28,090 research outputs found
Harriet Taylor Mill (1807–1858) muusa ja ajattelija : Sukupuolen ja tiedon risteyskohtia John Stuart Millistä kirjoitetuissa elämäkerroissa 2004–2007
No full textKäsittelen tutkimuksessani filosofi John Stuart Millistä (1806–1873) ja tämän vaimosta Harriet Taylor Millistä (1807–1858) kirjoitettuja elämäkertoja ja niissä esiintyviä tiedon ja sukupuolen tarinallisia kuvauksia. Professori Jo Ellen Jacobs on tutkinut Harriet Taylor Millin elämäkerrallisia kuvauksia artikkelissaan ”A Lot of Gifted Ladies is Hard – A Study of Harriet Taylor Mill Criticism” (1994). Jacobs esittää, että elämäkerroissa on nähtävissä kaava, jossa elämäkerran kirjoittamisajankohdan käsitykset naisen roolista heijastuvat Harriet Taylor Millin elämäkerralliseen kuvaukseen. Esitän itse, että kirjoittamisajankohdan lisäksi 1800-luvun viktoriaaniset sukupuolinormit toistuvat elämäkerrallisissa kuvauksissa. Viktoriaaniset sukupuolinormit sisältävät ajatuksen naisen sopivasta roolista yksityisessä tilassa ja miehen roolista julkisessa tilassa. Sukupuolinormeihin kuului myös ajatus tunteista feminiinisinä ja tiedosta maskuliinisena ominaisuutena. Analysoin, miten nämä normit näkyvät John Stuart Millin ja Harriet Taylor Millin suhteen elämäkerrallisissa kuvauksissa. Työni teoreettisena lähtökohtana toimii filosofi Michelé Le Doeuffin teoria maskuliinisesta ja feminiinisestä tiedosta.
Analysoin tutkimuksessani kahta John Stuart Mill elämäkertaa, Richard Reevesin ”John Stuart Mill – A Victorian Firebrand” (2007) ja Nicholas Capaldin ”John Stuart Mill – A Biography” (2004). Käytän analyysini pohjana ajatusta elämäkerrallisista tarinoista yhteiskunnallisten arvojen ja normien peilinä. Elämäkertakirjallisuudessa John Stuart Millin ja Harriet Taylor Millin suhdetta kuvataan erilaisten arkkityyppisten tarinoiden avulla. Tunnistan näistä tarinoista historialliset muusan ja sinisukan tarinat. Vertailen tutkimuksessani John Stuart Millin omaelämäkerran kuvauksia maskuliinisesta ja feminiinisestä ajattelusta elämäkertojen tekemiin tulkintoihin. Esitän johtopäätöksen, että John Stuart Millin vuoden 1874 omaelämäkerrassa esiintyvät viktoriaaniset sukupuolinormit toimivat pohjana Reevesin ja Capaldin, Harriet Taylor Millin ajattelua koskeville tulkinnoille.
Tutkimukseni johtopäätöksenä esitän, että Harriet Taylor Millin elämäkerralliset kuvaukset toistavat 1800-luvun ajatusta rationaalisesta ajattelusta maskuliinisena ominaisuutena
Ennakointi ja tulevat sukupolvet lainvalmistelun prosesseissa, instituutioissa ja käytännöissä
No full textKestävä kehitys ja sen tavoitteet edellyttävät ennakointitiedon entistä parempaa hyödyntämistä ja tulevien sukupolvien huomioimista lainsäädännössä. Kehittämistarpeet on tunnistettu monissa kehittyneissä demokratioissa, kuten Suomessa sekä kansainvälisissä ja ylikansallisissa organisaatioissa, kuten EU:ssa. Raportissa tarkastellaan tulevaisuuden huomioivan päätöksenteon ja yhteiskunnallisen sääntelyn ongelmia monitieteisesti tulevaisuuden tutkimuksen, politiikan tutkimuksen ja oikeustieteen näkökulmasta. Raportissa analysoidaan tulevien sukupolvien asemaa ja oikeuksia, kartoitetaan ja vertaillaan ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimisen käytäntöjä eri konteksteissa sekä tarkastellaan ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimisen nykytilaa Suomessa. Raportin tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tulevia sukupolvia voitaisiin huomioida lainvalmistelussa ja miten ennakointia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin sääntelytarpeiden tunnistamisessa ja lainvalmistelussa. Raportti tarjoaa lukuisia konkreettisia kehittymisehdotuksia näihin kysymyksiin liittyen. Selvitys toimii taustaselvityksenä hallituksen tulevaisuusselonteon toiselle osalle.</p
Elon Muskin ja Taylor Swiftin kohtaaminen somessa oli syksyn ilmiöitä
No full textEräs erikoisimmista vuoden 2024 somekohuista koettiin syyskuussa, kun yhdysvaltalainen supermiljardööri Elon Musk (s. 1971) ilmoitti X-tilillään (ent. Twitter) olevansa valmis ”antamaan [siis tekemään] lapsen” yhdysvaltalaismuusikko Taylor Swiftille (s. 1989) sekä suojelemaan tämän kissoja ”henkensä uhalla”.Kirjoitus käsittelee tapausta USA:n polarisoituneen poliittisen tilanteen ja sosiaalisen median nykykulttuurien konteksteissa.</p
