1,720,954 research outputs found
Kouluttamattomia joutilaita ja sivistyneitä kaupunkilaisia: Juoksutyttöjä ja -poikia koskevat diskurssit yhteiskunnallisessa keskustelussa vuosina 1900-1920
No full textTämä pro gradu- tutkielma tarkastelee juoksutyttöihin ja juoksupoikiin kohdistuneita diskursseja suomalaisessa aikalaislehdistössä ja ammattientarkastajien vuosikertomuksissa vuosina 1900–1920. Diskursseja on tarkasteltu kahden eri näkökulman kautta. Ensimmäinen näkökulma jäsentää diskursseja julkisen aikalaiskeskustelun perspektiivistä, hyödyntäen sanoma- ja aikakauslehtien julkaisuja ja ammattientarkastajien vuosikertomuksia. Toinen näkökulma rakentuu Tampereen kaupungin kontekstiin, ja siinä diskursseja on eritelty tamperelaisissa sanomalehdissä julkaistujen työpaikkailmoitusten kautta. Julkinen aikalaiskeskustelu ja tamperelaisten lehtien työpaikkailmoitukset luovat yhdessä juoksutyttöjä ja -poikia koskevaa yhteiskunnallista keskustelua.
Tutkielman lähdeaineisto koostuu digitoiduista sanomalehti- ja aikakauslehtiaineistoista, sekä painetuista ammattientarkastajien vuosikertomuksista. Tutkielmassa hyödynnettyjä sanomalehtiä ovat Aamulehti, Tampereen Sanomat, Sanomia Tampereelta, Tampere, Tampereen lehti ja Tampereen Uutiset. Lisäksi tutkielmassa on huomioitu vasemmistolaisia lehtiä, joita ovat Kansan Lehti ja Sosialidemokraatti. Julkista aikalaiskeskustelua rakentaa lisäksi aikakauslehdet Kasvatus ja Koulu, Liikeapulainen, Naisten Ääni ja Suomen Nainen. Ammattientarkastajien vuosikertomukset löytyvät painettuina esimerkiksi Tampereen yliopiston Linna- kirjastosta. Lisäksi osa vuosikertomuksista löytyy digitoituna Teollisuushallituksen kustantamasta lehdestä Työtilastollinen aikakauslehti, joka muutti vuonna 1918 nimeään Sosialiseksi aikakauskirjaksi. Tarkastellut lehdet on valikoitu niin, että ne edustavat eri poliittisia ja aatteellisia näkemyksiä.
Aikalaislehtiaineistoa ja ammattientarkastajien vuosikertomuksia on analysoitu diskurssintutkimuksen menetelmien avulla. Diskurssintutkimuksessa yhdistyy kriittinen, analyyttinen ja historiallinen diskurssianalyysi. Tässä tutkielmassa diskurssit on määritelty suhteellisen vakiintuneiksi kielellisiksi käytänteiksi, jotka heijastavat ympäröivää maailmaa. Tämän lisäksi diskurssit on mielletty merkityksenmuodostamisprosessiksi ja käsitteelliseksi kartaksi. Eritellyt diskurssit muodostivat tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottua kielellistä ja sosiaalista todellisuutta.
Julkisessa aikalaiskeskustelussa ja tamperelaisissa työpaikkailmoituksissa juoksutyttöjä ja -poikia merkityksellistettiin verrattain samansuuntaisten diskurssien kautta. Tämä diskurssien samansuuntaisuus ja sisällöllinen yhteneväisyys korostaa niiden asemaa juoksutyttöjä ja -poikia koskevassa kielellisessä todellisuudessa. Diskursseista nousi esiin 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten suomalainen yhteiskunta, mille oli tyypillistä muun muassa alkanut kaupungistuminen, sivistyneistön työväestöä porvarillisiin arvoihin integroiva perhepolitiikka, modernisoituminen, lasten ansiotyö, sukupuolittuneet käytänteet ja sivistyksen, sekä koulutuksen uudet arvot. Sekä julkisessa aikalaiskeskustelussa että tamperelaisissa työpaikkailmoituksissa juoksutyttöjä ja -poikia koskevia samankaltaisia diskursseja olivat sukupuoleen, lapsityöhön ja työnkuvaan liittyneet diskurssit. Julkista aikalaiskeskustelua erotti työpaikkailmoitusten tuottamista diskursseista kuitenkin negatiiviset ja epäkohtia esiin nostaneet keskusteluiden sisällöt. Edellä lueteltujen diskurssien lisäksi työpaikkailmoitukset rakensivat myös spesifiä lasten kotikasvatukseen liittyneitä diskursseja.
Työväestö, työntekijät ja lapsityö on perinteinen historiantutkimuksen aihe. Juoksutytöt ja -pojat ovat jääneet kuitenkin aiempien tutkimusten ulkopuolelle. Tämä tutkimus osoittaakin sen, että juoksutytöt ja -pojat olivat merkittävä osa 1900-luvun alun suomalaista yhteiskuntaa
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
