1,720,954 research outputs found
Effektivisering av användningen av videokonferensteknik
No full textMietinnössä selvitetään videoneuvottelun käytön tehostamiskeinoja tuomioistuimissa sekä videoneuvotteluyhteistyön lisäämistä poliisin, syyttäjien, oikeudenkäyntiavustajien ja tuomioistuimien välillä. Työryhmä on kartoittanut videoneuvottelun käytön nykytilaa ja mietintö sisältää ehdotukset toimenpiteistä, joilla voidaan edistää ja tehostaa videoneuvottelujärjestelmän käyttöä tulevaisuudessa. Esityksessä vertaillaan Suomen ja pohjoismaiden käytäntöjä sekä esitellään videoneuvottelua osana Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyöhanketta.
Työryhmän mielestä videoneuvottelun käyttöä lisäämällä on mahdollista tehostaa tuomioistuimen työtä, nopeuttaa asioiden käsittelyä, vähentää oikeudenkäynnin osapuolten matkustusta sekä vähentää oikeudenkäyntimenettelyn kustannuksia. Vaikutukset kohdistuvat poliisiin, syyttäjään, tuomioistuimeen, oikeudenkäyntiavustajiin, todistajiin sekä asianosaisiin. Työryhmä on tarkastellut videoneuvottelun käyttömahdollisuuksien laajentamista myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta. Käyttöalan laajentamiseksi työryhmä esittää eräitä lainsäädäntömuutoksia. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34a § 1 momentin videoneuvottelua koskeva säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös vastaajaa voitaisiin kuulla käyttäen videoneuvottelua ja että videoneuvottelun käyttö jäisi tuomioistuimen harkintaan. Ulkomaalaislakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomaalaisia henkilöitä voitaisiin säilöönottoasioissa – ainakin asianosaisen suostumuksella – kuulla videoneuvottelutekniikkaa hyväksikäyttäen. Lakiin sakon täytäntöönpanosta 30 § 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus käsitellä sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskeva asia käyttäen videoneuvottelua, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi.
Työryhmä on pohtinut lisäksi keinoja syyttäjien, tuomioistuimien ja oikeudenkäyntiavustajien yhteistyön tehostamiseksi koko rikosprosessiketjun sekä riita-asioiden käsittelyjen osalta oikeusturvan saavutettavuuden parantamiseksi ja kokonaiskäsittelyaikojen lyhentämiseksi. Lisäksi kiinnitetään huomiota uusien työtapojen kehittämiseen, koulutukseen ja tiedotukseen
Utveckling av behandlingen av summariska tvistemål. Sammandrag av utlåtandena
No full textSelvitysmiesten ehdotukset 1. Käräjäoikeuksissa käsiteltävät summaariset riita-asiat siirretään ulosottoviranomaiseen, jossa menettelyn yksinkertaistaminen ja kaavamaistaminen on toteutettavissa käräjäoikeudessa tapahtuvaa menettelyä paremmin (saatavan vahvistusmenettely). Summaaristen riita-asioiden käsittelyä automatisoidaan ja sähköistä asiointia kehitetään. 2. Asiat ohjataan ulosottoviranomaisen käsiteltäväksi alhaisemmilla käsittelymaksuilla. 3. Haastemiestiedoksiannot ja haastemiehet jäävät käräjäoikeuksiin. 4. Tavallinen postitiedoksianto otetaan käyttöön ja kansalaisten asiointitiliä aletaan hyödyntää riidattomien velkomus-asioiden tiedoksiannossa enintään 1.000 euron suuruisten pääomavaatimusten osalta. Tiedoksiannon keventämisen vaikutuksia velallisen oikeusturvan kannalta lievennetään pidentämällä takaisinsaantiaikaa ja myöhentämällä maksuhäiriömerkinnän syntymistä. Tiedoksiantotapoja tulee kehittää riippumatta siitä, mikä on summaaristen asioiden tuleva käsittelypaikka. 