Interpolation remainder theory from taylor expansions with non-rectangular domains of influence
No full textSobolev norm error bounds are derived for interpolation remainders on triangles using two types of Taylor expansion. These bounds are applied to the finite element analysis of Poisson's equation on a triangulation of a polygonal region
Meteorologisten olosuhteiden ja vesitalouden säädön vaikutus peltoalueiden hydrologisiin prosesseihin: Virolaisten esimerkkitapausten parameterisointi ja mallitaminen
No full textThis thesis was a study of the effect of meteorological conditions and water management on hydrological processes in agricultural fields. The emphasis was put on parameterization, validation and critical analysis of the different methods commonly used in field-scale hydrological models.
The study object was a two dimensional soil profile covered with cultivated grass that completely shaded the ground. Both energy and water balance components were estimated and compared with observed values and experimental results. A standard procedure for estimating net radiation was parameterized with new values to get a better fit with observed radiation in Estonia. The commonly used set of parameters were found to systematically overestimate net radiation during the summer months and underestimate in winter months. New equations for the net long-wave radiation that may also be used in the Priestley-Taylor equation were developed.
Soil heat flux was estimated numerically for both bare soil and grass covered soil. The soil heat flux from grass-covered surfaces was less than 10% of the net radiation during the March-September period. The highest soil heat flux, in June (21 MJ m-2 month-1), was equal to 5.8% of net radiation. The largest relative value, in October (-13.7 MJ m-2 month-1), was equal to -173.4% of net radiation.
Measured evapotranspiration obtained from the hydraulic pan covered with a clipped grass canopy was used to validate the Penman-Monteith equation in Estonian conditions. In three out of four years the results were very good. The highest coefficient of determination was obtained in May 1985 (r2=0.922), and the lowest in July 1988 (r2=0.421). On a monthly basis comprising all years of experimentation the correlation was the best in June (r2=0.913). It was also shown that vapor pressure deficit correlated well with net radiation both on a daily basis (r2=0.602) and on a long-term monthly basis (r2=0.976). These results validate the use of the Priestly-Taylor equation in Estonian conditions. A comparison of the measured and estimated evapotranspiration revealed a higher r2 with the Penman-Monteith method. However the difference between the two methods was small to negligible in several months.
Water retention curves and soil hydraulic conductivity functions were determined with two methods: 1) Wind's evaporation method and 2) Andersson's method based on the soil particle size distribution. Wind's method yielded a rather smooth curve for Θ(h) and a scattered cloud for K(h). The shape of the water retention curves were unexpectedly of a 'clay'-type, although the clay fraction was small in the samples. Andersson's method resulted in 'loamy soil'-type curves.
The experiment of controlled drainage by raising the water table at a nearby ditch showed that with very simple and low-cost hydraulic structures the water regime in an adjacent field could be affected. The agro-hydrological model, SWAP, developed in the Netherlands, was used to simulate the controlled drainage experiment. Calculated depths of the groundwater table and drainage flux using SWAP and CROPWATN (developed in Finland) were almost identical. The effect of different drainage design parameters, soil properties and different water management strategies was revealed using CROPWATN for continuous simulations over a period of 30 years.Tämän työn päätavoitteena oli tutkia meteorologisten olosuhteiden ja pellon vesitalouden säädön vaikutusta hydrologisen kierron komponentteihin. Erityisesti keskityttiin yleisesti käytössä olevien mallien ja menetelmien parametrisointiin, validointiin ja niiden soveltuvuuden arviointiin.
