1,720,953 research outputs found
Yhteisöllisyyden rakentuminen uudessa asumisyksikössä ohjaajien kokemana
No full textTIIVISTELMÄ
Varila, Essi. Yhteisöllisyyden rakentuminen uudessa asumisyksikössä ohjaajien kokemana. 54 s, 3 liitettä. Helsinki, syksy 2014, Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Yhteisöllisyys on ajankohtainen aihe työelämässä. Se tarkoittaa esimerkiksi yhteisön jäsenten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Yhteisöllisyys edistää ihmisten hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja terveyttä. Sen kehittämiseen työyhteisössä on kannattavaa panostaa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Sen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla ohjaajien kokemaa yhteisöllisyyttä Kuninkaankallion asumisyksikössä. Opinnäytetyössä pyrittiin tunnistamaan yhteisöllisyyden ilmenemismuotoja ja yhteisöllisyyteen yhteydessä olevia asioita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää yhteisöllisyyden kehittämisessä Kuninkaankallion asumisyksikössä.
Opinnäytetyö on laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä asumisyksikön ohjaajaa Kuninkaankalliossa Espoossa. Aineisto teemoiteltiin aihepiireittäin.
Yhteisöllisyys Kuninkaankalliossa tarkoittaa yhteisiä tavoitteita, päämääriä, arvoja ja normeja. Keskeinen osa yhteisöllisyyttä on yhteenkuuluvuuden tunne. Yhteisöllisyys rakentuu muun muassa luottamuksesta, avoimuudesta ja kodinomaisuudesta sekä toista kunnioittavasta vuorovaikutuksesta. Konkreettisesti yhteisöllisyys näyttäytyy yhdessä tekemisenä, toimimisena ja vaikuttamisena. Se on keino viedä asioita eteenpäin ja vaikuttaa. Yhteisöllisyys tukee kaikkea sitä työtä, jota Kuninkaankalliossa tehdään.
Asukkaiden ja ohjaajien yhteinen tekeminen ja yhdessä ajan viettäminen lisäävät yhteisöllisyyttä. Tulevaisuudessa Kuninkaankalliossa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että asukkailla ja ohjaajilla on mahdollisimman paljon kiireetöntä yhteistä aikaa. Ohjaajien keskinäistä yhteistä aikaa, esimerkiksi kehittämispäivän tai työnohjauksen muodossa, tarvitaan lisää. Talo- ja yhteisökokouksissa asukkaiden on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kokoukset kannattaa säilyttää Kuninkaankalliossa niiden määrä ainakin ennallaan pitäen. Yksittäisetkin asiat ja tapahtumat, kuten uusi biljardipöytä, vaikuttavat yhteisöllisyyteen myönteisesti. Erilaisia tapahtumia on tärkeää järjestää asukkaille ja ohjaajille monipuolisesti myös tulevaisuudessa. Kaapeli-valmennukset ovat kehittäneet yhteisöllisyyttä Kuninkaankalliossa, ja niitä on kannattavaa järjestää asukkaille ja ohjaajille vastaisuudessakin.
Asiasanat: yhteisöllisyys, kehittäminen, yhteisöt, tuettu asuminen, asumispalvelut, Helsingin diakonissalaitos, kvalitatiivinen tutkimusABSTRACT
Varila, Essi. The development of communality experienced by counsellors in a new housing unit. 54 p, 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki. Autumn 2014. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Option in Nursing. Degree: Nurse.
The aim of the thesis was to examine what kind of experiences counsellors of Kuninkaankallio’s housing unit have about the communality. The purpose was also to find out what kind of forms communality has in Kuninkaankallio and how it has been developed since Kuninkaankallio’s establishment. Kuninkaankallio’s housing unit is owned by Helsinki Deaconess Institute.
The thesis is qualitative research. The data was collected by theme interviewing five counsellors of Kuninkaankallio’s housing unit. The interviews were carried out 11/12/2014 in Kuninkaankallio. The results were divided by themes.
The results of the thesis can be utilized in the development of communality in Kuninkaankallio. Communality-building factors were, for example, housing and community meetings, discussions between counsellors and residents and shared time together. The community coaching was also an important factor of communality development in Kuninkaankallio. Other important factors were the persistence of counsellors and residents and also coziness of the housing unit.
