215 research outputs found
Traumaattisen lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien toiveet surutukisovelluksen sisällöstä ja siihen liittyvän mittarin kehittäminen
No full textTraumaattinen kuolema viittaa läheisen menetykseen traumatisoivissa olosuhteissa tai kuolemaan, joka tapahtuu ilman varoitusta ja on ennenaikaista. Traumaattisen kuoleman yhteydessä sureva eloonjäänyt saattaa myös kokea, että kuolema olisi ollut estettävissä tai sureva pitää kuolemaa tai kuolin tapaa epäoikeudenmukaisena. Traumaattisesta kuolemasta puhuttaessa keskeistä on huomioida kuolinsyyn ohella surevan subjektiivinen näkökulma ja subjektiivinen kokemus. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kuolema, muunkin kuin esimerkiksi onnettomuuden, tapaturman tai henkirikoksen seurauksena, voidaan kokea traumaattisena. Koska läheisen äkillinen kuolema aiheuttaa sureville läheisille terveyteen, hyvinvointiin ja koko elämään monenlaisia seurauksia, on tärkeää tukea läheisten selviytymistä ja ehkäistä kielteisiä seurauksia. Menetyksen kokeneiden uusille hoito- ja tukimuodoille on havaittu olevan tarvetta ja internet- ja mobiilipohjaiset interventiot ovat lupaavia apukeinoja surevien selviytymisessä. Tämä pro gradu -tutkimus on osa Tampereen yliopiston kansainvälistä hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää traumaattisen lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien toiveita surutukisovelluksen kehittämisestä. Tulosten pohjalta on tarkoituksena kehittää mobiilisovellus tukemaan traumaattisen lapsen kuoleman kokeneita vanhempia.
Pro gradu -tutkielma on kaksiosainen. Ensimmäisen osan muodostaa lisäosa, jonka tarkoituksena oli kuvata mittarin kehittäminen traumaattisen lapsen kuoleman kokeneille vanhemmille heidän surutukisovelluksen kehittämiseen liittyvien toiveittensa kartoittamiseksi. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata summa-asteikkojen muodostaminen tutkimukseen osallistuneiden vanhempien keskimääräisten asenteiden raportoimiseksi sekä kuvata avointen kysymysten osalta sisällönanalyysin eteneminen ja kvantifiointi. Tavoitteena oli modifioida mittari, jota voidaan käyttää suruasiantuntijoiden kokemuksien kartoittamiseen.
Mittarin kehittäminen pohjautui teoreettiseen tietoon aihealueesta sekä olemassa olevien sovelluksien ja verkkosivujen sisältöön. Summamuuttujia rakennettaessa pohdittiin muuttujia yhdistäviä teemoja, teoreettisesta taustasta esiin nousseita näkökulmia ja varmistetiin sisäinen johdonmukaisuus. Lopulta muodostettiin kuusi summamuuttujaa. Sisällönanalyysi eteni aineistoon tutustumisen ja kokonaiskuvan hahmottamisen jälkeen yksityiskohtaisempaan analysointiin aineiston pelkistämisen, ryhmittelyn ja abstrahoinnin kautta. Kvantifiointia hyödynnettiin laskemalla eri teemoihin kuuluvien havaintoyksikköjen määriä.
Tutkielman toisen osan muodostaa tutkimusartikkeli: Traumaattisen lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien toiveet surutukisovelluksen sisällöstä (Alanko, T., Mohamed Hussin, N.A. & Aho, AL.). Tutkimuksessa kartoitettiin traumaattisen lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien toiveita surutukisovelluksen sisällöstä ja vanhempien suhtautumista sovelluksen tarjoamaa tukea kohtaan. Aineisto kerättiin LimeSurvey-verkkokyselytyökalulla vanhemmilta, joilla oli kokemusta traumaattisesta lapsen kuolemasta. Aineiston (n=141) strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset induktiivisella sisällönanalyysilla ja kvantifioiden.
Tulosten mukaan vanhemmat toivovat sovelluksen sisältävän tietoa surusta ja surureaktioista (ka 4.7, SD .558), tietoa surusta selviytymisestä (ka 4.5, SD .498), tietoa eri tukimuodoista palveluista ja käytännön järjestelyistä (ka 4.5, SD .448), menetelmiä surun ja itsearvioinnin tueksi (ka 3.8, SD .764) sekä keinoja jaksamisen ja surussa selviytymisen tueksi (ka 4.0, SD .701). Lisäksi vanhemmat toivoivat sovelluksen olevan muokattavissa yksilöllisten tarpeiden mukaan (ka 3.8, SD .772). Vanhempien suhtautuminen surutukisovelluksen tarjoamaa tukea kohtaan on myönteisestä. Vanhempien mukaan sovellus mahdollistaa eri menetelmin tarjotun tuen (n=24), helpottaa tuen hakemista (n=11), monipuolistaa tukimuotoja (n=7), mahdollistaa joustavan tuen saannin (n=9), vahvistaa tuen oikea-aikaisuutta (n=33) ja sovelluksen sisältö ja ominaisuudet vastaavat käyttäjän tarpeisiin (n=13). Osa vanhemmista kokee, että sovelluksen tarjoamalle tuelle ei ole tarvetta (n=20). Tuloksia voidaan hyödyntää kartoitettaessa suruasiantuntijoiden kokemuksia ja kehitettäessä sovellus tukemaan traumaattisen lapsen kuoleman kokeneita vanhempia
Terveyden edistäminen liikuntaseurassa : nuorten ruokailutottumukset, urheilun tavoitteellisuus ja kehonkuva
No full textAbstract
Sports clubs reach a significant portion of Finnish youth. Sports clubs’ opportunities for adolescents’ health promotion have been recognised, but the role of sports club participation in adolescents’ health behaviours and body image development is unclear. This study aimed to examine health promotion in Finnish youth sports clubs and the associations between adolescents’ sports club participation, dietary habits, competitive goals in sports, and body size perception.