Työssä tutkittiin kaksidimensionaalista profiilia, jossa maanpinta oli yhtenäisen kasvillisuuden peitossa. Tutkimuksessa arvioitiin sekä maanpinnan energia- että vesitaseen komponentit ja estimoituja tuloksia verrattiin koekentillä mitattuihin arvoihin. Työssä määritettiin uudet, paremmin Viron olosuhteisiin soveltuvat parametriarvot nettosäteilyn laskemiseksi. Aiemmin yleisesti käytössä olleet menetelmät yliarvioivat systemaattisesti kesäajan nettosäteilyn ja aliarvioivat sen talvikuukausina. Työssä kehitettiin uudet laskentakaavat pitkäaaltoiselle säteilylle. Tuloksia voidaan käyttää laskettaessa potentiaalista evapotranspiraatiota Priestley-Taylorin menetelmällä.
Maan lämmönvaihdon osuus koko säteilytaseesta arviotiin numeerisilla malleilla sekä paljaalle, että ruohopeitteiselle pinnalle. Maan lämmönvaihdon osuus ruohopeitteisen pinnan energiataseesta oli pienempi kuin 10 % nettosäteilystä maalis-syyskuun välisenä ajanjaksona. Maan lämmönvaihdon absoluuttinen arvo oli suurin heinäkuussa (21 MJ m2 kk-1, 5.8 % nettosäteilystä) ja suhteellinen arvo oli korkein lokakuussa (-13.7 MJ m2 kk-1, -173.4 % nettosäteilystä).
Ruohopeitteisestä, punnitsevasta haihdunta-astiasta mitattua todellista evapotranspiraatiota käytettiin validoitaessa Penman-Monteithin menetelmää Viron olosuhteisiin. Kolmena vuotena neljästä menetelmän antamat tulokset olivat erittäin hyviä. Vuorokausiarvojen korrelaatio oli paras toukokuun 1985 mittauksille (r2=0.922) ja huonoin kesäkuun 1988 aineistolle (r2=0.421). Kuukausitasolla paras selitysaste saatiin kesäkuun havainnoille (r2=0.913). Työssä osoitettiin myös, että Priestley-Taylorin kehittämä potentiaalisen haihdunnan laskentakaava soveltuu hyvin Viron olosuhteisiin. Tämä perustuu siihen, että kyllästysvajauksen ja nettosäteilyn välillä oli hyvä korrelaatio sekä vuorokausitasolla (r2=0.602), että kuukausiarvoilla (r2=0.976). Penman-Monteithin ja Priestley-Taylorinin menetelmillä laskettuja haihdunnan arvoja verrattiin mitattuihin ja ensin mainittu antoi hieman parempia tuloksia, mutta erot olivat melko pieniä.
Vedenpidätyskäyrä ja kyllästymättömän maan hydraulinen johtavuus arvioitiin kahdella eri menetelmällä: 1) Windin haihduntamenetelmällä ja 2) Anderssonin kehittämällä menetelmällä, joka perustuu rakeisuuskäyrän käyttöön. Windin menetelmän antaman pF-käyrän keskihajonta oli pieni, mutta K(h)-käyrä tulostui pisteparvena. Vedenpidätyskäyrä muistutti tyypillistä saven käyrää vaikka näytteiden saven osuus oli hyvin pieni. Anderssonin menetelmä antoi tulokseksi hiesumaan tyypillisen vedenpidätyskäyrän.
Säätösalaojituskoe osoitti, että pellon vesitalouteen voidaan vaikuttaa yksinkertaisella ja halvalla patorakenteella, jolla nostettiin vedenpintaa läheisessä valtaojassa. Hollannissa kehitettyä SWAP-mallia käytettiin simuloitaessa säätösalaojituskokeen vaikutuksia pellon vesitalouteen. SWAP-mallilla ja Suomessa kehitetyllä CROPWATN-mallilla lasketut pohjavedenpinnan syvyyden ja salaojavalunnan tulokset olivat lähes identtisiä. Kuivatuksen suunnitteluparametrien, maalajin ja eri säätövaihtoehtojen vaikutus hydrologisiin prosesseihin pitkällä aikavalillä arvioitiin käyttäen 30 vuoden meteorologista havaintojaksoa ja CROPWATN-mallia.reviewe
Podcastit kiihtyvän kulttuurin osana ja vastavoimana: kuuntelijan ja tekijän näkökulma
No full textMitkä ovat podcastien kuuntelun ja tekemisen erityispiirteet vuoden 2024 Suomessa? Miten podcastien kuuntelu auttaa selviämään kiihtyvässä maailmassa, ja miten tämä maailma vaikuttaa podcasteihin, eli suoratoistopalveluista kuultaviin audio-ohjelmiin?
