1,720,969 research outputs found
Pitch- and language related skills: from theory to rehabilitation of hearing-impaired children
Get PDFPeer reviewe
Sisäkorvaistutelasten äänen korkeuteen liittyvät havaintotaidot: kuulomuistin, tarkkaavuuden ja musiikin merkitys
Get PDFRitva Torpan psykologian väitöskirja ”Pitch-related auditory skills in children with cochlear implants: The role of auditory working memory, attention and music” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 6.11.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr., Res. Dir. Curtis Ponton, PhD (House Research Institute ja Compumedics Neuroscan, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Martti Vainio (Helsingin yliopisto)
Pitch-related auditory skills in children with cochlear implants : The role of auditory working memory, attention and music
No full textThe cochlear implant (CI) provides a sensation of hearing for deaf-born children. However, many CI children show poor language outcomes, which may be related to the deficiency of CIs in delivering pitch. This thesis studies the development of those neural processes and behavioural skills linked to the perception of pitch which may play a role in language acquisition. We measured with event-related brain potentials (ERPs) the neural discrimination of and attention shift to changes in music, the perception of word and sentence stress and related acoustic cues, and the auditory working memory (forward digit span) in 4̶ 13-year-old normally hearing (NH) and early-implanted children. We studied how the development of these aspects is related to musical activities known to advance brain development and perceptual skills in the NH population, and whether the perception of music is connected to word stress or visuospatial perception in NH adults.
With regard to the development of neural responses, we found for the CI children usually well-formed ERP waveforms resembling those found for the NH children. However, some brain responses implied impoverished processing for the CI children, especially for timbre and pitch. The CI children who sang regularly at home were advantaged over the other CI children for the development of attention shift, which was linked to improved auditory working memory, implying better neural discrimination, an advantaged development of neural networks for attention and better updating of auditory working memory for the CI singers. For the CI children perception of word and sentence stress improved with improving discrimination of pitch (f0) and intensity and auditory working memory. Only the CI children participating in supervised musical activities performed and developed similarly to the NH children in these skills. The perception of musical rhythm improved with improving word stress and visuospatial perception for the NH adults.
The results indicate that (i) perception of music and speech are connected not only via pitch and timbre, but also via rhythm, and (ii) the combination of singing at home and taking part in supervised musical activities, using also rhythmic exercises and visual cues, might be the best way to optimize pitch-related abilities, underlying cognitive functions, spoken language skills and quality of life for early-implanted children.Sisäkorvaistutteella (SI) kuulevien, kuurona syntyneiden lasten puhekielen taidot vaihtelevat paljon ja ovat usein heikompia kuin kuulevilla lapsilla. Tämä saattaa liittyä SI:n heikkoon kykyyn välittää äänten korkeuksia. Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin puhekielen kehitystä tukevien, äänen korkeuksien havaitsemiseen liittyvien hermostollisten mekanismien, kuulomuistin ja kuuntelutaitojen kehitystä 4 13-vuotiailla kuulevilla ja SI-lapsilla. Musiikillisten äänten hermostollista erottelua ja kuulotarkkaavuutta tarkasteltiin mittaamalla kuuloherätevasteita aivosähkökäyrällä (EEG). Sana- ja lausepainon havaitsemista ja näihin liittyvien akustisten vihjeiden erottelukykyä tutkittiin kuuntelukokeilla ja kuulomuistia numerotoistotestillä. Musiikin harrastamisen tiedetään parantavan kuulevien lasten kuulohavaintotaitoja, kuulomuistia ja kuulotarkkaavuutta. Siksi tarkastelimme SI-lasten ryhmässä musiikkiaktiviteettien yhteyksiä mittaustuloksiimme. Tutkimme myös, onko musiikin havaitseminen yhteydessä sanapainon ja suuntien havaitsemiseen kuulevilla aikuisilla.