The Health Promoting Sports Club study data were collected in 2013–2014 from sports clubs and schools in six separate regions of Finland. The data included 14 to 16-year-old adolescents (n = 1918), club officials (n = 311), and coaches (n = 275). Of the adolescents, 1094 (57%) participated in sports club activities. The participants filled out electronic questionnaires on their health behaviours and sports clubs’ health promotion. Physical activity was measured with an accelerometer from a randomly selected sample of adolescents (n = 477).
Most sports clubs were highly oriented for health promotion, albeit the variation between clubs was wide. Adolescent sports club participants more frequently had healthy dietary habits than non-participants, but dietary habits appeared to be more strongly associated with physical activity instead of sports club participation itself. Dietary habits of sports club participants and non-participants had deficiencies, such as insufficient fruit and vegetable consumption. Competitive goals in sports were not associated with body size perception.
According to this study, Finnish youth sports clubs have a positive orientation towards health promotion, but this does not appear to be reflected in coaches’ activities to promote healthy eating among adolescents. These findings highlight the need to investigate which policies and practices are effective in sports clubs’ health promotion and how they can be implemented in sports clubs’ daily activities. Original papers Heikkilä, L., Korpelainen, R., Aira, T., Alanko, L., Heinonen, O. J., Kokko, S., Kujala, U., Parkkari, J., Savonen, K., Valtonen, M., Vasankari, T., Villberg, J., & Vanhala, M. (2021). The associations between adolescents’ sports club participation and dietary habits. Translational Sports Medicine, 4(5), 617–626. https://doi.org/10.1002/tsm2.249 https://doi.org/10.1002/tsm2.249 Self-archived version Mäkituomas, L., Heikkilä, L., Nurkkala, M., Korpelainen, R., Alanko, L., Heinonen, O. J., Kokko, S., Kujala, U., Parkkari, J., Savonen, K., Valtonen, M., Vasankari, T., Villberg, J., & Vanhala, M. (2022). Factors associated with body size perception among adolescent goal-oriented sports participants and non-participants: A cross-sectional Finnish study. BMC Public Health, 22(1), 2188. https://doi.org/10.1186/s12889-022-14511-z https://doi.org/10.1186/s12889-022-14511-z Self-archived version Heikkilä, L., Korpelainen, R., Aira, T., Alanko, L., Heinonen, O. J., Kokko, S., Parkkari, J., Savonen, K., Toivo, K., Valtonen, M., Vasankari, T., Villberg, J., & Vanhala, M. (2023). Is health promotion in sports clubs associated with adolescent participants’ fruit and vegetable consumption? European Journal of Public Health, 33(6), 1102–1108. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad158 https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad158 Self-archived version Tiivistelmä
Liikuntaseurat tavoittavat merkittävän osan suomalaisista nuorista. Liikuntaseurojen mahdollisuudet nuorten terveyden edistämisessä on tunnistettu, mutta liikuntaseuratoimintaan osallistumisen merkityksestä nuorten ruokailutottumusten ja kehonkuvan kehittymiseen on vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella terveyden edistämistä suomalaisissa nuorten liikuntaseuroissa sekä nuorten liikuntaseuratoimintaan osallistumisen, ruokailutottumusten, urheilun kilpailullisen tavoitteen ja kehokokemuksen välisiä yhteyksiä.
Terveyttä edistävä liikuntaseura -aineisto kerättiin vuosina 2013–2014 liikuntaseuroista ja kouluista kuudelta eri alueelta ympäri Suomen. Aineisto muodostui 14–16-vuotiaista nuorista (n = 1918), liikuntaseurojen toimihenkilöistä (n = 311) ja valmentajista (n = 275). Nuorista 1094 (57 %) osallistui liikuntaseuratoimintaan. Tutkittavat vastasivat sähköisiin kyselyihin terveystottumuksistaan ja liikuntaseuransa terveyden edistämisestä. Fyysinen aktiivisuus mitattiin kiihtyvyysanturilla satunnaisesti valituilta nuorilta (n = 477).
