1,720,957 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Reading accuracy, speed and comprehension as separate skills
No full textObject: The object of this study is to examine whether children's proficiency in different aspects of reading after first grade can be predicted by a set of basic skills assessed before first grade and background attributes independently and jointly. Reading proficiency is examined as three separate skills: reading accuracy, reading speed and reading comprehension. The goal is to find out which skills and factors predict these different aspects of reading and whether they are the same for all three. This in turn will help in recognizing the children in need of early support. It will also help in selecting the focus of these early interventions. Previously, several different and partially conflicting theories about the causes of reading difficulties have been proposed. Examining reading from different angles might help solve this controversy.
Methods: The participants were 152 native Finnish speaking children of whom 70 had a familial risk for dyslexia. At pre-school age (mean age: 6 years 5 months) the children were evaluated for their verbal IQ, phonological skills, rapid naming skills, working memory and letter naming. Information about background attributes, such as the socioeconomic status of the family, was gathered with questionnaires. Reading skills were assessed after first grade. Children were categorized into two groups in accordance with their performance in different reading skills. Using logistic regression analysis, the information about background and the basic skills assessed at pre-school age were used to predict who performed worse than average at a specific reading skill.
Results and conclusions: The three aspects of reading were predicted to some extent by the same set of skills and attributes. Common predictors of all three aspects in unison were verbal IQ, rapid naming, phonological skills, letter naming and working memory. Familial risk of reading difficulty was included in predicting reading speed and accuracy, but for reading comprehension the length of the parents' education was more essential. Those who were younger and had poorer phonological and verbal reasoning skills had greater odds of reading less accurately. Those at familial risk of dyslexia, slow at naming and those with poorer phonological skills had greater odds of being slow readers. Those with poorer verbal reasoning skills, phonological skills and working memory skills and boys had greater odds of being poor at reading comprehension. These results agree in part with previous findings. They also bring new insights into the various skills and factors that are connected to different aspects of reading and can be directly applied into practice.Tavoitteet: Tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä taustatekijät ja taidot esikouluikäisillä ennustavat lukemisen eri osa-alueiden hallintaa ensimmäisen kouluvuoden jälkeen. Tutkimuksen kohteena olevat osa-alueet ovat lukemisen tarkkuus, nopeus ja luetun ymmärtäminen. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty useita erilaisia, osittain ristiriitaisia teorioita lukemaan oppimisen vaikeuden syistä. Tässä tavoitteena on muodostaa kuva siitä, mitkä samat tai eri tekijät ovat lukemisen osataitojen taustalla ja voivatko nämä yhteydet selventää aiempia tuloksia. Lukemisen osataitojen tarkastelu erikseen mahdollistaa myös tukea tarvitsevien lasten varhaisen tunnistamisen ja tuen suuntaamisen oikein.
Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 152 lasta, joista 70:llä oli lähisuvussa lukemisen vaikeuksia ("lukitausta"). Lapsille tehtiin esikouluikäisenä laaja neurokognitiivinen tutkimus, jossa selvitettiin kielellistä päättelyä, äännetaitoja, nopeaa sarjallista nimeämistä, työmuistia ja kirjainten tunnistamista. Lisäksi vanhempien sosioekonomista asemaa ja muita taustatietoja selvitettiin kyselylomakkeella. Seurantavaiheessa ensimmäisen luokan jälkeen tarkasteltiin lukemisen tarkkuutta, nopeutta ja luetun ymmärtämistä. Jokaisen lukemisen osataidon kohdalla lapset jaettiin kahteen ryhmään suoriutumisen perusteella ja logistisen regressioanalyysin avulla ennustettiin kuulumista keskimääräistä huonommin suoriutuneiden ryhmään.