Avaan kiihtyvän kulttuurin käsitettä informaatioteknologian kiihtyvän kehityksen sekä teknologiayhtiöiden vallan avulla. Tarkastelen podcastien erityispiirteitä kuuntelijoille multitaskaamisen sekä sosiaalisten tarpeiden täyttämisen kautta. Kehittelen podcastien mahdollista vastavoimaa kiihtyvälle kulttuurille paneutumista korostavan keston ja sisällön kautta. Peilaan podcastien kuuntelututkimusten tuloksia flow-teoriaan ja flow-kokemusten kykyyn lisätä elämän mielekkyyden kokemusta.
Toisessa osassa heijastelen podcastien koukuttavia keinoja suhteessa Taylor Swift, minun versioni -radioesseesarjaan, joka on opinnäytetyöni taiteellinen osa. Puran teoksen äänisuunnittelua, käsikirjoitusta ja dramaturgiaa kuulijan koukuttamisen kannalta. Peilaan ensimmäisen jakson koukutuskeinoja kahteen Yle Areenassa julkaistuun podcastiin, joista ensimmäinen on Naisen Kosto ja toinen Riku Rantala: M/S Mystery.
Tutkimusaineistonani olen haastatellut Ylen audiosuunnittelun vastaavaa tuottajaa Aino Töllistä sekä asiakkusasiantuntija Anna Lahelmaa. Heidän haastattelunsa sekä oma työkokemukseni freelancer-äänisuunnittelijana avaavat näkymiä Ylen toimintaan ja tavoitteisiin podcast-julkaisijana. Pohdimme mihin suuntiin podcastit ja suoratoistopalvelujen kehitys ovat menossa.
Loppupäätelmässä arvioin, että podcasteilla on voimaa vahvistaa pitkäjänteistä keskittymiskykyä ja tarjota hyvinvointia reaktiohakuisen maailman keskellä. Podcastit auttavat kuuntelijoita pääsemään flow-tilaan arjen keskellä, mikä on edesauttaa mielekkään elämän kokemust
Harriet Taylor Millin ja John Stuart Millin näkemykset avioliitosta, naisten äänioikeudesta, koulutuksesta ja palkkatyöstä
No full textJohn Stuart Mill (1803–1873) ja Harriet Taylor Mill (1807–1858) olivat isobritannialaisia ajattelijoita, joita yhdisti yhteinen kiinnostus naisten asemaa koskeviin kysymyksiin. Taylor Mill julkaisu vuonna 1851 naisten oikeuksia käsittelevän esseensä Enfranchisement of Women. Myöhemmin vuonna 1869, yksitoista vuotta Taylor Millin kuoleman jälkeen Mill julkaisi samoja teemoja käsittelevän esseensä The Subjection of Women (Naisen asema). Nämä kaksi teosta ovat monelta osin samankaltaisia käsitellessään samoja teemoja ja esittäessään osittain täysin samoja argumentteja. Millin ja Taylor Millin ajattelujen eroja voidaan kuitenkin analysoida näiden tekstien kautta.
Voidaan sanoa, että Taylor Mill on yleisesti Milliä käytännönläheisempi käsitellessään naisten elämää rajoittavia teemoja. Mill kannattaa naisten oikeutta työskentelyyn utilitaristisin argumentein, mutta ei usko naisten enemmistön käytännössä valitsevan työelämää avioliiton sijaan. Hänelle molempien yhdistäminen ei näyttäydy vaihtoehtona. Mill kannattaa naisten äänioikeutta samoilla ehdoilla kuin miestenkin, jolloin nämä koulutukseen ja varallisuuteen liittyvät rajat äänioikeudessa estäisivät naisten enemmistöä saamasta äänioikeutta. Taylor Millin kanta yleiseen äänioikeuteen jää epäselväksi.