Suurin osa liikuntaseuroista oli laaja-alaisesti terveyttä edistäviä, vaikkakin seurojen välillä oli suurta vaihtelua. Liikuntaseuratoimintaan osallistuvilla nuorilla oli todennäköisemmin terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia kuin nuorilla, jotka eivät osallistuneet liikuntaseuratoimintaan. Itseraportoitu fyysinen aktiivisuus oli kuitenkin vahvemmin yhteydessä nuorten ruokailutottumuksiin kuin liikuntaseuratoimintaan osallistuminen itsessään. Sekä liikuntaseuratoimintaan osallistuvien että osallistumattomien nuorten ruokailutottumuksissa oli puutteita, kuten vähäistä kasvisten ja hedelmien käyttöä. Urheilun kilpailullinen tavoite ei ollut yhteydessä kehokokemukseen.
Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen, mikä ei kuitenkaan näytä heijastuvan valmentajien toimenpiteisiin nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi. Tulosten perusteella on tarpeen selvittää, mitkä toimintaperiaatteet ja käytännön toimenpiteet ovat tehokkaita liikuntaseurojen terveyden edistämisessä ja miten ne voidaan sisällyttää osaksi liikuntaseurojen päivittäistä toimintaa. Osajulkaisut Heikkilä, L., Korpelainen, R., Aira, T., Alanko, L., Heinonen, O. J., Kokko, S., Kujala, U., Parkkari, J., Savonen, K., Valtonen, M., Vasankari, T., Villberg, J., & Vanhala, M. (2021). The associations between adolescents’ sports club participation and dietary habits. Translational Sports Medicine, 4(5), 617–626. https://doi.org/10.1002/tsm2.249 https://doi.org/10.1002/tsm2.249 Rinnakkaistallennettu versio Mäkituomas, L., Heikkilä, L., Nurkkala, M., Korpelainen, R., Alanko, L., Heinonen, O. J., Kokko, S., Kujala, U., Parkkari, J., Savonen, K., Valtonen, M., Vasankari, T., Villberg, J., & Vanhala, M. (2022). Factors associated with body size perception among adolescent goal-oriented sports participants and non-participants: A cross-sectional Finnish study. BMC Public Health, 22(1), 2188. https://doi.org/10.1186/s12889-022-14511-z https://doi.org/10.1186/s12889-022-14511-z Rinnakkaistallennettu versio Heikkilä, L., Korpelainen, R., Aira, T., Alanko, L., Heinonen, O. J., Kokko, S., Parkkari, J., Savonen, K., Toivo, K., Valtonen, M., Vasankari, T., Villberg, J., & Vanhala, M. (2023). Is health promotion in sports clubs associated with adolescent participants’ fruit and vegetable consumption? European Journal of Public Health, 33(6), 1102–1108. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad158 https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad158 Rinnakkaistallennettu versio Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Wegelius-salissa (ODL Hyvinvointikeskus, Albertinkatu 16) 19. huhtikuuta 2024 kello 12Abstract
Sports clubs reach a significant portion of Finnish youth. Sports clubs’ opportunities for adolescents’ health promotion have been recognised, but the role of sports club participation in adolescents’ health behaviours and body image development is unclear. This study aimed to examine health promotion in Finnish youth sports clubs and the associations between adolescents’ sports club participation, dietary habits, competitive goals in sports, and body size perception.
The Health Promoting Sports Club study data were collected in 2013–2014 from sports clubs and schools in six separate regions of Finland. The data included 14 to 16-year-old adolescents (n = 1918), club officials (n = 311), and coaches (n = 275). Of the adolescents, 1094 (57%) participated in sports club activities. The participants filled out electronic questionnaires on their health behaviours and sports clubs’ health promotion. Physical activity was measured with an accelerometer from a randomly selected sample of adolescents (n = 477).
Most sports clubs were highly oriented for health promotion, albeit the variation between clubs was wide. Adolescent sports club participants more frequently had healthy dietary habits than non-participants, but dietary habits appeared to be more strongly associated with physical activity instead of sports club participation itself. Dietary habits of sports club participants and non-participants had deficiencies, such as insufficient fruit and vegetable consumption. Competitive goals in sports were not associated with body size perception.
According to this study, Finnish youth sports clubs have a positive orientation towards health promotion, but this does not appear to be reflected in coaches’ activities to promote healthy eating among adolescents. These findings highlight the need to investigate which policies and practices are effective in sports clubs’ health promotion and how they can be implemented in sports clubs’ daily activities.Tiivistelmä
Liikuntaseurat tavoittavat merkittävän osan suomalaisista nuorista. Liikuntaseurojen mahdollisuudet nuorten terveyden edistämisessä on tunnistettu, mutta liikuntaseuratoimintaan osallistumisen merkityksestä nuorten ruokailutottumusten ja kehonkuvan kehittymiseen on vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella terveyden edistämistä suomalaisissa nuorten liikuntaseuroissa sekä nuorten liikuntaseuratoimintaan osallistumisen, ruokailutottumusten, urheilun kilpailullisen tavoitteen ja kehokokemuksen välisiä yhteyksiä.
