottens behörighetsområde : Lockande och resurssmart kollektivtrafik i rätt tid
No full textEtelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä alueen kuntien kanssa määrittänyt toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2023–2027. Palvelutasomääritys on kolmeosainen. Tavoitteita on määritetty liikenteelliselle palvelutasolle, laadullisille tekijöille ja julkisen liikenteen tärkeimmille solmupisteille.
Palvelutasomääritys koskee kuntakeskusten välistä, kuntarajat ylittävää liikennettä ja alueen tärkeimpiä julkisen liikenteen solmupisteitä. Palvelutasomääritys sisältää junaliikenteen sekä markkinaehtoisena ja sopimusliikenteenä järjestetyn linja-autoliikenteen. Tavoitteet perustuvat matkustuspotentiaalin arviointiin, toteutuneeseen kysyntään sekä kuntien työn aikana esittämiin näkemyksiin
Työn tuloksena on kuntien välisen joukkoliikenteen liikenteelliset ja laadulliset palvelutasotavoitteet. Palvelutasotavoite voidaan tulkita tavoitteelliseksi minimitasoksi, jonka ELY-keskus pyrkii alueellaan saavuttamaan. Tavoitteet toimivalta lähtökohtana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennehankinnoissa. Lisäksi on määritetty seurantaa varten tavoitteita tärkeimmille julkisen liikenteen solmupisteille.ei tietoa saavutettavuudest
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella : Houkuttelevaa, oikea-aikaista ja resurssiviisasta joukkoliikennettä
No full textNTM-centralen i Södra Österbotten har tillsammans med områdets kommuner fastställt målen för servicenivån i kollektivtrafiken på sitt behörighetsområde för åren 2023–2027. Fastställandet av servicenivån är tredelad. Mål för servicenivån har fastställts för den trafikmässiga servicen, för kvalitativa faktorer och för de viktigaste knutpunkterna för kollektivtrafiken.
Fastställandet av servicenivån för NTM-centralens trafik gäller sådan trafik som går mellan landskapscentrumen, överskrider kommungränserna och de viktigaste knutpunkterna för kollektivtrafiken i området. Fastställandet av servicenivån omfattar järnvägstrafiken och busstrafik som ordnas marknadsmässigt och avtalsbaserat. Målen baserar sig på en bedömning av resepotentialen, förverkligad efterfrågan samt synpunkter som framförts av kommunerna under arbetets gång.
Arbetet har resulterat i trafikmässiga och kvalitativa mål för servicenivån i kollektivtrafiken mellan kommunerna. Målet för servicenivån kan tolkas vara den miniminivå som eftersträvas och som NTM-centralen strävar efter att uppfylla i sitt område. Målen fungerar som utgångspunkt för NTM-centralen i Södra Österbottens trafikupphandlingar. Dessutom har det fastställts mål för uppföljningen av de viktigaste knutpunkterna i kollektivtrafiken.ei tietoa saavutettavuudest
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
