17,851 research outputs found
Can Valls
No full textBoInformació extreta dels àlbums de l'EMC: Situació: Tenen documents en llatí que ja parlen dels Valls. Propietari: Josep Valls. Facilitada per: Jordi Audet
2. Pere Valls, perfil biogràfic
No full textPer entendre les motivacions que varen portar mossèn Pere Valls a crear una col·lecció i per comprendre els seus interessos específics pel que fa a la conformació del contingut, és d’un extraordinari interès conèixer la biografia d’aquest personatge, així com també els entorns socials i econòmics en els quals es movia. Resulta, però, difícil obtenir dades de la vida de mossèn Pere Valls ja que no es disposa d’un arxiu amb documentació personal seva, la qual cosa hauria permès fer interessants..
Aixecament planimètric de les esglésies de les valls d'Àneu
No full textAquest projecte té els seus antecedents en la col·laboració engegada, ja fa uns anys, per la Professora Montse Bosch, amb el Consell Cultural de les Valls d’Àneu, que ha actuat de vertader centre de gestió cultural des de la seva creació l’any 1983 amb iniciatives tan reconegudes com la creació de l’Arxiu Històric de les Valls d’Àneu l’any 1985, l’Ecomuseu l’any 1987, la recuperació de diversos elements del patrimoni artístic i mobiliari, o la recuperació del conjunt arqueològic de València d’Àneu. Per a poder realitzar els aixecaments planimètrics s’ha preparat un conveni de col·laboració amb el Departament de Cultura de la Generalitat de Catalunya, amb el Col·legi d’Arquitectes de Lleida, el Consell Cultural de les Valls d’Àneu, i els Ajuntaments de l’Alt Àneu i La Guingueta d’Àneu. I en aquests moments ja estan engegats els treballs d’una segona Fase
Aixecament planimètric de les esglésies de les valls d'Àneu. Sant Pere de Sorpe
No full textAquest projecte té els seus antecedents en la col·laboració engegada, ja fa uns anys, per la Professora Montse Bosch, amb el Consell Cultural de les Valls d’Àneu, que ha actuat de vertader centre de gestió cultural des de la seva creació l’any 1983 amb iniciatives tan reconegudes com la creació de l’Arxiu Històric de les Valls d’Àneu l’any 1985, l’Ecomuseu l’any 1987, la recuperació de diversos elements del patrimoni artístic i mobiliari, o la recuperació del conjunt arqueològic de València d’Àneu. Per a poder realitzar els aixecaments planimètrics s’ha preparat un conveni de col·laboració amb el Departament de Cultura de la Generalitat de Catalunya, amb el Col·legi d’Arquitectes de Lleida, el Consell Cultural de les Valls d’Àneu, i els Ajuntaments de l’Alt Àneu i La Guingueta d’Àneu. I en aquests moments ja estan engegats els treballs d’una segona Fase
Aixecament planimètric de les esglésies de les valls d'Àneu. Sant Pere de Sorpe
No full textAquest projecte té els seus antecedents en la col·laboració engegada, ja fa uns anys, per la Professora Montse Bosch, amb el Consell Cultural de les Valls d’Àneu, que ha actuat de vertader centre de gestió cultural des de la seva creació l’any 1983 amb iniciatives tan reconegudes com la creació de l’Arxiu Històric de les Valls d’Àneu l’any 1985, l’Ecomuseu l’any 1987, la recuperació de diversos elements del patrimoni artístic i mobiliari, o la recuperació del conjunt arqueològic de València d’Àneu. Per a poder realitzar els aixecaments planimètrics s’ha preparat un conveni de col·laboració amb el Departament de Cultura de la Generalitat de Catalunya, amb el Col·legi d’Arquitectes de Lleida, el Consell Cultural de les Valls d’Àneu, i els Ajuntaments de l’Alt Àneu i La Guingueta d’Àneu. I en aquests moments ja estan engegats els treballs d’una segona Fase
Kasvatus, toimijuus ja voimaantuminen : kasvatusantropologinen tutkimus andalusialaisten naisten arjesta
No full textTiedostavaan lähestymistapaan ja kasvatusantropologiseen tutkimusotteeseen tukeutumalla voidaan rakentaa kulttuurisensitiivistä tietoa, joka avaa tutkittavan ilmiön merkityskenttiä sen toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kasvatusantropologista utkimusotetta voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksessa huomioimalla sen vaihtuvat tarkastelukulmat ja epistemologiselta taustaltaan erilaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimus paikantuu Etelä-Espanjaan, andalusialaiseen urbaaniin kylään. Tutkimusaineisto tuotettiin kolme vuotta kestäneen etnografisen kenttätyön aikana. Tutkimusprosessi tukeutui refleksiiviseen ja dialogiseen tiedon tuottamisen tapaan sekä menetelmä-,aineisto- ja teoriatriangulaatioon. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen etnografista lukutapaa sekä sisällön erittelyn ja temaattisen koodauksen keinoja. Tekstissä rakennetaan vuoropuhelua kulttuurin sisäisen ja teoreettisen viitekehyksen välille. Tutkimus koostuu avainkäsitteiden erittelystä sekä etnografisesta kontekstin, ilmiön ja tutkimusprosessin kuvauksesta.