Terveyttä edistävä liikuntaseura -aineisto kerättiin vuosina 2013–2014 liikuntaseuroista ja kouluista kuudelta eri alueelta ympäri Suomen. Aineisto muodostui 14–16-vuotiaista nuorista (n = 1918), liikuntaseurojen toimihenkilöistä (n = 311) ja valmentajista (n = 275). Nuorista 1094 (57 %) osallistui liikuntaseuratoimintaan. Tutkittavat vastasivat sähköisiin kyselyihin terveystottumuksistaan ja liikuntaseuransa terveyden edistämisestä. Fyysinen aktiivisuus mitattiin kiihtyvyysanturilla satunnaisesti valituilta nuorilta (n = 477).
Suurin osa liikuntaseuroista oli laaja-alaisesti terveyttä edistäviä, vaikkakin seurojen välillä oli suurta vaihtelua. Liikuntaseuratoimintaan osallistuvilla nuorilla oli todennäköisemmin terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia kuin nuorilla, jotka eivät osallistuneet liikuntaseuratoimintaan. Itseraportoitu fyysinen aktiivisuus oli kuitenkin vahvemmin yhteydessä nuorten ruokailutottumuksiin kuin liikuntaseuratoimintaan osallistuminen itsessään. Sekä liikuntaseuratoimintaan osallistuvien että osallistumattomien nuorten ruokailutottumuksissa oli puutteita, kuten vähäistä kasvisten ja hedelmien käyttöä. Urheilun kilpailullinen tavoite ei ollut yhteydessä kehokokemukseen.
Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen, mikä ei kuitenkaan näytä heijastuvan valmentajien toimenpiteisiin nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi. Tulosten perusteella on tarpeen selvittää, mitkä toimintaperiaatteet ja käytännön toimenpiteet ovat tehokkaita liikuntaseurojen terveyden edistämisessä ja miten ne voidaan sisällyttää osaksi liikuntaseurojen päivittäistä toimintaa
The Trie Measure, Revisited
No full textIn this paper, we study the following problem: given n subsets S₁, … , S_n of an integer universe U = {0,… , u-1}, having total cardinality N = ∑_{i = 1}ⁿ |S_i|, find a prefix-free encoding enc : U → {0,1}^+ minimizing the so-called trie measure, i.e., the total number of edges in the n binary tries T₁, … , T_n, where T_i is the trie packing the encoded integers {enc(x):x ∈ S_i}. We first observe that this problem is equivalent to that of merging u sets with the cheapest sequence of binary unions, a problem which in [Ghosh et al., ICDCS 2015] is shown to be NP-hard. Motivated by the hardness of the general problem, we focus on particular families of prefix-free encodings. We start by studying the fixed-length shifted encoding of [Gupta et al., Theoretical Computer Science 2007]. Given a parameter 0 ≤ a < u, this encoding sends each x ∈ U to (x + a) mod u, interpreted as a bit-string of log u bits. We develop the first efficient algorithms that find the value of a minimizing the trie measure when this encoding is used. Our two algorithms run in O(u + Nlog u) and O(Nlog² u) time, respectively. We proceed by studying ordered encodings (a.k.a. monotone or alphabetic), and describe an algorithm finding the optimal such encoding in O(N+u³) time. Within the same running time, we show how to compute the best shifted ordered encoding, provably no worse than both the optimal shifted and optimal ordered encodings. We provide implementations of our algorithms and discuss how these encodings perform in practice
Kliinisiä näkökulmia immuunivasteen tarkastuspisteen estäjiä saavien syöpäpotilaiden hoitoon
No full textAbstractProgress in the field of immuno-oncology has changed the treatment landscape of cancer. Typically, with PD-(L)1-inhibitors responses are seen in 20–40% of the patients yet most fail to respond. From a clinical perspective, constantly expanding indications together with the high expenses of immune checkpoint inhibitors (ICIs), are challenging, while the optimal length of PD-(L)1-inhibitors remains undetermined. Therefore, predictive biomarkers are needed to guide patient selection.Cancer patients suffer from a variety of symptoms, either derived from the malignancy itself, or as side effects of cancer treatments. Worsening of symptoms indicates cancer progression or severe side-effects and is linked to poorer cancer survival. Web-based applications coupled with an urgency algorithm have been developed to monitor cancer patients. Electronic patient-reported outcomes (ePROs) have been shown to improve quality of life (QoL) and increase the number of patients receiving active cancer treatments at disease progression. Furthermore, the use of ePROs in cancer patient monitoring has shown impressive improvements in overall survival compared to standard follow-up.The toxicity spectrum of ICIs is wide and inadequately characterized. The side effects of ICIs resemble autoimmune disease. These side effects, unlike those of traditional cancer therapies can occur from months to years after therapy initiation or even after therapy discontinuation. Hence, long-term, feasible follow-up of patients is warranted.This present study aims to evaluate the optimal treatment duration of PD-(L)1-inhibitors, to seek predictive factors for therapy selection, and to investigate the feasibility and clinical relevance of ePRO symptom follow-up on cancer patients receiving immune checkpoint inhibitors in real-life.