1,720,955 research outputs found
The development dimension or disillusion : The EU's development policy goals and the Economic Partnership Agreements
No full textThe EU and the ACP countries aim to conclude the Economic Partnership Agreements (EPAs) by the end of December 2007. All parties agree that these trading arrangements are meant to be first and foremost “development instruments”. However, their positions differ greatly on how the EPAs will impact on theultimate goal of poverty reduction. In this policy note Marikki Stocchetti addresses the key issues of this disagreement
The development dimension or disillusion [Elektronisk resurs] : The EU's development policy goals and the Economic Partnership Agreements
No full textThe EU and the ACP countries aim to conclude the Economic Partnership Agreements (EPAs) by the end of December 2007. All parties agree that these trading arrangements are meant to be first and foremost “development instruments”. However, their positions differ greatly on how the EPAs will impact on theultimate goal of poverty reduction. In this policy note Marikki Stocchetti addresses the key issues of this disagreement.</p
Inside the European Consensus on Development and Trade : Analysing the EU's Normative Power and Policy Coherence for Development in Global Governance
No full textThis dissertation revolves around the enigmatic role of development policy in the European Union (EU), and its place and purpose in relation to the EU’s trade policy and to the Union at large. In particular, it looks at the preconditions that direct the EU’s work for the international development objectives of poverty eradication and sustainable development. In this regard, there has been considerable debate on policy coherence for development, or in other words, on how the EU policies in the field of trade work in favour of, or against, development goals.
In fact, the EU has made binding commitments in the EU treaties and in international conventions to advance coherence from a development perspective. However, what actually constitutes policy coherence for development in the EU, and how it is defined and promoted have largely remained unstudied to date. In addition, the question of the power to establish common standards for policy coherence deserves a closer look, both within the EU and in global governance at large.
This contribution aims to fill this research gap by tracing the key development- and trade-related processes and analysing their outcomes. These include the first joint policy statement by the European Commission, the European Council and the Parliament, entitled the European Consensus on Development (2005-), as well as those elements of the EU trade policy that were officially declared to manifest policy coherence for development. Regarding the latter, the EU position in relation to the WTO Doha Development Round, as well as the Economic Partnership Agreements (EPAs), is a case in point. The dissertation addresses these issues in the broader historical, international and institutional settings before the Lisbon Treaty (2009), but also draws lessons for the present.
The primary data consist of official EU documents and 34 semi-structured interviews with development and trade actors involved in these processes. Drawing on two analytical frameworks – power in global governance (Barnett & Duvall 2005) and normative power Europe (Manners 2002; 2006) – I examine the formation of the policy coherence for development principle in the EU’s development- and trade-related texts, discourse production and social practices that define, naturalise and reproduce certain norms while dismissing others (cf. Fairclough 1992; 2003).
My findings indicate that the EU’s contribution to policy coherence for development is affected by intra- and inter-institutional tensions, as well as by ambiguity surrounding the role and purpose of development policy in the Union. In particular, I demonstrate how the proactive role of the Commission in the policy initiation was triggered primarily by the changes in the security and trade branches of the external relations, rather than by learning from the past development policies and its own goal attainment. Although these linkages can be seen as a strategic choice to improve the institutional position of European Community development policy both within the Commission as well as between the Commission and the Council, this choice compromised the development policy content. This tendency is particularly clear in the gradually narrowed, administratively and technically oriented approach to policy coherence for development.
In relation to trade, policy coherence was limited mainly to the EU market access proposals for the Least Developed Countries. This aspect of trade liberalisation formed the core for both the international and EU consensus on trade and development. In turn, the reciprocal liberalisation of developing country markets under the Economic Partnership Agreements was initially much weaker. This changed with the dominant role and interests of DG Trade, which adopted the development policy discourse and influenced the Commission policy on development and trade. Consequently, the reciprocal free trade format and the European Commission’s interpretation of international trade law (i.e. GATT Article XXIV) also became the official understanding of policy coherence for development in the EU.
As a result, the EU’s model for policy coherence is inclined towards trade policy coherence and in favour of the overall consistency of the Union, rather than policy coherence for development. Therefore, the EU’s normative model risks being inadequate when it comes to safeguarding and advancing development policy goals.Väitöskirjani käsittelee Euroopan Unionin (EU) kehityspolitiikkaa suhteessa EU:n kauppapolitiikkaan ja Unionin kansainväliseen rooliin. Erityisesti siinä tarkastellaan EU:n poliittisen järjestelmän edellytyksiä ja esteitä, jotka vaikuttavat EU:n toimintaan köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Näistä tavoitteista ei vastaa pelkästään EU:n kehityspolitiikka, vaan Unioni on sitoutunut ottamaan ne huomioon kaikessa kehitysmaihin vaikuttavassa toiminnassaan. Tästä, niin sanotusta kehityspoliittisen johdonmukaisuuden näkökulmasta, kehitys- ja kauppapolitiikan välinen suhde on aina ollut merkittävä, mutta hyvin kiistelty.
Sisäisistä ja ulkoisista ristiriidoista huolimatta EU pyrkii löytämään yhteisen linjan, ”konsensuksen”, myös kaupan ja kehityksen alalla. Koska EU jäsenmaineen on yhä maailman suurin kehitysavun antaja ja kehitysmaiden kauppakumppani, sen linjaukset ovat merkittäviä köyhimpien maiden sekä kansainvälisten toimintaperiaatteiden ja normien kannalta.