Kontekstin aikuisikäisten naisten toimijuudet näyttäytyivät moninaisina ja jatkuvan neuvottelun kohteina. Kontekstissa vaikuttivat rinnakkain vahvat, historialliskulttuuriset naisten toimijuutta määrittävät perinteet sekä yhteiskunnalliset muutokset ja yksilölähtöiset muutostarpeet. Näistä edeltävät tukivat tapaistunutta, kodin ja perheen ympärille kietoutunutta toimijuutta. Kontekstissa vallalla olleet reunaehdot loivat kokemusta rajoittuneesta toimijuudesta. Muutokset ja muutostarpeet puolestaan tukivat neuvotteluja ammatillisesta ja aktiivisesta toimijuudesta.
Yhteisöllisellä tasolla muutostarpeisiin oli vastattu erilaisilla, aikuisille naisille suunnatuilla non-formaaleilla ja formaaleilla kasvatus- ja koulutustapahtumilla. Tekstissä lähestytään toteutettuja koulutuksellisia kokonaisuuksia voimaantumisen näkökulmasta. Kontekstin tarpeet ja haasteet huomioivat koulutukselliset tapahtumat edistivät naisten kriittistä ja tiedostavaa oman paikan, tarpeiden, mahdollisuuksien ja rajojen hahmottamista. Ne antoivat välineitä ja tukea vaikuttamiseen sekä muutoksen toteuttamiseen.
Tutkimusprosessin osallistuva, osallistava ja tiedostava tutkimusote aktivoi tutkimukseen osallistuneita naisia. Omista kokemuksista ja näkemyksistä puhuminen vahvisti tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä.With a conscious, educational-anthropological research approach one can produceculturally sensitive information of the research phenomenon and its various meanings from the viewpoint of subjects in the field. In this study, it is evaluated how the anthropologicalapproach can be utilized in educational research by examining various analytical viewpoints and epistemologically diverse understandings about the research phenomenon.
The research was done in Southern Spain, in an urban Andalusian village. The research data were obtained during three years of ethnographic field work. The research process was based on reflective and dialogic ways of producing knowledge as well as on method, data, and theory triangulations. The data were analyzed by using ethnographic interpretation and thematic coding. The research report includes a dialogue between the culture-specific nd theoretical frameworks. The study consists of an analysis of key concepts, descriptions of the ethnographic context, phenomenon, and research process.
The adult women’s agency within the research context seemed manifold and target of constant negotiations. Strong historical-cultural traditions defining women’s agency appeared side by side with societal changes and individual-based needs for changes. The former supported routine based agency intertwined around home and family. Prevailing conditions provided women with a sense of limited agency. Changes and needs for change supported negotiations about professional and active agency.
At the communal level, needs for change were met with various non-formal and formal educational events aimed at adult women. The educational entities are analyzed from the point of view of empowerment. Events which took contextual needs and challenges into account enhanced women’s ability to conceive their place, needs, and opportunities critically and consciously. These events also provided women with the means and support to influence and realize change.
