570 research outputs found
Risiko : Kernkraft, Mobilfunk, BSE, Terror, Straßenverkehr ... ; Unser Umgang mit der Angst
No full textTagungsband des 7. Fuldaer Elektrotechnik-Kolloquiums
18. Oktober 2002
Veranstalter
· FET - Förderkreis des Fachbereichs Elektrotechnik und Informationstechnik
· Fachbereich Elektrotechnik und Informationstechnik der Fachhochschule Fulda
Tagungsleitung
Timm Grams, Klaus Fricke-Neuderth, Ulrich Rausc
Non-market household time and the cost of children
No full textA distinguishing feature among households is whether adult members work or not, since the occupational status of adults affects their available time for home activities. Using a survey method in two countries, Belgium and Germany, we provide household incomes that retain the level of well-being across different family types, distinguished by family size and occupational status of adults. Our tests support that childcare-time costs are important determinants of household well-being. Estimates of child costs relative to an adult are higher for households that are time-constrained (all adults in the household work). Moreover, we find supportive evidence for the hypothesis that, in two-adult households, there is a potential for within-household welfare gains from specialization in market- vs. domestic activities, especially childcare. --household production,child costs,childcare,survey method
FAIRifizierung von Real World Data für die Gesundheitsforschung: Ein Petitum für modernes Record Linkage
No full textBACKGROUND: The provision of real-world data according to the FAIR principles is prerequisite for an efficient exploitation of the potential of health data for prevention and care. OBJECTIVES: To discuss the opportunities and limitations of reuse and record linkage of health data in Germany. MATERIALS AND METHODS: Initiatives to establish an improved research data infrastructure are presented and the limitations that hinder record linkage of personal health data are illustrated using an example. RESULTS: In general, health data in Germany do not meet the requirements of the FAIR principles. Their findability already fails because either no metadata are available or they are not posted in searchable repositories in a standardized way. Record linkage of personal health data is extremely limited by restrictive data protection regulations and the lack of a so-called unique identifier. Privacy-compliant solutions for linking health data, which are successfully practiced in neighboring European countries, could serve as a model here. CONCLUSIONS: The establishment of a National Research Data Infrastructure (NFDI), especially for personal health data (NFDI4Health), can only be realized with considerable efforts and legislative changes. Already existing structures and standards that have been for instance developed by the Medical Informatics Initiative and the Netzwerk Universitätsmedizin (English: University Medicine Network), and international initiatives such as the European Open Science Cloud should be taken into consideration
The presentation of authorship in the works of Uwe Timm
No full textDie vorliegende Dissertation befasst sich mit der Frage der Inszenierung der Autorschaft am Beispiel von Uwe Timm. Dieser Problematik geht sie nach, indem sie vier unterschiedliche „begleitende“ Genres untersucht: Zeitschriften und Zeitungen, Reiseberichte, Autobiographien und Poetikvorlesungen, welche unter dem Begriff „Medien der Autorschaft“ nach Urs Meyer zu verstehen sind. Das Erkenntnisinteresse dieser Arbeit richtet sich auf die medialen Erscheinungsformen einerseits und auf die Darstellungsweise der Autorschaft andererseits. Auf dieser Grundlage werden multiple Autorbilder von Uwe Timm vor dem Hintergrund des Konzepts des literarischen Felds und des Habitus von Pierre Bourdieu herausgearbeitet: der politisch engagierte Autor, der Autor als Ethnologe, der Autor als Erinnerungsarbeiter des kollektiven Gedächtnisses sowie der Autor als Geschichtenerzähler.This dissertation addresses the question of how authorship is presented in the works of Uwe Timm. To explore this issue, four different “accompanying” genres have been considered: journals and newspapers, travel writings, autobiographies and poetic lectures, all of which are to be understood as “Media of Authorship” according to Urs Meyer. The discussion revolves around two aspects, the forms of media on the one hand, and the representational techniques on the other. Through Pierre Bourdieu’s concept of literary field and habitus, Uwe Timm’s multiple author images have been highlighted: the politically engaged author, the author as an ethnologist, the author as a memory worker of the collective memory and the author as a storyteller
Entrevista com André Timm: corpos, migração e linguagem em seu romance Morte Sul Peste Oeste
No full textInterview with André Timm, a Brazilian author from Porto Alegre and based in Santa Catarina. In this interview, interesting aspects present in his latest novel, Morte Sul Peste Oeste (2020), are revealed.Entrevista a André Timm, autor brasileño natural de Porto Alegre y radicado em Santa Catarina. En esta entrevista se revelan aspectos interesantes presentes en su última novela, Morte Sul Peste Oeste (2020). Entrevista a André Timm, autor brasileiro natural de Porto Alegre e radicado em Santa Catarina. Nesta entrevista revelam-se aspectos interessantes desenvolvidos no seu último romance, Morte Sul Peste Oeste (2020).