Tulokset ja johtopäätökset: Lukemisen kolmea eri osataitoa ennustivat osittain yhteiset, osittain eriävät taidot ja tekijät. Kielellinen päättely, nopea nimeäminen, äännetaidot, kirjainten tuntemus ja työmuisti olivat mukana ennustamassa osaamista sekä lukemisen nopeuden, tarkkuuden, että luetun ymmärtämisen osalta. Lukitausta oli mukana ennustamassa tarkkuutta ja nopeutta ja lisäksi luetun ymmärtämisen kohdalla vanhempien opiskeluaika oli oleellinen taustatekijä. Yksittäisistä tekijöistä huonommat äännetaidot, kielelliset päättelytaidot ja nuorempi ikä kasvattivat riskiä lukea epätarkasti. Lukitausta, nimeämisen hitaus ja huonot äännetaidot kasvattivat riskiä lukea keskimääräistä hitaammin. Huonot kielelliset päättelytaidot ja äännetaidot ja kapea työmuisti kasvattivat riskiä ymmärtää lukemaansa huonosti. Lisäksi pojilla oli suurempi riski ymmärtää lukemaansa huonosti. Tulokset tukevat osittain aiempaa tutkimusta, mutta tuovat myös uusia näkökohtia lukemisen eri osataitojen taustatekijöihin. Tulokset ovat suoraan sovellettavissa lukemisen vaikeuksien ennakoimiseen ja varhaista tukea koskeviin päätöksiin
Miten freelancerina elättää itsensä mukavasti? Vinkit vapaille toimittajille
Full text linkYhä useampi toimittaja tekee ja tulee tekemään työtään freelancerina, joko omasta halusta tai olosuhteiden pakosta. Taustalla vaikuttaa median murros, joka on karsinut ja muokannut toimituksellisia työpaikkoja. Toimittajan työ on luonteeltaan itsensä työllistäjälle suotuisaa, mutta pitkällä tähtäimellä asemansa vakiinnuttaminen vaatii sinnikkyyttä ja ymmärrystä toimialan markkinoista.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda vinkkejä itsensä työllistämiseksi tyytyväisenä freelance-toimittajana. Näkökulmaksi on otettu erityisesti tyytyväisyys tuloihin, työaikoihin ja lomiin. Työssä hahmotellaan liiketoimintamallien kautta, millaiset toimintatavat edistävät freelancerina viihtymistä ja menestymistä. Työ on rajattu koskemaan päätoimisia kirjoittavia freelancereita, jotta se hyödyttäisi niitä, jotka ovat päätyneet ammattiin ainakin osittain kirjoittamisen takia ja haluavat saada alalta koko elantonsa. Tutkimuksen edetessä vahvistui, että samalla oli tärkeää käsitellä perusteellisesti liikehdintää journalismista viestintään.
Aineisto hankittiin alkuvuodesta 2025 sähköisellä kyselylomakkeella sekä yksilöhaastatteluilla. Lähestymistapana on laadullinen tapaustutkimus. Pyrkimyksenä on sisäpiiritiedon avulla ymmärtää tyytyväisten freelancereiden toimintaa journalismin ja viestinnän kentillä sekä johtaa siitä käyttökelpoisia ideoita, ei tehdä tilastollisia yleistyksiä. Sisällönanalyysi toteutettiin teemoittamalla kysymyslähtöisesti.
Tulosten perusteella tyytyväisiä freelancereita yhdisti usein tietynlainen sopeutumiskyky ja kaupallinen ajattelu: laajentaminen journalismista viestintään ja/tai sisältömarkkinointiin, kunnianhimoinen hinnoittelu sekä verkostoitumis- ja markkinointitaidot. Myös laajentaminen tekstistä muihin sisältömuotoihin edisti tyytyväisyyttä. Toisaalta edelleenkin freelancer voi ansaita elantonsa puhtaasti kirjoittavana toimittajana journalismin puolella.
Aineiston perusteella on luotu tiivis vinkkikokoelma nimeltään ”Friikun tienviitat”. Tienviitat terminä kuvastaa sitä, että reittejä tyytyväiseksi freelance-toimittajaksi on useita. Jokainen valitsee omansa, mutta kartalla olo eri vaihtoehdoista ja valmius vaihtaa suuntaa voi joskus ratkaista, onnistuuko freelance-työllä elättämään itsensä mukavasti
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