The participatory, participating, and conscious research approaches activated the research participants. Discussing their own experiences and opinions strengthened women’s sense of the meaningfulness of their lives.ei tietoa saavutettavuudest
Tekoäly työkaluna keramiikan lasitetutkimuksessa: vaaleanpunainen lasite tina- ja kromioksidilla
No full textThis empirical study developed a pink ceramic glaze using the AI-based tool ChatGPT 4o to support design and analysis.
Starting from the June Perry Pink glaze recipe, modifications were made through several test series to adapt it for oxidation firing at approximately 1240 °C. The effects of tin oxide (SnO₂) and chromium oxide (Cr₂O₃) on color and surface quality were tested on white casting porcelain and stoneware clay bodies.
The goal was to create a technically sound and visually appealing pink glaze, while evaluating AI's potential in glaze research. ChatGPT was especially helpful in recipe modification, Seger formula calculations, test planning, and troubleshooting. However, limitations emerged in accuracy and reliability, including the risk of confidently delivered false information (hallucination). AI suggestions required critical review and expert comparison.
Ethical use of AI followed guidelines by Aalto University and the Finnish National Board on Research Integrity: AI was used as a tool, not a co-author, and its role is transparently disclosed.
The most successful result was achieved with 4% tin oxide and 0.1% chromium oxide. A second series performed poorly due to chemical imbalance and incorrect material ratios. The study shows that when used responsibly and critically, AI can support ceramic research without replacing empirical testing or material expertise.Tässä empiirisessä tutkimuksessa kehitettiin vaaleanpunainen keramiikkalasite käyttämällä suunnittelun ja analyysin tukena tekoälypohjaista ChatGPT 4o -ohjelmaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli June Perry Pink -lasiteresepti, jota muokattiin useiden testisarjojen avulla sopivaksi korkeampaan, noin 1240 °C:n hapettavaan polttolämpötilaan. Lasitetesteissä tutkittiin tinaoksidin (SnO₂) ja kromioksidin (Cr₂O₃) määrien vaikutusta lasitteen väriin ja rakenteeseen kahdella eri savipohjalla: valkoisella valusavella sekä kivitavarasavella.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teknisesti toimiva ja esteettisesti onnistunut vaaleanpunainen lasite, sekä arvioida tekoälyn käyttökelpoisuutta lasitetutkimuksen välineenä. Tekoäly osoittautui hyödylliseksi erityisesti reseptien muokkauksessa, Segerin kaavojen laskemisessa, testiohjelman suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa. Samalla se paljasti rajoitteensa erityisesti matemaattisessa tarkkuudessa ja koostumuslaskennassa. Ongelmaksi muodostui niin kutsuttu hallusinointi, eli tekoälyn itsevarmasti antama virheellinen tieto ja kyvyttömyys arvioida sen tuottaman sisällön järkevyyttä. Tekoälyn tuottamat ehdotukset vaativat käyttäjältä valppautta niiden arvioinnissa: on tärkeää arvioida ehdotuksia kriittisesti ja verrata tuloksia asiantuntijatietoon.
Tutkimuksen aikana pohdin myös tekoälyn käytön eettisiä ulottuvuuksia opiskelussa ja tutkimustyössä. Tekoälyn käyttöä ohjasivat Aalto-yliopiston ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamat ohjeistukset: tekoälyä käytettiin vain apuvälineenä, ei kirjoittajana, ja sen rooli tutkimusprosessissa on esitetty läpinäkyvästi.