5. Ulosottoviranomaisessa vahvistettujen ulosottoperusteiden kansainvälinen täytäntöönpano turvataan siirtymävaiheessa säätämällä velkojalle mahdollisuus saattaa asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi ulosottoviranomaisen saatavan vahvistamista koskevasta päätöksestä huolimatta. Kaksinkertaisesta käsittelystä aiheutuvat ylimääräiset kulut jäävät velkojan vahingoksi. Lausuntojen keskeinen sisältö Selvitystä koskeva lausuntopyyntö lähetettiin 58 taholle. Lausuntoja annettiin 51 kappaletta. Pääasiallinen syy vastustaa summaaristen riita-asioiden siirtämistä käräjäoikeuksista ulosottoviranomaiseen, oli pelko velallisen oikeusturvan heikentymisestä. Vastustavista argumenteista huolimatta kannatusta sai joka tapauksessa sähköisten tietojärjestelmien kehittäminen muun muassa siten, että ne olisivat yhteensopivia eri hallinnonalojen kesken. Lisäksi kannatettiin summaaristen asioiden käsittelyn keventämistä ja tehostamista nykyisestä. Lausunnon antajista valtaosa katsoi, että selvityksessä esitetyt perustelut todisteellisesta tiedoksiannosta luopumiselle, saatavan nopea, tehokas ja halpa perintä eivät ole riittävät. Vastaajan oikeusturva edellyttää myös "luottoyhteiskunnassa" todisteellista tiedoksiantoa. Tiedoksiannon todisteellisuudessa on kysymys vastaajan oikeussuojan kannalta keskeisestä periaatteesta ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksestä. Tämän vuoksi tiedoksiannon todisteellisuuden vaatimuksesta tulisi luopua vain painavin perustein, jotka nojautuvat määriteltyjen kriteereiden nojalla tapahtuvaan yksittäistapaukselliseen harkintaan. Erityisesti tuomioistuinten lausunnoista kiinnitettiin toistuvasti huomiota siihen, että tuomioistuimen velvollisuuksiin kuuluu tiettyjen kuluttajia suojaavien kansallisten ja eurooppaoikeuden säännösten noudattamisen valvonta viran puolesta. Menettelyä automatisoitaessa ja yksinkertaistettaessa on ehdottomasti kiinnitettävä erityistä huomiota velallisen oikeusturvaan. Lausunnon antaneista 26 käräjäoikeudesta 19 vastusti summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaiseen, 7 kannatti siirtämistä tietyin edellytyksin. Käräjäoikeudet Helsingin käräjäoikeutta lukuun ottamatta vastustivat summaaristen asioiden käsittelyn keskittämistä muutamaan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuksien mukaan oikeudenhoidon uudistamisohjemassa on esitetty keskipitkän aikavälin tavoitteena käräjäoikeuksien määrän puolittaminen nykyisestä 27:stä. Tämä merkitsisi sitä, että summaarisia asioita käsiteltäisiin vain runsaassa kymmenessä käräjäoikeudessa. Helsingin käräjäoikeus puolestaan totesi, että summaarisissa asioissa on viime aikoina ilmennyt uusia, varsin monimutkaisiakin oikeuskysymyksiä, joiden ratkaiseminen tapahtuu tarkoituksenmukaisesti vain muutamassa käräjäoikeudessa. Näin voidaan taata ratkaisujen laatu ja lainkäytön yhdenmukaisuus. Käräjäoikeuksista 16 kannatti tiedoksiantomenettelyn keventämistä ja edelleen kehittämistä. 10 tiedoksiantomenettelyn keventämistä vastustaneista tuomioistuimista korosti, että tiedoksiantomenettely on osa lainkäyttöä ja se ei saa vaarantaa velallisen oikeusturvaa. Joka tapauksessa velkojia tulee ohjata asioiden sähköiseen vireillepanoon. Mahdolliset toimet käräjäoikeuksien tietojärjestelmän uudistamiseksi ja kehittämiseksi olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa AIPA -järjestelmään siirtymisen yhteydessä. Hovioikeudet pääosin puolsivat summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaiselle tietyin reunahuomautuksin. Korkein oikeus piti selvityksen lähtökohtaa oikeana siltä osin, kuin kehittämislinjat on rajattu joko käsittelyn keskittämiseen käräjäoikeuksissa tai summaaristen riita-asioiden käsittelyn siirtämiseen ulosotto-organisaatioon. Oikeusturvavaatimusten ja tehokkuusvaatimusten kannalta sekä kustannussyistä pitäytyminen nykyisen kaltaisessa hajautetussa käsittelyssä kaikissa käräjäoikeuksissa tuskin on perusteltu vaihtoehto. Valtakunnanvoudinvirasto puolsi summaaristen riita-asioiden käsittelyn siirtämistä ulosottoviranomaisten vahvistusmenettelyyn siten kuin selvitysmiehet ovat ehdottaneet. Tiedoksiannon osalta kevennettyä menettelyä ei tultaisi käyttämään yli 1.000 euron suuruisissa velkomusasioissa eikä asioissa, joihin sisältyy häätö-, tai muu vastaava vaatimus. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston mukaan summaaristen asioiden käsittely voidaan velallisen oikeusturvaa perusteettomasti vaarantamatta saada kustannussäästöjä lähinnä siltä osin, ettei samaa asiaa kirjata kahteen kertaan - ensin tuomioistuimessa, sen jälkeen ulosotossa. Valtionhallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuutta tulisi parantaa ja selvittää, kuinka summaaristen asioiden käsittelyä tuomioistuimissa voitaisiin tehostaa. Todisteellisesta tiedoksiannosta luopumista vastustettiin. Rajat ylittävän täytäntöönpanon osalta ehdotettua siirtymäajan järjestelmää ei pidetty mahdollisena. Keskeisintä on se, olisiko summaaristen asioiden käsittely ulosotossa tehokkaampaa kuin käräjäoikeudessa. Eduskunnan oikeusasiamies kannatti asian jatkovalmistelua. Liitot Pardiaa ja JHL:a sekä Suomen haastemiehet JHL:a lukuun ottamatta kannattivat summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaiseen tietyin reunaehdoin.Utredningsmännens förslag
1. Behandlingen av summariska tvistemål i tingsrätten ska överföras från tingsrätterna till utsökningsmyndigheterna, där det finns bättre möjligheter än i tingsrätterna att förenkla och formalisera förfarandet (fastställande av fordran). Behandlingen av summariska tvistemål ska automatiseras och de elektroniska tjänsterna utvecklas.
2. Avgifterna för behandling av ärenden inom utsökningsväsendet ska vara lägre än de nuvarande avgifterna för tingsrättsbehandling.
3. Stämningsmannadelgivningar och stämningsmän ska kvarstå vid tingsrätterna.
4. Vanlig delgivning per post ska tas i bruk, och medborgarkontot ska utnyttjas vid delgivning av ostridiga fordringsmål när det yrkade beloppet uppgår till högst 1 000 euro. För att trygga gäldenärens rättsskydd i samband med att delgivningsförfarandet förenklas kommer man att förlänga tidsfristen för återvinning och skjuta upp den tidpunkt då en anteckning om betalningsstörning ska göras. Delgivningssätten bör utvecklas oavsett vilken myndighet som i framtiden behandlar summariska ärenden.
5. Den internationella verkställigheten av utsökningsgrunder som fastställts av utsökningsmyndigheten ska under övergångsperioden tryggas genom att det föreskrivs om möjlighet för borgenären att föra ärendet till tingsrätten för behandling trots att utsökningsmyndigheten redan har utfärdat ett beslut i ärendet. Borgenären ska svara för de kostnader som föranleds av att samma ärende behandlas två gånger.
Det centrala innehållet i utlåtandena Begäran om utlåtande om utredningen sändes till 58 remissinstanser. Det gavs 51 utlåtanden.
Den huvudsakliga orsaken till motstånd mot en överföring av summariska tvistemål från tingsrätterna till utsökningsmyndigheterna är rädslan att gäldenärens rättsskydd försvagas. Trots motargument understöddes dock utvecklingen av elektroniska datasystem bl.a. så att de är kompatibla mellan olika förvaltningsområden. Dessutom understöddes att behandlingen av summariska ärenden blir enklare och effektivare.
Största delen av remissinstanserna ansåg att de motiveringar som framfördes i utredningen när det gäller slopandet av bevislig delgivning, nämligen en snabb, effektiv och billig indrivning, inte är tillräckliga. Svarandens rättsskydd förutsätter även bevislig delgivning i kreditsamhället. Vid bevislig delgivning är det fråga om en viktig princip med tanke på svarandens rättskydd och en grundläggande förutsättning för en rättvis rättegång.
