1,720,954 research outputs found
Viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehtojen kansainvälinen vertailu
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia yleisiä taimien toimitus- ja takuuehtoja on käytössä Euroopassa ja vertailla niitä Suomen voimassa oleviin yleisiin viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehtoihin. Työssä käytiin läpi tarkasti nykyiset Suomen voimassa olevat yleiset viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehdot. Työn tilaajana opinnäytetyössä toimi Suomen taimistojen yhteistyöjärjestö Taimistoviljelijät ry. Tilaaja käyttää opinnäytetyön tuloksia avukseen toiminnassaan. Taimistoviljelijöiden hallitus ryhtyi vuoden 2024 aikana viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehtojen päivitystyöhön. Suomen nykyisissä viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehdoissa on tarkentamisen varaa niin ehtojen ulkoasussa kuin sisällössäkin.
Euroopan maista lähempään tarkasteluun valikoituivat tilaajan valitsemat maat: Viro, Ruotsi, Puola, Saksa, Tanska, Norja, Alankomaat ja Belgia. Valittujen maiden taimistojen yhteistyöjärjestöjen asiantuntijoihin otettiin yhteys olemalla ensin yhteydessä Euroopan taimistojen kattojärjestöön ENA:iin. Yhteydenotto ja tiedonkeruu tapahtui pääasiallisesti sähköpostitse ja puhelimitse. Työn tuloksena saatiin selville, että vertailuun valituista maista vain Ruotsilla ja Hollannilla on käytössään yleiset ehdot taimien toimittamiseen. Näissäkin maissa ehtoihin on tehty viime vuosien kuluessa päivityksiä. Vertailussa suurimpia eroavaisuuksia olivat taimitakuisiin liittyvät seikat, ehtojen ulkoasu ja asiakkaan vastuut taimien käsittelystä. Vertaillessa esiin nousee hyviä ehtoja, joita voitaisiin soveltaa Suomen ehtoihin
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
3-5-vuotiaiden lasten ruokailutottumukset
Full text linkOpinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 3–5-vuotiaiden lasten ruokailutottumuksia, ravitsemukseen liittyviä haasteita sekä ravitsemukseen ja ruokailuun liittyviä tuen tarpeita. Opinnäytetyö toteutettiin kyselylomakkeella, joka jaettiin yhteistyöpäiväkotiin lasten vanhemmille. Kyselyyn vastasi 130 perheestä 42 perhettä. Kyselylomake sisälsi 35 monivalintakysymystä ja viisi avointa kysymystä. Tutkimustuloksia peilattiin aikaisempaan teoria- ja tutkimustietoon, jonka pohjalta tehtiin opinnäytetyön johtopäätökset. Tulosten analysoinnissa käytettiin pääosin määrällistä analyysia, jonka avulla pyrittiin selvittämään ilmiöiden yleisyyttä ja esiintymistä numeroiden ja tilastojen avulla. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin Microsoft Excel – taulukkolaskentaohjelmaa ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin pääosin luokittelua.
Vastausten perusteella perheet olivat tietoisia ravitsemussuosituksista ja pyrkivät luomaan lapsilleen mahdollisimman terveelliset ja monipuoliset ravitsemustottumukset. Tutkimustulosten perusteella lasten ruokavaliot koostuivat useimmiten ravitsemussuositusten mukaisista ravintoaineista, jotka olivat tasapainossa keskenään. Perheiden ravitsemuksessa oli kuitenkin tutkimustulosten mukaan joitakin puutteita verrattaessa tuloksia ravitsemussuosituksiin. Kokonaisuudessaan perheiden ravitsemus oli kuitenkin lasten terveyttä ja kasvua edistävää.
Perheet olivat tyytyväisiä päiväkodissa tarjottavaan monipuoliseen ravintoon ja suurin osa vastaajista koki päiväkodin ruokailun tukevan kodin ruokavaliota sekä lapsen kasvua ja kehitystä. Vastausten mukaan perheet kokivat oman tulotasonsa ja kiireisen arjen vaikuttavan ruokavalintoihin. Perheet kertoivat tietävänsä mielestään tarpeeksi ravitsemussuosituksista. Kyselyn avulla saatiin tietoa perheiden ravitsemukseen liittyvistä haasteista ja tuen tarpeista. Tukea toivottiin muun muassa lapsen nirsoiluun ja uusien ruokien maisteluun.
Tutkimus antoi monipuolisen kuvan kyselyyn osallistuneiden perheiden ravitsemuksesta ja kotona esiintyvistä haasteista ravitsemukseen ja ruokailutilanteisiin liittyen. Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla perheiden ravitsemukseen liittyviä haasteita voidaan ennaltaehkäistä ja tukea tulevaisuudessa entistä paremmin. Jatkotutkimusta voisi suunnata tarkastelemaan varhaiskasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia varhaiskasvatuksen ravitsemustottumuksista, ravitsemuskasvatuksesta sekä siihen liittyvistä haasteista
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