Motive of food and its significance for the work of Uwe Timm
No full textThis thesis deals with the subject of food and its aspects in the work of Uwe Timm. The first part depicts different areas from everyday life which are in some way linked to food. German-speaking writers are mentioned for comparison since they address the subject of food in their literary works in some way as well. In the next section the biography of the author is presented, since he incorporates his autobiographical features and experiences in his work. Based on motive research, selected literary works by Uwe Timm are examined and different nuances of the aspect of food are presented. KEY WORDS food, motive of food, motive research, Uwe Timm, literatur
Nachgetragene Erinnerung: Uwe Timm, „Am Beispiel meines Bruders“ (2003) und Robert Schiff, „Feldpostbriefe. Chronik eines ungebauten Hauses“ (1994)
No full textUwe Timm and Robert Schiff have both written an autobiographical text dealing with the premature death of an elder brother who was a combattant in the Waffen-SS in their childhood. Despite the frappantly similar biographical constellation, there are differences in narrative technique and thematical focus that stem from their respective sociocultural context. The analysis shows that Timm is in many ways a representative author of the German ‘68 generation that critically reevaluates the attitude of their parents during the national socialist period and points to omissions and falsifications in the oral family history, while the narration of Schiff, an emigrated author born in the pre-war milieu of the German minority of Southwest Romania, is mainly a reconstruction of the impact of big history on his childhood and thus also the effort to conserve the memory of a world that has passed away and to reconcile himself with the experience of loss
Von Andreas Gryphius zu Uwe Timm: deutsche Parallelwege in der Aufnahme von Italiens Kunst, Poesie und Politik
No full textDeutsche Parallelwege in der Aufnahme von italiens Kunst, Poesie und Politik beabsichtigen das Italien-Bild aufgrund von jeweils zwei Texten deutscher Autoren, vornehmlich des späten 18. und des 19. Jahrhunderts zu untersuchen. Es wird z. B. die Bewertung der kunst der italienischen Renaissance bei Goethe und Wackenroeder thematisiert oder der deutsche Blick auf italienische Politik von zwei grundverschiedenen Autoren wie Karl Grün und Heinrich Hansjakob sowie als Nachklang bei Uwe Timm im späten 20. Jahrhundert behandelt. Ziel der Textanalyse ist weniger ein wertender Vergleich der beiden ausgewählten Autoren als vielmehr die Differenzen und Ahnlichkeiten sowohl in der literarischen Darbietung als auch im Blick auf Italien bei einem gleichen Thema klarer zum Vorschein kommen zu lassen. L’autore descrive l’immagine dell’Italia (arte, poesia, antropologia e politica) così come essa è rappresentata nella letteratura tedesca da Andreas Gryphius (1644) fino a Uwe Timm (1989). Attraverso l’analisi di testi di Andreas Gryphius, Johann Caspar, Johann Wolfgang Goethe, Wilhelm Heinrich Wackenroder, Joseph von Eichendorff, Johann Wilhelm von Archenholtz, Gustav Nicolai, Viktor Hehn, Paul Heyse, Ludwig Tiek, August Wilhelm Schlegel, Friedrich Schiller, Karl Grün, Heinrich Hansjakob, Theodor Fontane, Norbert C. Kaser e Uwe Timm vengono affrontate di riflesso le opere di Andrea Palladio, Carlo Cattaneo, Giuseppe Mazzini e Francesco De Sanctis in relazione sia al mito romantico del Rinascimento italiano sia a quello del Romanticismo tedesco nel Risorgimento italiano. Tematizzato viene poi il mito di Garibaldi versus Pio IX, e quello del comunismo nell’Italia meridionale del secondo Ottocento in relazione alla figura Antonio Gramsci nel 1933; quindi l’Italia come utopia romantica nel primo Ottocento e il paesaggio italiano come paradiso terrestre alla metà dello stesso secolo; infine, l’immagine di Roma moderna come città eterna
Trauma und Schweigen. Zur Identitätssuche der Nachkriegsgeneration in Werken von Pauli Saapunki, Gisela Heidenreich, Uwe Timm und Hans-Ulrich Treichel
No full textPro gradu tutkielmassani käsittelen neljän kertojan, kolmen saksalaisen ja yhden suomalaisen, kuvauksia elämänvaiheistaan sodanjälkeisessä Euroopassa. Uwe Timm ja Hans-Ulrich Treichel luokitellaan ammattikirjailijoiksi, Gisela Heidenreichin ja Pauli Saapungin teokset ovat syntyneet ammattityön ohessa. Kerronta on autobiograafista pohjautuen kirjoittajien omiin kokemuksiin, myös Treichelin fiktiivisessä romaanissa. Tutkielmassani käytän analysoinnin perustana sekä sosiologisten että kieli- ja kulttuuritieteellisten teoreetikoiden huomioita. Identiteetin muotoutumiseen vaikuttavat joko henkilön omat tai hänen vanhempiensa traumaattiset kokemukset. Ilmaisu kielellä ontuu, puuttuu mahdollisuuksia ja kykyä lähestyä ja eritellä asioita.