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Iivanainen, S., & Koivunen, J. P. (2018). Early PD-1 Therapy Discontinuation in Responding Metastatic Cancer Patients. Oncology, 96(3), 125–131. https://doi.org/10.1159/000493193Iivanainen, S., Ahvonen, J., Knuuttila, A., Tiainen, S., & Koivunen, J. P. (2019). Elevated CRP levels indicate poor progression-free and overall survival on cancer patients treated with PD-1 inhibitors. ESMO Open, 4(4), e000531. https://doi.org/10.1136/esmoopen-2019-000531Self-archived versionIivanainen, S., Alanko, T., Peltola, K., Konkola, T., Ekström, J., Virtanen, H., & Koivunen, J. P. (2019). ePROs in the follow-up of cancer patients treated with immune checkpoint inhibitors: a retrospective study. Journal of Cancer Research and Clinical Oncology, 145(3), 765–774. https://doi.org/10.1007/s00432-018-02835-6Self-archived versionIivanainen, S., Alanko, T., Vihinen, P., Konkala, T., Ekström, J., Virtanen, H., & Koivunen, J. P. (2019). Follow-up of Cancer Patients Receiving Immune Checkpoint Inhibitor Therapy by Electronic Patient Reported Outcomes-tool (KISS): a prospective study. Manuscript in preparation.TiivistelmäImmunologisten syövänhoitojen kehitys on muuttanut erityisesti levinnyttä syöpää sairastavien potilaiden hoitoa. Immuunivasteen tarkastuspisteen estäjiä saavista syöpäpotilaista vain noin 20–40 prosenttia hyötyy hoidosta. On epäselvää, mikä on optimaalinen hoidon kesto ja ketkä hoidosta olettavasti hyötyisivät. Kun käyttöindikaatiot kyseisen ryhmän lääkkeille lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla, myös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna hoidon tehoa ennakoivien tekijöiden tutkimus on keskeistä.Syöpähoitoja saavat potilaat kärsivät monenlaisista oireista, joista useiden on osoitettu ennustavan huonompaa selviytymistä syövästä. On olemassa useita hälytystoiminnolla varustettuja verkkosovelluksia syöpää sairastavien potilaiden voinnin seuraamiseksi, joiden on osoitettu parantavan oireiden hallintaa, lisäävän potilaiden ja kliinikoiden välistä kommunikaatiota sekä edistävän potilaiden hyvinvointia ja jopa pidentävän elossaoloaikaa perinteiseen seurantaan verrattuna.Immuunivasteen tarkastuspisteen estäjien haittavaikutukset perustuvat samaan mekanismiin kuin hoitojen teho. Immunologisten hoitojen tärkeimmät haitat muistuttavat autoimmuunisairauksia. Hoitoihin liittyy perinteisiä syövän lääkehoitoja laajempi kirjo haittoja, joista tavallisimpia ovat ihottumat, suolisto- ja maksatulehdukset ja endokrinologiset muutokset. Haittojen ilmaantuminen ei ole suorassa ajallisessa yhteydessä lääkkeen antoon, sillä haittoja on raportoitu useiden kuukausien kuluttua lääkityksen aloituksesta sekä lääkityksen tauotuksen jälkeenkin. Pitkäaikainen potilaiden seuranta on siksi keskeistä.Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on arvioida immuunivasteen tarkastuspisteen estäjien optimaalista hoidon kestoa, etsiä hoidon tehoa ennakoivia tekijöitä ja arvioida sähköisen potilaslähtöisen oireseurannan käytettävyyttä ja kliinistä merkitystä immuunivasteen tarkastuspisteen estäjiä saavien syöpäpotilaiden seurannassa.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Iivanainen, S., & Koivunen, J. P. (2018). Early PD-1 Therapy Discontinuation in Responding Metastatic Cancer Patients. Oncology, 96(3), 125–131. https://doi.org/10.1159/000493193Iivanainen, S., Ahvonen, J., Knuuttila, A., Tiainen, S., & Koivunen, J. P. (2019). Elevated CRP levels indicate poor progression-free and overall survival on cancer patients treated with PD-1 inhibitors. ESMO Open, 4(4), e000531. https://doi.org/10.1136/esmoopen-2019-000531Rinnakkaistallennettu versioIivanainen, S., Alanko, T., Peltola, K., Konkola, T., Ekström, J., Virtanen, H., & Koivunen, J. P. (2019). ePROs in the follow-up of cancer patients treated with immune checkpoint inhibitors: a retrospective study. Journal of Cancer Research and Clinical Oncology, 145(3), 765–774. https://doi.org/10.1007/s00432-018-02835-6Rinnakkaistallennettu versioIivanainen, S., Alanko, T., Vihinen, P., Konkala, T., Ekström, J., Virtanen, H., & Koivunen, J. P. (2019). Follow-up of Cancer Patients Receiving Immune Checkpoint Inhibitor Therapy by Electronic Patient Reported Outcomes-tool (KISS): a prospective study. Manuscript in preparation.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 7 of Oulu University Hospital, on 31 January 2020, at 12 noonAbstract
Progress in the field of immuno-oncology has changed the treatment landscape of cancer. Typically, with PD-(L)1-inhibitors responses are seen in 20–40% of the patients yet most fail to respond. From a clinical perspective, constantly expanding indications together with the high expenses of immune checkpoint inhibitors (ICIs), are challenging, while the optimal length of PD-(L)1-inhibitors remains undetermined. Therefore, predictive biomarkers are needed to guide patient selection.