Naisten äänioikeuden kannattamisen voidaan katsoa olevan molempien tekstien merkittävin poliittinen tavoite. Naisen asema oli kansainvälinen menestys, joka inspiroi naisten äänioikeusliikettä ympäri maailmaa. Millin naisten äänioikeusliikkeen historiaan kytkee myös hänen parlamenttikaudellaan tekemä aloite naisten äänioikeuden puolesta samoilla ehdoilla kuin miestenkin. Sekä Millillä että Taylor Millillä toistuu samat kolonialismiin, eurosentrisyyteen ja rasismiin liittyvät teemat, joista suffragettiliikettä on kritisoitu.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Managing trust, generating risk: incorporating the voluntary sector in UK e-Government
No full textAs the UK government seeks to (re)-establish a high-trust relationship with citizens, voluntary sector organisations (VSOs) are being incorporated within the state in ways that are designed to shift blame and risk away from government. This is not a straightforward process: as the government seeks to manage trust relationships through this engagement with VSOs, significant new risks are being generated for e-government. In conceptualising this emerging relationship between government and VSOs as concerned with trust, blame, and risk, this essay brings fresh perspective to the deepening debate about how government and voluntary sector are re-positioning their relationship.</p
Kasvatus, toimijuus ja voimaantuminen : kasvatusantropologinen tutkimus andalusialaisten naisten arjesta
No full textTiedostavaan lähestymistapaan ja kasvatusantropologiseen tutkimusotteeseen tukeutumalla voidaan rakentaa kulttuurisensitiivistä tietoa, joka avaa tutkittavan ilmiön merkityskenttiä sen toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kasvatusantropologista utkimusotetta voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksessa huomioimalla sen vaihtuvat tarkastelukulmat ja epistemologiselta taustaltaan erilaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimus paikantuu Etelä-Espanjaan, andalusialaiseen urbaaniin kylään. Tutkimusaineisto tuotettiin kolme vuotta kestäneen etnografisen kenttätyön aikana. Tutkimusprosessi tukeutui refleksiiviseen ja dialogiseen tiedon tuottamisen tapaan sekä menetelmä-,aineisto- ja teoriatriangulaatioon. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen etnografista lukutapaa sekä sisällön erittelyn ja temaattisen koodauksen keinoja. Tekstissä rakennetaan vuoropuhelua kulttuurin sisäisen ja teoreettisen viitekehyksen välille. Tutkimus koostuu avainkäsitteiden erittelystä sekä etnografisesta kontekstin, ilmiön ja tutkimusprosessin kuvauksesta.
Kontekstin aikuisikäisten naisten toimijuudet näyttäytyivät moninaisina ja jatkuvan neuvottelun kohteina. Kontekstissa vaikuttivat rinnakkain vahvat, historialliskulttuuriset naisten toimijuutta määrittävät perinteet sekä yhteiskunnalliset muutokset ja yksilölähtöiset muutostarpeet. Näistä edeltävät tukivat tapaistunutta, kodin ja perheen ympärille kietoutunutta toimijuutta. Kontekstissa vallalla olleet reunaehdot loivat kokemusta rajoittuneesta toimijuudesta. Muutokset ja muutostarpeet puolestaan tukivat neuvotteluja ammatillisesta ja aktiivisesta toimijuudesta.
Yhteisöllisellä tasolla muutostarpeisiin oli vastattu erilaisilla, aikuisille naisille suunnatuilla non-formaaleilla ja formaaleilla kasvatus- ja koulutustapahtumilla. Tekstissä lähestytään toteutettuja koulutuksellisia kokonaisuuksia voimaantumisen näkökulmasta. Kontekstin tarpeet ja haasteet huomioivat koulutukselliset tapahtumat edistivät naisten kriittistä ja tiedostavaa oman paikan, tarpeiden, mahdollisuuksien ja rajojen hahmottamista. Ne antoivat välineitä ja tukea vaikuttamiseen sekä muutoksen toteuttamiseen.
Tutkimusprosessin osallistuva, osallistava ja tiedostava tutkimusote aktivoi tutkimukseen osallistuneita naisia. Omista kokemuksista ja näkemyksistä puhuminen vahvisti tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä.With a conscious, educational-anthropological research approach one can produceculturally sensitive information of the research phenomenon and its various meanings from the viewpoint of subjects in the field. In this study, it is evaluated how the anthropologicalapproach can be utilized in educational research by examining various analytical viewpoints and epistemologically diverse understandings about the research phenomenon.
The research was done in Southern Spain, in an urban Andalusian village. The research data were obtained during three years of ethnographic field work. The research process was based on reflective and dialogic ways of producing knowledge as well as on method, data, and theory triangulations. The data were analyzed by using ethnographic interpretation and thematic coding. The research report includes a dialogue between the culture-specific nd theoretical frameworks. The study consists of an analysis of key concepts, descriptions of the ethnographic context, phenomenon, and research process.
The adult women’s agency within the research context seemed manifold and target of constant negotiations. Strong historical-cultural traditions defining women’s agency appeared side by side with societal changes and individual-based needs for changes. The former supported routine based agency intertwined around home and family. Prevailing conditions provided women with a sense of limited agency. Changes and needs for change supported negotiations about professional and active agency.