Ensimmäisen koesarjan paras lopputulos saavutettiin reseptillä, jossa oli 4 % tinaoksidia ja 0,1 % kromioksidia. Toisen koesarjan tulokset jäivät selkeästi heikommiksi erityisesti reseptin kemiallisen epätasapainon ja raaka-aineiden virheellisten suhteiden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ChatGPT voi toimia hyödyllisenä apuna keramiikan tutkimuksessa, kun sen käyttö on vastuullista, läpinäkyvää ja kriittisesti ohjattua. Tekoäly ei korvaa empiiristä testausta tai materiaalien syvällistä tuntemusta, mutta voi toimia tukena tutkimusprosessin eri vaiheissa
6. La biblioteca de Pere Valls a Olot i Girona
No full textAls testaments de Pere Valls hi trobem referències a la seva biblioteca. Segons el testament de 1897 ja disposava d’una biblioteca que contenia llibres de “ciencia, literatura, historia y artes”, amb els quals tenia la intenció de constituir una biblioteca a l’església de Sant Esteve d’Olot, que estigués oberta al públic, i proposava com obtenir recursos per al seu funcionament. Aquesta voluntat de crear una biblioteca parroquial a Olot s’expressava també al seu testament de 1910. Pel que fa ..
Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa : oikeita miehiä - ja urheilijoita?
No full textIn this dissertation, the author analyses his own and other men's body experiences in sport. This research derives from a phenomenological framework with additional links to the sociology of the body, life history, men's studies, autobiography and narrative studies. Through this analysis the author reflects on various changes within the social history of Finnish sport over the last decades. To achieve this, the author utilises a narrative approach to study men's sporting experiences. This book consists of fifteen articles which have been separated into three chapters. Chapter one provides a theoretical discussion of phenomenology and interpretive theory, while also outlining the researcher's ontological and epistemological position to "Narratives of the Self' as a contemporary qualitative research method for undertaking a sociological analysis of the body. Chapter two explores various sides of masculinity by giving voice to a range of men's experiences in sport. These stories are personal and historical in nature, thus enabling the reader to develop an emotional affinity as well as a critical understanding of the transitions men undergo in their lives. This includes, for example, the transitions men make from boyhood to manhood and even to fatherhood. In the third chapter, the author contextualises the key themes from chapters one and two to analyse a number of changes in Finnish sport. Changes that emphasise competition above participation, an increase in the use of sport science, a greater institutionalisation of the provision of sport and increased attention through the media. The body experiences and masculine sporting cultures considered in this dissertation have been studied within their natural setting, thus bringing a strong qualitative sensibility to this project. The author has also interpreted his subjects' sporting experiences in a storied manner. This "experiential data" consists of stories from the author's life as well as those of his "research partners"' (objects) and "thick" texts from selected cultural products. The central result of this dissertation is that manhood cannot be wholly understood without considering how men interpret their own body experiences, which they could have primarily come to know through their participation in sport subcultures. What it means to be a man, therefore, is connected to larger sociocultural changes within Finnish society. In addition, these results imply that one cannot speak intelligently about the development of Finnish sport without a sophisticated understanding of men's various body projects and their effect on masculinity. This dissertation offers many practical applications concerning masculine/feminine perspectives on the body, changes in Finnish sporting culture and the usefulness of autobiographical and