Analyysini autobiograafisista kertomuksista osoitti, että kaikilla päähenkilöillä lähiyhteisön kykenemättömyys avoimuuteen ja ymmärtämättömyys kommunikointinsa vajavaisuuksista johti päähenkilöt samanlaisiin identiteettivaikeuksiin. Heidän vanhempansa elivät haavoista arpeutuvan sodanjälkeisen yhteiskunnan kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. Hyväksyntää haettiin aikuisten kesken, lapsille ei puhuttu avoimesti tai ymmärrettävästi. Lapsia suojeltiin tapahtuneilta tosiasioilta. Suojelu auttoi välttämään välittömiä negatiivisia seurauksia, mutta ongelmien käsittely tapahtui viiveellä ja monimutkaistuneena. Ongelmat siirtyivät aikuisuuteen, lapsille ja ehkä lapsenlapsillekin. Vanhempien ja lasten erilaiset kokemuspohjat vaikeuttivat kommunikointia. Vanhemmat aiheuttivat lapsilleen riittämättömyyden tunteita; he antoivat ymmärtää, että lapset olivat päässeet liian helpolla. Toisaalta lasten odotettiin korjaavan vanhempiensa virheet, täyttävän heidän puutteellisuuttaan. Sodanjälkeinen sukupolvi peri häpeää ja syyllisyyttä, joiden syihin he olivat osattomia ja jollaisesta tutkimani kirjojen päähenkilöt nimenomaan erityisesti kärsivät. Analyysini osoitti myös, että kertojat paikkasivat mielikuvituksella ja fiktiota apuna käyttäen tietoaukkoja esimerkiksi omasta syntyperästään. He ottivat kuvittelun selviytymisvälineekseen vaikenemisen, osatotuuksien tai valheiden ilmapiirissä. Vaikeasti käsiteltäviä kulttuurisosiologisia elementtejä he yrittivät omilla tuntemuksillaan tulkita ilmeistä ja äänensävyistä. Hämärrettyjen sukunimikoodien ja murrekoodien yhteisöissä he oppivat sukkuloimaan hyväksyttävästi. Aikuisina he kertojina etsivät keinoja päästä tasapainoon kansansa ja oman elämänsä historian kanssa. Passiiviaseena heillä on ollut ajan kuluminen ja aktiiviaseina oma äidinkieli, murteet ja vapauttava huumori.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format
CaosDB—Research Data Management for complex, changing, and automated research workflows
No full textWe present CaosDB, a Research Data Management System (RDMS) designed to ensure seamless integration of inhomogeneous data sources and repositories of legacy data in a FAIR way. Its primary purpose is the management of data from biomedical sciences, both from simulations and experiments during the complete research data lifecycle. An RDMS for this domain faces particular challenges: research data arise in huge amounts, from a wide variety of sources, and traverse a highly branched path of further processing. To be accepted by its users, an RDMS must be built around workflows of the scientists and practices and thus support changes in workflow and data structure. Nevertheless, it should encourage and support the development and observation of standards and furthermore facilitate the automation of data acquisition and processing with specialized software. The storage data model of an RDMS must reflect these complexities with appropriate semantics and ontologies while offering simple methods for finding, retrieving, and understanding relevant data. We show how CaosDB responds to these challenges and give an overview of its data model, the CaosDB Server and its easy-to-learn CaosDB Query Language. We briefly discuss the status of the implementation, how we currently use CaosDB, and how we plan to use and extend it
- …