At the communal level, needs for change were met with various non-formal and formal educational events aimed at adult women. The educational entities are analyzed from the point of view of empowerment. Events which took contextual needs and challenges into account enhanced women’s ability to conceive their place, needs, and opportunities critically and consciously. These events also provided women with the means and support to influence and realize change.
The participatory, participating, and conscious research approaches activated the research participants. Discussing their own experiences and opinions strengthened women’s sense of the meaningfulness of their lives.ei tietoa saavutettavuudest
Tekoäly työkaluna keramiikan lasitetutkimuksessa: vaaleanpunainen lasite tina- ja kromioksidilla
No full textThis empirical study developed a pink ceramic glaze using the AI-based tool ChatGPT 4o to support design and analysis.
Starting from the June Perry Pink glaze recipe, modifications were made through several test series to adapt it for oxidation firing at approximately 1240 °C. The effects of tin oxide (SnO₂) and chromium oxide (Cr₂O₃) on color and surface quality were tested on white casting porcelain and stoneware clay bodies.
The goal was to create a technically sound and visually appealing pink glaze, while evaluating AI's potential in glaze research. ChatGPT was especially helpful in recipe modification, Seger formula calculations, test planning, and troubleshooting. However, limitations emerged in accuracy and reliability, including the risk of confidently delivered false information (hallucination). AI suggestions required critical review and expert comparison.
Ethical use of AI followed guidelines by Aalto University and the Finnish National Board on Research Integrity: AI was used as a tool, not a co-author, and its role is transparently disclosed.
The most successful result was achieved with 4% tin oxide and 0.1% chromium oxide. A second series performed poorly due to chemical imbalance and incorrect material ratios. The study shows that when used responsibly and critically, AI can support ceramic research without replacing empirical testing or material expertise.Tässä empiirisessä tutkimuksessa kehitettiin vaaleanpunainen keramiikkalasite käyttämällä suunnittelun ja analyysin tukena tekoälypohjaista ChatGPT 4o -ohjelmaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli June Perry Pink -lasiteresepti, jota muokattiin useiden testisarjojen avulla sopivaksi korkeampaan, noin 1240 °C:n hapettavaan polttolämpötilaan. Lasitetesteissä tutkittiin tinaoksidin (SnO₂) ja kromioksidin (Cr₂O₃) määrien vaikutusta lasitteen väriin ja rakenteeseen kahdella eri savipohjalla: valkoisella valusavella sekä kivitavarasavella.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teknisesti toimiva ja esteettisesti onnistunut vaaleanpunainen lasite, sekä arvioida tekoälyn käyttökelpoisuutta lasitetutkimuksen välineenä. Tekoäly osoittautui hyödylliseksi erityisesti reseptien muokkauksessa, Segerin kaavojen laskemisessa, testiohjelman suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa. Samalla se paljasti rajoitteensa erityisesti matemaattisessa tarkkuudessa ja koostumuslaskennassa. Ongelmaksi muodostui niin kutsuttu hallusinointi, eli tekoälyn itsevarmasti antama virheellinen tieto ja kyvyttömyys arvioida sen tuottaman sisällön järkevyyttä. Tekoälyn tuottamat ehdotukset vaativat käyttäjältä valppautta niiden arvioinnissa: on tärkeää arvioida ehdotuksia kriittisesti ja verrata tuloksia asiantuntijatietoon.
Tutkimuksen aikana pohdin myös tekoälyn käytön eettisiä ulottuvuuksia opiskelussa ja tutkimustyössä. Tekoälyn käyttöä ohjasivat Aalto-yliopiston ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamat ohjeistukset: tekoälyä käytettiin vain apuvälineenä, ei kirjoittajana, ja sen rooli tutkimusprosessissa on esitetty läpinäkyvästi.
Ensimmäisen koesarjan paras lopputulos saavutettiin reseptillä, jossa oli 4 % tinaoksidia ja 0,1 % kromioksidia. Toisen koesarjan tulokset jäivät selkeästi heikommiksi erityisesti reseptin kemiallisen epätasapainon ja raaka-aineiden virheellisten suhteiden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ChatGPT voi toimia hyödyllisenä apuna keramiikan tutkimuksessa, kun sen käyttö on vastuullista, läpinäkyvää ja kriittisesti ohjattua. Tekoäly ei korvaa empiiristä testausta tai materiaalien syvällistä tuntemusta, mutta voi toimia tukena tutkimusprosessin eri vaiheissa
- …