narrative studies. Through narrativity, for example, it's possible to understand one's own experiences while also relating this knowledge to experts in the field. This could include assisting teacher's or coach's to discover their own significant body experiences while also helping them to identify how these experiences have influenced their own teaching or coaching practices, their relationship to their students and their concerns regarding issues connected to gender, the body and sexuality.Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä - ja urheilijoita? on ruumiillisuuden, miehisyyden ja urheilun sosiologiaa yhteen sovittava väitöskirjatutkimus. Tavoitteenani on nivoa ymmärrettävä tarinallinen kokonaisuus fenomenologisesti tulkituista ruumiin kokemuksista, yhteisöllisesti koetuista miehisistä tarinoista ja liikuntakulttuurissa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. Väitöskirjani koostuu viidestätoista artikkelista, jotka on jaettu kolmeen lukuun. Ensimmäisen luvun painopiste on ruumiin kokemusten sosiologiassa, teoreettisissa ja metodisissa tarinoissa, joissa tutkijan ja tutkimuksen paikka määritellään erittäin tarkasti. Toisessa luvussa paneudun erilaisiin maskuliinisuuksiin eli urheilullisten miesten kokemuksiin, tarinoihin, initiaatioihin, elämän konteksteihin ja niiden tulkintaan. Pojan elämästä mennään nuoruuden kautta aikuisuuteen ja isyyteen asti. Kolmannen luvun tavoitteena on ymmärtää liikunta- ja urheilukulttuurin muutosta periaatteiden, instituutioiden, tieteen, julkisuuden ja niin liikunnan kuin huippu-urheilunkin alueilla. Ymmärtämiseen käytän painotetusti edellisistä luvuista tuttuja kokemuksellisuutta ja miehisyyttä. Väitöskirjani ammentaa teoreettisesti niin fenomenologista ruumiin sosiologiaa, elämäkerta- ja narratiivisuustutkimusta, mies/isätutkimusta kuin liikuntasosiologiaakin. Metodisesti työ on narratiivista ja kvalitatiivista tutkimusta, jossa liikun sekä yleisen teorian, aikalaiskeskustelujen, tutkimusteorian että empiriankin alueilla. Aineistoina hyödynnän yhtä hyvin omia ruumiillisia kokemuksiani kuin tutkimuskumppaneilta keräämiäni tarinoita tai kulttuurituotteista valikoimiani tiheitä aineistoja. Työni ottaa myös osaa kvalitatiivisista tutkimusmetodeista käytävään keskusteluun esittelemällä tutkimuksen tekotavan, jossa metodisten ohjesääntöjen sijasta pyritään tarkkaan tutkijan/tutkimuksen paikantamiseen, sisällön kokemuksellisen tuntemiseen, dokumentaation pitävyyteen sekä tekstin ilmaisullisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Työssä kehitän eteenpäin sekä ruumiin sosiologista tutkimusta, miestutkimusta että liikuntasosiologista tutkimusta. Ruumiin sosiologiaa lähestyn kokemuksellisesta ja narratiivisesta näkökulmasta, jolloin kulttuuriset merkityksetkin ovat itse elettyjä eivätkä ainoastaan kulttuurituotteista aukikirjoitettuja. Elävällä tutkimuskirjoittamisella tein teksteistä elämän makuisia, uskottavia ja silti teoreettisesti perusteltavia. Päätuloksena voitaneen pitää väitettäni siitä, että ruumiilliset kokemuksemme ovat täynnä merkityksiä, joita meidän kannattaisi opetella tunnistamaan ja tulkitsemaan. Miestutkimuksen saralla etenin ruumiillisten kokemusten ja maskuliinisten alakulttuurien osin pikkutarkkaankin analysointiin unohtamatta laajempia yhteiskunnallisia konteksteja. Näin sain esille poikien ja miesten yksilöllisesti toisistaan poikkeavat tulkinnat samantyyppisistä kokemuksista, mutta myös niiden väliset alakulttuuriset yhtäläisyydet. Tein ymmärrettäväksi mieskulttuurien vaikutuksen miesten käyttäytymiseen liioittelematta tai väheksymättä tätä yhteisöllistä vaikutusta. Uskon, että työni antaa miestutkimukselle juuri tässä suhteessa tiettyä tulevaisuuden suuntaa. Liikuntasosiologisen tutkimuksen kentällä pyrin yhdistämään yksilö-, yhteisö- ja kulttuuritason muutokset ymmärrettäviksi tulkinnoiksi liikuntakulttuurin muutoksesta. Työstäni käy ilmi, että liikuntakulttuuri muuttuu ja kehittyy yksilöllisten ruumiillisten kokemusten ja niille annettujen merkitysten kautta, urheilussa voimakkaasti läsnäolevien sukupuolittuneiden alakulttuurien vaikutuksesta sekä yhteiskunnassa tai muualla makromaailmassa - kuten urheilun taloudellisessa perustassa - tapahtuvien muutosten myötä. En anna millekään näistä ehdottoman ensisijaista asemaa, vaan korostan tarkasteluissani tarkkanäköistä eri tekijöiden vaikutuksia analysoivaa ja tulkitsevaa otetta. Väitöskirjassani on runsaasti käytännöllisiä