SI-lasten kuuloherätevasteet olivat samantapaisia kuin kuulevien lasten, mutta vasteet erityisesti muutoksille musiikillisten äänten laadussa ja korkeudessa heijastivat SI-lasten heikkoa kuuloerottelukykyä ja -tarkkaavuutta. Säännöllisesti kotona laulavien SI-lasten kuulotarkkaavuusvasteet kehittyivät voimakkaammiksi ja nopeammiksi kuin muiden SI-lasten. Nämä vasteet olivat nopeampia paremman kuulomuistin myötä. Tulokset viittaavat laulavien SI-lasten hyvään hermostolliseen erottelukykyyn, kuulotarkkaavuuden aivoverkostojen kehitykseen ja kuulomuistin päivitykseen. Sana- ja lausepainon havaitseminen parantui hyvän äänen korkeuden (f0) ja voimakkuuden erottelun sekä kuulomuistin myötä, joissa vain ohjattuihin musiikkiaktiviteetteihin osallistuneet SI-lapset kehittyivät yhtä hyvin kuin kuulevat lapset. Musiikin rytmien havaitseminen parantui hyvän sanapainon ja suuntien havaitsemisen myötä.
Tulokset korostavat musiikin havaitsemisen olevan yhteydessä musiikin rytmien havaitsemiseen, ei pelkästään äänen korkeuksien ja laatujen havaitsemiseen. Ne korostavat kotona laulamisen sekä äänen korkeuden, myös rytmin havaitsemisen harjoituksia ja suuntavihjeitä (kuten laululeikkejä), sisältävän ohjatun musiikkitoiminnan tärkeyttä SI lasten puhekielen ja elämänlaadun parantamisessa.ei saavutettav
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
MUSIIKIN MERKITYS KUULOVIKAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA
Get PDFTässä artikkelissa esittelemme musiikin harrastamisen ja puhekielenkehityksen yhtymäkohtia. Tuomme esille myös alustavia tuloksia omastaseurantatutkimuksestamme, jossa tutkitaan puheen havaitsemistasisäkorvaistutetta (SI) käyttävillä lapsilla suhteessa musiikilliseenharrastuneisuuteen. Tärkeäksi havainnoksi nousi vanhempien laulamisenmerkitys kuulovikaiselle lapselle: mitä enemmän vanhemmat olivat laulaneetsisäkorvaistutetta käyttävälle lapselle, sitä paremmin lapsi havaitsi sana- jalausepainon. Aikuisjohtoinen, aktiivinen musiikkitoiminta näyttää vaikuttavankuulohavaintotaitoja edistävästi. Alustava johtopäätöksemme on, ettälaulamisen vaikutus perustuu sen taipumukseen herättää lapsen huomio sekälaulujen toistuviin ja kuulovikaiselle lapselle helpommin havaittaviin sävel-,voimakkuus- ja kestomuutoksiin. Tämä auttaa kuulovikaista lasta kiinnittämäänhuomion puheen prosodisiin piirteisiin vaikuttaen todennäköisesti puhekielenoppimiseen. Musiikkitoiminnan ja etenkin laulamisen pitäisikin kuuluakuulovikaisen lapsen kuntoutukseen ja arkielämään.Avainsanat: kuntoutus, laulaminen, musiikki, prosodia, puheen havaitseminen, sisäkorvaistute, kuulovikaKeywords: cochlear implant, hearing impairment, music, perception of speech, prosody,rehabilitation, singin
The meaning of music in the rehabilitation of children with hearing impairment
Get PDFWe review the possible mechanisms by which music may enhance the evelopment of spoken language, and report preliminary results from our studies with cochlear implant (CI) children. One important finding in these studies is a connection of exposure to parental singing with better ability to perceive contrastive focus and stress in speech. Our preliminary conclusions are that being sung to maintains the child’s attention for extended periods, and that the larger differences in pitch, intensity and duration in song in comparison to speech may help direct attention towards cues in song that also have a role in the perception of speech prosody. This may be of crucial importance for children with hearing impairment, because it may help them to segment the continuous speech stream into words and thus enhance learning of spoken language. Thus, music seems able to play animportant part in the rehabilitation of children with hearing impairment.Peer reviewe
Lean-toiminnan kehittäminen Lapin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Lean-toimintaan osallistuvan pilottiryhmän kokemuksia Lean-toiminnasta leikkaus- ja anestesiayksikössä. Lisäksi tarkoituksena oli verrata intraoperatiivisia vaihetietoja ennen ja jälkeen Lean-toiminnan käyttöönoton. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Lean-toiminnasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä leikkaus- ja aneste-siayksikön leikkauksen aikaista toimintaa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää Lean-toiminnan laajentamisessa koko leikkausosastolle. Aihe muotou-tui työelämän tarpeista ja sen toimeksiantajana toimi Lapin keskussairaa-lan leikkaus- ja anestesiayksikkö.