Cancer patients suffer from a variety of symptoms, either derived from the malignancy itself, or as side effects of cancer treatments. Worsening of symptoms indicates cancer progression or severe side-effects and is linked to poorer cancer survival. Web-based applications coupled with an urgency algorithm have been developed to monitor cancer patients. Electronic patient-reported outcomes (ePROs) have been shown to improve quality of life (QoL) and increase the number of patients receiving active cancer treatments at disease progression. Furthermore, the use of ePROs in cancer patient monitoring has shown impressive improvements in overall survival compared to standard follow-up.
The toxicity spectrum of ICIs is wide and inadequately characterized. The side effects of ICIs resemble autoimmune disease. These side effects, unlike those of traditional cancer therapies can occur from months to years after therapy initiation or even after therapy discontinuation. Hence, long-term, feasible follow-up of patients is warranted.
This present study aims to evaluate the optimal treatment duration of PD-(L)1-inhibitors, to seek predictive factors for therapy selection, and to investigate the feasibility and clinical relevance of ePRO symptom follow-up on cancer patients receiving immune checkpoint inhibitors in real-life.Tiivistelmä
Immunologisten syövänhoitojen kehitys on muuttanut erityisesti levinnyttä syöpää sairastavien potilaiden hoitoa. Immuunivasteen tarkastuspisteen estäjiä saavista syöpäpotilaista vain noin 20–40 prosenttia hyötyy hoidosta. On epäselvää, mikä on optimaalinen hoidon kesto ja ketkä hoidosta olettavasti hyötyisivät. Kun käyttöindikaatiot kyseisen ryhmän lääkkeille lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla, myös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna hoidon tehoa ennakoivien tekijöiden tutkimus on keskeistä.
Syöpähoitoja saavat potilaat kärsivät monenlaisista oireista, joista useiden on osoitettu ennustavan huonompaa selviytymistä syövästä. On olemassa useita hälytystoiminnolla varustettuja verkkosovelluksia syöpää sairastavien potilaiden voinnin seuraamiseksi, joiden on osoitettu parantavan oireiden hallintaa, lisäävän potilaiden ja kliinikoiden välistä kommunikaatiota sekä edistävän potilaiden hyvinvointia ja jopa pidentävän elossaoloaikaa perinteiseen seurantaan verrattuna.
Immuunivasteen tarkastuspisteen estäjien haittavaikutukset perustuvat samaan mekanismiin kuin hoitojen teho. Immunologisten hoitojen tärkeimmät haitat muistuttavat autoimmuunisairauksia. Hoitoihin liittyy perinteisiä syövän lääkehoitoja laajempi kirjo haittoja, joista tavallisimpia ovat ihottumat, suolisto- ja maksatulehdukset ja endokrinologiset muutokset. Haittojen ilmaantuminen ei ole suorassa ajallisessa yhteydessä lääkkeen antoon, sillä haittoja on raportoitu useiden kuukausien kuluttua lääkityksen aloituksesta sekä lääkityksen tauotuksen jälkeenkin. Pitkäaikainen potilaiden seuranta on siksi keskeistä.
Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on arvioida immuunivasteen tarkastuspisteen estäjien optimaalista hoidon kestoa, etsiä hoidon tehoa ennakoivia tekijöitä ja arvioida sähköisen potilaslähtöisen oireseurannan käytettävyyttä ja kliinistä merkitystä immuunivasteen tarkastuspisteen estäjiä saavien syöpäpotilaiden seurannassa
Osallisuusryhmä demokratiakasvatuksen tilana:tapaustutkimus lasten ja nuorten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa
No full textAbstract
This research concentrates on the experiences of children and young people operating in the local participation groups in Oulu. Research focuses on the motives and procedures of joining in the groups and the essential activities and objectives of the groups. Co-operation between children, young people and adults is also discussed. The research perspective is pedagogical: what kind of a forum for democratic education do participation groups offer to children and young people? The research is a multi-method case study based on data from surveys, interviews and observation. The data is analyzed with the SPSS statistical analysis program and thematic content analysis.
Childhood studies offer a theoretical starting point by recognizing children’s and young people’s agency and ability to participate. Participation is discussed in terms of central democratic theories. Participation groups as spaces for democratic education are viewed especially in terms of the didactic triangle of knowledge, values and skills introduced by Ove Korsgaard. Critical viewpoints on democratic education are discussed based on Gert Biesta’s formulations. Hannah Arendt’s insights into human interaction as a place where human subjectivity is born are also considered.