Keywords: communality, community, housing unit, qualitative researc
Perheiden kokemuksellinen yhteisöllisyys SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksissa
Get PDFTiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty
Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos – Institution – Department
Sosiaalitieteiden laitos
Tekijä – Författare – Author
Varila Essi Anna Elina
Työn nimi – Arbetets titel – Title
Perheiden kokemuksellinen yhteisöllisyys SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksissa
Oppiaine – Läroämne – Subject
Sosiaalityö
Työn laji – Arbetets art – Level
Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year
Syyskuu 2018 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages
98 sivua + 7 liitettä
Tiivistelmä – Referat – Abstract
Tämän pro gradu –tutkielman aiheena ovat perheiden yhteisöllisyyden kokemukset SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksissa. Yhteisöissä muodostuva yhteisöllisyys lisää yhteisön jäsenten hyvinvointia. Yhteisöllisyyden edistäminen on ajankohtainen aihe lastensuojelussa, jossa tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa perheyhteisöjen merkitys lasten hyvinvoinnille tunnistetaan. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena toteutettava perhekuntoutus on tavoitteellista toimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa perheyhteisöjen hyvinvoinnin ja toimivuuden tukeminen.
Tutkimus on teoreettis-metodologiselta viitekehykseltään fenomenologinen. Tutkimustehtävänä on tuoda esiin se, onko SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksissa perheiden näkökulmasta kokemuksellista yhteisöllisyyttä ja jos on, niin millaisia ilmenemisen muotoja se perhekuntoutuksissa saa. Tutkielmaa ohjaava tutkimuskysymys on seuraava: Millaisia kokemuksia SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksien perheillä on perhekuntoutuksen yhteisöllisyydestä? Tutkimuksen aineisto on kerätty marraskuussa 2017 haastattelemalla kahdeksaa perhettä kahdessa eri SOS-Lapsikylän perhekuntoutuksessa. Haastatteluihin osallistui 15 ihmistä; kuusi lasta ja yhdeksän aikuista. Aineisto on analysoitu Juha Perttulan fenomenologisella metodilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että SOS-Lapsikylän kaksi perhekuntoutusta pitävät sisällään monenlaisia yhteisöjä. Perhekuntoutuksien asiakasperheet ovat osallisina omissa perheyhteisöissään, perheiden ja työntekijöiden muodostamissa yhteisöissä, asiakasperheiden muodostamissa yhteisöissä sekä molempien perhekuntoutuksien laajemmissa yhteisöissä, jotka pitävät sisällään näiden perhekuntoutuksien pienemmät yhteisöt. Yhteisöjen rajat ovat osin liukuvia. Tulosten perusteella perhekuntoutuksissa ilmenee kokemuksellista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys perhekuntoutuksien yhteisöissä merkitsee vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä, luottamuksellisia ja vastavuoroisia ihmissuhteita, vertaisuuden kokemuksia, auttamista ja tukemista sekä asioiden yhdessä jakamista. Yhteisöllisyyteen liittyvät myös perhekuntoutuksien yhteisöjen yhteisesti jakama arvopohja, perhekuntoutusjaksolle yhdessä asetetut tavoitteet ja perhekuntoutuksissa vallitsevat jaetut normit. Yhteisöllisyyden rakentumiseen vaikuttavat lisäksi yhteisöjen jäsenten sitoutuminen toimintaan sekä asiakasperheiden kuntoutumisjaksojen ajallinen pituus. Yhteisöllisyyden muodostuminen vaatii tuekseen sopivat tilalliset puitteet.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää perhekuntoutuksien toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä SOS-Lapsikylässä. Tulosten perusteella yhteisöllisyys voi parhaimmillaan tukea perheyhteisöjen yhteisöllistä hyvinvointia ja kuntoutumisprosessia, ja näin se saattaa osaltaan olla edistämässä perhekuntoutuksien työskentelyn vaikuttavuutta. Yhteisöllisyys ulottuvuutena on kannattavaa huomioida perhekuntoutuksien toimintaan liittyvässä päätöksenteossa.
Avainsanat – Nyckelord – Keywords
Yhteisöllisyys, yhteisö, perhekuntoutu
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