Därför bör kravet på bevislig delgivning slopas endast av vägande skäl som baserar sig på prövning i enskilda fall med stöd av bestämda kriterier.
Särskilt i domstolarnas utlåtanden fästes upprepade gånger uppmärksamhet vid att det till domstolarnas skyldigheter hör att på tjänstens vägnar utöva tillsyn över efterlevnaden av vissa nationella och gemenskapsrättsliga bestämmelser som skyddar konsumenten. Vid automatisering och förenkling av förfarandet måste absolut särskild vikt fästas vid gäldenärens rättsskydd.
Av de 26 tingsrätter som gav utlåtande motsatte sig 19 överföringen av summariska tvistemål till utsökningsmyndigheten och 7 understödde överföringen under vissa förutsättningar. Tingsrätterna, med undantag av Helsingfors tingsrätt, motsatte sig att behandlingen av summariska mål koncentreras till några tingsrätter. Enligt tingsrätterna har det i reformprogrammet för rättsvården framförts som ett mål på medellång sikt att antalet tingsrätter minskas från nuvarande 27 till hälften. Det innebär att summariska mål endast kommer att behandlas vid drygt tio tingsrätter. Helsingfors tingsrätt konstaterade för sin del att det i summariska mål under den senaste tiden har kommit upp nya, synnerligen komplicerade rättsfrågor som kan lösas på ett ändamålsenligt sätt endast i ett fåtal tingsrätter. På det sättet kan avgörandenas kvalitet och en enhetlig rättskipning tryggas.
Av tingsrätterna understödde 16 att delgivningsförfarandet förenklas och ytterligare utvecklas. De tio domstolar som motsatte sig en förenkling av delgivningsförfarandet underströk att delgivningsförfarandet är en del av rättskipningen och att det inte får äventyra gäldenärens rättsskydd. I varje fall ska borgenärerna styras mot inledande av ärenden elektroniskt. Det är ändamålsenligt att vidta eventuella åtgärder för förnyande och utveckling av tingsrätternas datasystem i samband med övergången till AIPA-systemet.
Hovrätterna stödde till största delen, med vissa förbehåll, överföringen av summariska tvistemål till utsökningsmyndigheterna.
Högsta domstolen ansåg att utgångspunkten för utredningen är rätt till den del utvecklingslinjerna har begränsats till att gälla antingen koncentrering av behandlingen till tingsrätterna eller överföring av behandlingen av summariska tvistemål till utsökningsmyndigheten. Det är knappast ett motiverat alternativ med tanke på kraven på rättsskydd och effektivitet eller kostnader att upprätthålla det nuvarande systemet med decentraliserade behandlingar i alla tingsrätter.
Riksfogdeämbetet förordade att behandlingen av summariska tvistemål överförs till utsökningsmyndigheternas formaliserade förfarande på det sätt som utredningsmännen har föreslagit. När det gäller delgivning kommer ett förenklat förfarande inte att tillämpas i indrivningsärenden som omfattar mer än 1 000 euro och inte heller i ärenden som gäller vräkning eller något annat motsvarande krav.
Enligt justitieministeriets lagberedningsavdelning kan man vid behandlingen av summariska mål uppnå kostnadsbesparingar utan att oskäligt äventyra gäldenärens rättsskydd närmast genom att samma mål inte registreras två gånger, först vid en domstol och därefter vid utsökning. Kompatibiliteten när det gäller informationssystemen inom statsförvaltningen bör förbättras och dessutom bör det utredas hur behandlingen av summariska mål i domstolarna kan effektiviseras. Man motsatte sig slopandet av bevislig delgivning. I fråga om gränsöverskridande verkställighet ansågs det föreslagna systemet med en övergångstid inte möjligt. Frågan är om behandlingen av summariska mål är effektivare genom utsökning än vid tingsrätterna.
Riksdagens justitieombudsman förordade fortsatt beredning av ärendet.
Förbunden, med undantag av Löntagarorganisationen Pardia rf och Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL rf samt Finlands stämningsmän JHL rf, förordade överföring av summariska tvistemål till utsökningsmyndigheten med vissa förbehåll
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