EU:n kehityspolitiikkaa ja kehitystavoitteisiin vaikuttavaa kauppapolitiikkaa, tai sitä miten EU määrittää kehityspoliittista johdonmukaisuutta poliittisessa päätöksenteossaan, ei ole aikaisemmin systemaattisesti tutkittu. Väitöskirjani paikkaa tätä aukkoa kehitystutkimuksen ja EU-tutkimuksen kentässä.
Tutkimukseni keskittyy tärkeimpiin kehitys- ja kauppapoliittisiin prosesseihin ja niiden tuloksina syntyneisiin linjauksiin, muun muassa historian ensimmäiseen EU:n komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteiseen ”European Consensus on Development” (2005—) -julkilausumaan sekä kehitystavoitteiden toteuttamista EU:n näkökulmasta edistäviin kauppapolitiikan aloitteisiin. Näitä ovat puolestaan EU:n maailmankauppajärjestö WTO:n Dohan kehityskierroksen (2001—) prioriteetit sekä EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren AKT-maiden väliset, vastavuoroiseen kaupan vapauttamiseen tähtäävät talouskumppanuussopimukset, EPAt (2002—). Näitä politiikkaprosesseja ja niiden tuloksia tarkastelen osana EU:n sisäistä ja maailmanpoliittista kontekstia vuosituhannen vaihteesta vuoden 2009 Lissabonin sopimukseen saakka.
Tutkimukseni osallistuu niin sanotusta EU:n normatiivista vallasta (vrt. Manners 2002; 2006) ja globaalin vallankäytön muodoista (Barnett & Duvall 2005) käytävään teoreettiseen keskusteluun. Normatiivinen valta tarkoittaa tässä yhteydessä valtaa määritellä kehityspoliittisen johdonmukaisuuden sisältö / merkitys EU:n kehitys- ja kauppapoliittisessa päätöksenteossa sekä laajemmin kansainvälisessä kehityspolitiikassa.
Ensisijainen tutkimusaineistoni koostuu virallisista EU-asiakirjoista sekä 34:stä semistrukturoiduista EU:n kehitys- ja kauppapoliittisten päättäjien haastatteluista. Analyysissäni käytän niin sanottua ”process-tracing” -metodia sekä kriittistä diskurssianalyysiä (vrt. Fairclough 1992; 2003). Jäljitän siis politiikan teon vaiheita ja kehityspoliittisen johdonmukaisuus-käsitteen ja sitä ympäröivän puhetavan muotoutumista, vakiinnuttamista ja valikoidun normiston hyväksyttämistä vallitsevaksi ajattelutavaksi.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että Unionin instituutioiden väliset jännitteet sekä EU:n kehityspolitiikan epäselvä rooli haittaavat EU:n kehityspoliittisten tavoitteiden edistämistä. Komission kehityspolitiikasta vastaavan pääosaston heikko asema ei anna edellytyksiä toimia itsenäisesti. Kehityspoliittisten toimijoiden on jatkuvasti turvattava asemansa strategisella liittoutumisella suhteessa kauppa- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä suhteessa kansallista kehityspolitiikkaansa painottaviin jäsenmaihin. Kehityspolitiikassa komission ja jäsenmaiden kesken toimivalta on jaettu, mikä monimutkaistaa politiikkaprosessia.
Merkittävä huomio on myös se, että kasvava paine komission sisäiseen yhtenäisyyteen kaventaa kehityspolitiikan liikkumavaraa suhteessa kauppapolitiikkaan, jossa toimivalta on yksinomaan komissiolla. Yhdenmukaisuuden paine vähentää myös tarvetta haastaa muita politiikka-aloja, vaikka kumppanimaat tätä vaatisivatkin. Siinä missä kauppapolitiikassa voidaan valjastaa kehitystavoitteet omaksi agendakseen omilla ehdoillaan, kehityspolitiikka painii kehitysavun ja komission ja jäsenmaiden toimivaltakysymysten äärellä eikä aseta ehtoja kauppapoliittiselle toiminnalle.
Kehityspoliittisen johdonmukaisuus-käsitteen asteittainen kaventuminen, epäpolitisoituminen ja teknistyminen sekä muuttuminen kauppapolitiikan johdonmukaisuudeksi ilmentävät hyvin näitä ristiriitoja. Tarkastelemissani prosesseissa kehityspolitiikan tavoitteiden suhteen kaikkein köyhimpien maiden EU-markkinoille pääsyn edistäminen muodosti konsensuksen kärjen niin EU:n kuin WTO:n sisällä. Sen sijaan EU:n kahdenväliset, vastavuoroiseen kaupan vapauttamiseen tähtäävät vapaakauppasopimukset Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa ovat muodostuneet kompastuskiveksi. Tutkimukseni osoittaa, että kehityspoliittisen johdonmukaisuuden määreet irtaantuivat kehityspolitiikan tavoitteista ja kehityspoliittisten toimijoiden kontrollista. Lopputuloksena on se, että EU:n kauppapolitiikka määrittää kehityspoliittisen johdonmukaisuuden normistoa EU:n sisällä.ei saavutettav
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