sovellusehdotuksia, joista mainittakoon työssä rakentamani käsitteet "omaelämäkerrallinen asiantuntijuus" ja "tarinoittaminen". Tarinoittamalla voi tehdä omaelämäkerralliset kokemukset itselle ymmärrettäviksi, mutta myös asiantuntijatiedon voi ymmärtää paremmin vasta prosessoimalla sen tarinalliseen muotoon. Omaelämäkerrallinen asiantuntijuus kasvaa siitä, että tunnistaa, ymmärtää ja sovittaa yhteen omia tärkeitä kokemuksiaan asiantuntijatiedon kanssa. Se voi merkitä kasvattajan tietoisuutta siitä, miten oman elämän merkitykselliset kokemukset ja/tai sukupuolittuneet käsitykset vaikuttavat omassa kasvatuksessa. Tämä tietoisuus avaa myös mahdollisuuden muutokseen.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Hyvinvointipäivien konseptointi : case: Työterveys ja lääkärikeskus Pirte
No full textOpinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Työterveys ja lääkärikeskus Pirtelle. Se syntyi tekijän kiinnostuksesta hyvinvointipalveluja ja palvelumuotoilua kohtaan, sekä toimeksiantajan tarpeesta kehittää hyvinvointipalvelujaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea Pirten hyvinvointipalveluiden kehittämistä ja tarkoituksena suunnitella valmiit asiakkaiden tarpeita vastaavat hyvinvointipäiväkokonaisuudet palvelumuotoilun menetelmiä käyttäen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty työhyvinvoinnin haasteita ja määritelty palvelumuotoilu sekä perehdytty palvelumuotoilun prosessiin ja työkaluihin. Teoriaa hyödynnettiin työn empiirisessä osassa, jossa palvelumuotoilun keinoin suunniteltiin toimeksiantajalle uudet hyvinvointipäiväkokonaisuudet. Niistä toteutettiin määrittely- ja suunnitteluvaiheet ja luotiin valmis konsepti. Palvelukonseptin testaus ja arviointi eivät kuuluneet opinnäytetyöhön.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimusta varten haastateltiin kesäkuussa 2019 seitsemää Pirten työterveyshuollon asiakasta eri toimialoilta.
Teemahaastattelujen aineistoista nousi esille työhyvinvointiin eniten vaikuttavina tekijöinä työntekijöiden henkinen jaksaminen ja kokonaisvaltainen elämänhallinta sekä esimiesten tarve kehittyä työntekijöiden tukemisessa.
Strategian suunnittelussa hyödynnettiin Business Model Canvas -työkalua ja hyvinvointipäivistä laadittiin Blueprint-palvelumalli.
Opinnäytetyössä suunniteltiin teemahaastatteluissa saatujen tulosten ja toimeksiantajan raamien pohjalta kolme erityyppistä hyvinvointipäiväkokonaisuutta, jotka sisältävät variointimahdollisuuksia.The thesis was carried out as a commission for Pirte Healthcare. It arose out of the author´s interest in healthcare and service design but also from the commissioner´s need to develop their well-being services.
The objective of this thesis was to support the development of Pirte well-being services. The intention was to create complete concepts for a wellness day, whereupon customers’ needs were met and methods of the service design were utilized.
In the theoretical section of this thesis well-being challenges were discussed, the concept of the service design was defined and the process of the service design and its tools were considered in greater detail. The theory was utilized in the empirical part of the thesis, whereupon new wellness day concepts were planned for the commissioner by means of the service design. Definition and planning stages were carried out and a complete concept was created. The thesis comprised neither testing nor rating of the service concept.
The research method was chosen to be qualitative and the material was gathered by means of theme interviews. For this study seven Pirte occupational healthcare customers with different lines of business were interviewed in June 2019.
The results of the thematic interviews showed that in occupational well-being the most influencing factors were the mental strength and the holistic life management of the employees as well as the superiors’ craving to improve themselves in supporting employees.
Business Model Canvas tool was utilized when planning the strategy and a Blueprint service design was compiled from the wellness days.
Three different wellness day service concepts with variation opportunities were planned on the basis of the results of the theme interviews and commissioner’s frames for the thesis
- …