Participation groups are spaces of social participation in which children, young people and adults reciprocally recognize each other as competent actors. An adult person with situational awareness and pedagogical tact is considered central to a participation group. Participation groups are understood as representative bodies whose functionality depends on the members’ ability to be active and committed participants. Age is thought to be a factor that both promotes and prevents group activities. Participation groups are also considered to be places where children and young people plan the activities based on their own interests, where they can express their own opinions and views and are also able to take part in decision-making. From the viewpoint of democratic education, participation groups are considered as pedagogical spaces that offer opportunities to acquire knowledge and skills for participatory action within their immediate surroundings and in society at large. These abilities are needed in groups’ activities on a constant basis, but children and young people also appreciate their value for their future life. At the core of participation seems to lie the idea of being able to live with others who are not exactly like me.Tiivistelmä
Tutkimuskohteena ovat lasten ja nuorten kokemukset alueellisten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa. Tutkimuksessa selvitetään ryhmään liittymisen tapoja ja motiiveja, toimintamuotoja ja vaikuttamiskohteita sekä osallisuusryhmää lasten, nuorten ja aikuisten keskinäisen toiminnan tilana. Näkökulma on pedagoginen: minkälaisen demokratiakasvatuksen tilan osallisuusryhmä tarjoaa lapsille ja nuorille? Tutkimus on monimenetelmäinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu osallisuustoiminnan havainnoinnista sekä lasten ja nuorten kyselystä ja teemahaastatteluista. Aineistoa on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä temaattisella sisällönanalyysillä.
Tutkimus paikantuu lapsuudentutkimuksen paradigmaan, jonka ytimessä on lasten ja nuorten osallisuus ja toimijuus. Osallisuutta taustoitetaan keskeisten demokratiateorioiden kautta ja osallisuusryhmien toimintaa erityisesti Ove Korsgaardin luoman kansalaiskasvatuksen didaktisen kolmion kautta. Lisäksi analyysissa hyödynnetään Gert Biestan esittämiä kriittisiä näkökulmia demokratiakasvatukseen sekä Hannah Arendtin näkemyksiä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta subjektiviteetin synnyn tilana.
Osallisuusryhmä näyttäytyy sosiaalisen osallisuuden tilana, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja aikuisten vastavuoroinen tunnustaminen kompetentteina toimijoina. Tilannetaitoinen ja pedagogisen tahdikkuuden taitava aikuinen on toiminnan keskeinen voimavara. Osallisuusryhmä ymmärretään edustukselliseksi järjestelmäksi, jonka toimintakykyisyyteen nähdään keskeisesti vaikuttavan ryhmän jäsenten aktiivisuus ja sitoutuneisuus toimintaan. Ikä nähdään sekä ryhmän toimintaa edistävänä että hidastavana tekijänä. Osallisuusryhmä on myös vaikuttavan osallisuuden tila, jossa lapset ja nuoret suunnittelevat toimintaa omien intressiensä pohjalta, tuovat esiin omia mielipiteitään ja näkemyksiään sekä tekevät päätöksiä itselleen merkityksellisissä asioissa. Demokratiakasvatuksen näkökulmasta osallisuusryhmä määritellään pedagogiseksi tilaksi, jossa on mahdollista omaksua tiedollisia ja taidollisia valmiuksia osallistuvaan ja vaikuttavaan toimintaan omassa lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Näitä valmiuksia tarvitaan osallisuusryhmien toiminnassa jatkuvasti, mutta lapset ja nuoret kokevat niiden oppimisen hyödylliseksi myös tulevaisuutta ajatellen. Osallisuuden ytimessä on ajatus kyvystä oppia elämään toisten kanssa, jotka eivät ole aivan kuten minä
Tiiminkehitämistutkimus : tutkimuskohteena Valio Oy Toholammin tehdas
No full textTiiminkehittämistutkimuksessa on tarkoituksena kehittää Valio Oy Toholammin tehtaan tiimityötä ja tiimipalavereja. Tutkimuksessa tutkin tehtaan työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia tiimityöskentelystä ja tiimipalavereista.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin työntekijöiden henkilökohtaista haastattelua. Haastattelun suorittajana ja vastausten kirjaajana toimi tutkimuksen suorittaja. Tutkimuksessa käytettiin kokonaisotantaa perusjoukon pienuuden vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että haastattelin tehtaan jokaisen vakituisen työntekijän työaikana tehtaan tiloissa.
Tutkimustuloksissa tuli esiin joitakin kehittämiskohteita, mutta kokonaisuudessaan tiimityöskentelyyn ja tiimipalavereihin oltiin tyytyväisiä. Useat työntekijät olivat sitä mieltä, että tiimipalavereja järjestetään liian harvoin.The goal of the team development survey was to improve the team work and team meetings in Valio Ltd's factory in Toholampi. The factory's employees' opinions and experiences on team work and team meetings were studied in the survey.