Tietoperustassa määriteltiin Lean-toiminnan peruskäsitteitä. Lisäksi siinä käsi-teltiin Lean-toimintaa leikkausosastolla ja Lean-toiminnan johtamista. Opinnäy-tetyön tutkimuksellisena lähestymistapana oli toimintatutkimus. Siinä yhdistet-tiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmiä. Lean-toimintaan osallistuvan pilottiryhmän kokemuksia ja kehittämisideoita kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla. Intraoperatiiviset vaiheaikatiedot haettiin Opera-leikkaustoiminnanohjausjärjestelmästä. Laadullinen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Vaiheaikatietojen vertailu analysoitiin kuvaile-vin tilastollisin menetelmin.
Tutkimukseen osallistujat kokivat, että Lean-toiminnan myötä yhteistyö oli pa-rantunut. Tiimityö leikkaustiimin sisällä koettiin sujuvammaksi ja leikkaussalin tunnelma rauhallisemmaksi. Lean-toiminnan heikkouksiksi tutkimuksen osal-listujat kokivat osaston johdon huonon sitoutumisen. Heikkouksiksi koettiin myös muutosvastarinta ja toiminnan aloittamiseen liittyvä stressi. Lean-toiminnan laajentaminen leikkausosastolla kaikkiin erikoisaloihin edellyttää yhteishengen luomista, koulutusta ja moniammatillista yhteistyötä. Vaiheaika-tietojen vertailun tulosten mukaan potilaan leikkaukseen kulunut valmisteluai-ka ja vaihtoajat sekä leikkauksen kokonaisaika olivat vähentyneet Lean-toiminnan aloittamisen jälkeen. Lisäksi saliajan ylittäneiden leikkausten ylime-nevä aika minuutteina oli pienentynyt. Myös ylityöt olivat vähentyneet.
Asiasanat: Lean-toiminta, Lean-johtaminen, leikkaustoiminnan kehittäminen, toimintatutkimusThe purpose of this thesis was to describe the experiences of a pilot group in-volved in a Lean process in the Operating and Anesthesia Unit in the Central Hospital of Lapland. The purpose was also to compare intraoperative phase time data before and after the Lean process was introduced. The aim of the thesis was to produce information about the Lean process which can be used when developing the functions of the Operating and Anesthesia Unit. The re-sults of the thesis can be used to expand the use of Lean process to other units in the department. The thesis is based on working-life needs and com-missioner of the thesis is the Operating and Anesthesia Unit in the Central Hospital in Lapland.
The Theoretical framework of this thesis consists of a basic concept, function and the management of leaning in the Operating and Anesthesia Unit in Cent-ral Hospital of Lapland. The research approach of the thesis was action re-search which combined qualitative and quantitative data collection. Expe-riences and development ideas of the pilot group were collected by structured survey. Data regarding the intraopearive phases were collected from the Opera, the patient database software used in theOperating and Anesthesia Unit in the Central Hospital of Lapland. The qualitative data collected was analysed using thematic analysis. Comparisin of the phase times were analysed by using nar-rative statistical method.
Respondents of the survey expericened that with the Lean process their co-operation and teamwork were more fluent and the athmosphere of the opera-ting theatre calmer. Poor commitment of the head nurses, resistance to change and start-up stress were experienced as weaknesses of the Lean process. Expanding the Lean process to other specialities requires creation of a sense of community, training and multiprofessional teamwork. When comparing the phase time data from the Opera, the time used for getting the patient ready for the surgery, changeover time and duration of the operation were reduced when using Leaning. Similarly, excess in operating times decreased and the same happened with working overtime.
Keywords: Lean process, Lean management, development of surgical operati-ons, action researc
- …