Personal interviews with the factory's employees' were used as the survey method. The interviewer and the recorder of the answers given was the author of this thesis. Every permanently working employee was interviewed in the survey due to the small size of the group under survey. Every worker was interviewed in the factory's facilities.
The results showed that there was room for improvement in some cases, but all in all, the employees were satisfied with team work and team meetings, although many employees thought that there were too few team meetings arranged
Effect of sodium nitrite and sodium chloride on growth of lactic acid bacteria
No full textCreative Commons Licens
EEG:n käyttö päivystysajan diagnostiikassa
No full textTavoitteena on selvittää päivystysaikaisten hälytys-EEG-rekisteröintien käytännöllisyyttä potilaiden diagnostiikassa sekä tarkastella hälytysprosessia kokonaisuutena.
Aineisto sisältää kaikki yli 16-vuotiaille Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2015 tehdyt päivystysajan hälytys-EEG-rekisteröinnit. Päivystysajaksi on määritelty arkipäivät klo 15.30–08.00, viikonloput sekä juhlapyhät. Potilastietojärjestelmästä poimittiin tutkittavien potilaiden aikaisempaa sairaushistoriaa, heidän sairaalaan tuloonsa liittyviä tietoja sekä hälytys-EEG-tutkimukseen liittyviä määreitä. Kiireellisyystason vaihdellessa eri tutkimusten kesken, päätettiin aineisto jakaa kahteen osaan; kiireellisiin ja kiireettömiin rekisteröinteihin. Tuloksissa keskitytään ensisijaisesti kiireellisiin tutkimuksiin mainiten kuitenkin myös kiireettömien tutkimusten keskeisimmät löydökset. Tietoja analysoitiin molempien aineistojen osalta Microsoft Excel-ohjelman avulla.
Kiireellisiä rekisteröintejä tehtiin 71 kappaletta ja kiireettömiä 23 kappaletta. Suurin osa tutkimuksista (65 %) tilattiin NCSE-epäilyn vuoksi. EEG näytti normaalista poikkeavaa muutosta 86 %:ssa tutkimuksista ja 31 %:ssa rekisteröinneistä EEG osoitti selviä epileptisiä muutoksia. Status epilepticus todettiin 17 %:ssa tutkimuksista. Rekisteröinneistä 45 %:lla oli vaikutusta potilaiden hoitomenetelmiin. Hälytyshetken ja rekisteröinnin aloituksen välisen viiveen mediaani oli 1h 32min ja rekisteröinnin ja tulkinnan vastaavasti 54min.
Hälytystyönä tehtävä EEG näyttää hyvin usein poikkeavia rytmejä ja sillä on myös usein vaikutusta potilaiden hoitoon. Ympärivuorokautisesti saatava EEG on tärkeä erityisesti NCSE:n tunnistamisen ja siitä kärsivien potilaiden ennusteen kannalta. Viiveiden lyhentäminen parantaisi EEG:n tarjoamaa diagnostista hyötyä
Minä muotokuvapiirtäjänä
No full textOpinnäytetyössä tarkastellaan muotokuvien piirtämistä ja maalaamista väreillä sekä pohditaan lyijykynän jälkeä ja värien merkitystä muotokuvan lopputulokseen. Tavoitteena oli löytää tekijälle uusia tekniikoita toteuttaa muotokuvia. Muotokuvamallina oli Elina Alanko, jonka kuvien kautta piirrettiin ja maalattiin kokovartalo- ja kasvokuvia. Toteutustapoina olivat akryyli- ja akvarellitekniikat, puuvärit, pastelliliidut ja neulahuovutus.
Opinnäytetyön tekijä pohtii piirtämisen taidon kasvuaan aikaisempien töiden ja lähdekirjallisuuden avulla. Opinnäytetyössä kokeillaan väreillä piirtämistä ja maalaamista viiden muotokuvan avulla, jonka jälkeen ne piirretään lyijykynällä. Tarkoitus on käyttää luovasti värejä ja verrata sen merkitystä lyijykynällä toteutettuihin muotokuviin. Piirtämisen prosessia kuvataan muotokuvan luonnostelusta kuvan valmiiksi piirtämiseen asti.
Opinnäytetyön tarkoituksena on laajentaa muotokuvapiirtäjän ammattitaitoa muotokuvien
toteuttamiseen eri tekniikoiden ja värien kautta. Tekijä saa valmiuksia muotokuvapiirtäjänä tulevaisuuteen.The aim of the thesis was to examine drawing and painting and discuss the effect that the pencil black and white and paint colours have on the outcome. Another aim was to discover new
techniques to make portraits. Elina Alanko operated as the model, and full-length portraits as well as those of her face were drawn and painted. Acrylic and watercolour techniques, colour pencil, pastels, and needle felting were used.
In the thesis, the author discusses her development as an artist based on her earlier works and various source books. During the project, five portraits were first painted and then drawn. The idea was to creatively experiment with colours and compare the results with the images drawn with a pencil.
The project aimed at providing the author with more versatile drawing and painting techniques, as a result of which she will be a more skilled artist in the future
- …
