1,720,963 research outputs found
Materiaalia lisäävä valmistus osana sotilaslogistiikkaa : suorituskykyä kerros kerrokselta
Get PDFTässä väitöskirjassa käsitellään materiaalia lisäävää valmistusta ja sen sotilaallista käyttöä. Tutkimuksen kohteena ovat olleet menetelmän hyödyntäminen ja siihen liittyvät reunaehdot, erityisesti osana sotilaslogistiikkaa. Tutkimus on tehty Suomen Puolustusvoimien näkökulmasta, osana Puolustusvoimien materiaalia lisäävän valmistuksen tutkimusta.
Materiaalia lisäävän valmistuksen potentiaali suhteellisen uutena valmistusmenetelmänä on tunnistettu ympäri maailmaa. Sen tekijöitä ja käyttöä on tutkittu eri sovelluksissa erityisesti siviiliyritysten käytössä. Sotilaallisessa käytössä menetelmää on testattu, mutta tutkittua tietoa on vain rajallisesti saatavilla. Tämän tutkimuksen keskiössä onkin ollut menetelmän käytön sotilaallisen toimintaympäristön, toimintatapojen ja organisaatioperiaatteiden asettamien vaatimusten ja rajoitusten vaikutukset sen käyttöön.
Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia, analysoida ja arvioida, miten materiaalia lisäävää valmistusta voidaan käyttää osana sotilaslogistiikan kehittämistä. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että materiaalia lisäävän valmistuksen käyttö osana sotilaslogistiikkaa kehittää joukkojen kunnossapitoa ja näin mahdollistaa niiden tukemisen tilanteessa, jossa normaalit toimitusketjut eivät ole käytössä tai komponenttien saanti on muutoin estynyt. Tämänhetkisellä tulostuskyvykkyydellä tehokkain tapa tukea joukkoja on sijoittaa teollinen tulostuskyky korjaamokunnossapitoon tai siviilikomponenttiin. Menetelmän käytön kannalta oleellista on huomioida se jo uuden materiaalin hankintavaiheessa. Käyttöön liittyy kuitenkin rajoitteita, jotka tulee huomioida tehtäessä päätöksiä missä ja miten menetelmää käytetään. Työn tuloksena kirjoittaja esittää menetelmän käyttöönottoon liittyviä tuloksia, joilla voidaan kehittää Puolustusmateriaalin kunnossapitoa ja uuden materiaalin hankintaa.
Väitös tuo tieteelliseen keskusteluun uusia näkökulmia ja tutkimustuloksia sotilaallisen materiaalin kunnossapidosta, strategisen kumppanin kanssa kehitettävästä yhteiskäyttöisestä materiaalia lisäävä valmistuksen suorituskyvystä sekä materiaalia lisäävän valmistuksen käytön lainopillisista tekijöistä. Tutkimus on tehty poikkitieteellisesti yhdistäen sotatekniikan, sotatalouden, lakitieteiden ja tuotantotalouden menetelmiä. Tutkimuksen lopputulokset osoittavat, kuinka materiaalia lisäävän valmistuksen käytössä teknologinen osaaminen, teknologian käytön edut ja rajoitukset tulee huomioida menetelmän käytön suunnittelussa ja toimeenpanossa.This dissertation deals with Additive Manufacturing (AM) and its military use. The thesis has focused on the utilization of the AM and the related boundary conditions, especially as part of military logistics. The research has been carried out from the perspective of the Finnish Defense Forces (FDF), as part of its AM research.
The potential of AM as a relatively new manufacturing method has been identified around the world. Its factors and use have been studied in various applications, especially in the civilian enterprises. In military use, the method has been tested, but only limited research results are available. The focus of this study has been on the effects of the requirements and limitations imposed by the military operating environment, procedures and organizational principles on the use of the method.
This dissertation provides new and useful information about the possibilities and limitations of the method and provide a basis for its use and implementation, especially in organizations operating in different circumstances. The main goal of the work is to study, analyze and evaluate how AM can be used as part of logistics development. As a result of the work, the author presents the results which can be used to develop the maintenance of Defense Equipment and the acquisition of new material. The most important result of the research is that the use of Additive Manufacturing as part of military logistics improves the maintenance of troops and thus enables them to be supported in a situation where normal supply chains are not in use or access to parts is otherwise disrupted. However, there are limitations in using the method, which should be considered when making decisions about where and how to use the AM.
The dissertation brings to the scientific discussion new perspectives and research results on the maintenance of military material, the joint AM capability to be developed with a strategic partner, and the legal factors of the use of AM. The research has been conducted interdisciplinary, combining the methods of military technology, military economics, law and production economics. The results of the study show how technological know-how, the advantages and limitations of the use of technology in the use of AM should be considered in the planning and implementation of the use of the method.Tämä Samu Raution väitöskirja pitää sisällään yhteenvedon ja neljä osajulkaisua:
[1] Rautio, S., Valtonen, I., Pirinen, R., (2018). Enhancing the Technical Resilience of Critical Infrastructure with Additive Manufacturing. Jan Stentoft (toim.): Proceedings of the 30th Annual NOFOMA Conference: Relevant Logistics and Supply Chain Management Research. Syddansk Universitet. Institut for Entreprenørskab og Relat-ionsledelse, Kolding, Denmark. s.705-720, ISBN 978-87-91070-93-8.
[2] Rautio, S., Valtonen, I., (2022). Supporting Military Maintenance and Repair with Additive Manufacturing. Journal of Military Studies. Vol 11, No. 1, s.1-14, ISSN 1799-3350. DOI: 10.2478/jms-2022-0003 (JUFO 1)
[3] Rautio, S., Tuomi, T., Akmal, J., (2022). Legal Aspects of Additive Manufacturing in the Military Logistics. Security Dimensions. No.40, s.154-195, ISSN 2353-7000. DOI: 10.5604/01.3001.0015.8153 (JUFO 1)
[4] Valtonen, I., Rautio, S., Salmi, M., (2022). Capability Development in Hybrid Organizations - Enhancing Military Logistics with Additive Manufacturing. Progress in Additive Manufacturing, No. 7, s. 1037-1052, ISSN 2363-9520. DOI: 10.1007/s40964-022-00280-z (JUFO 1)ei tietoa saavutettavuudest
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
69 Droonisodankäynti : vastatoimet
No full textDroonit ovat usein vaikeasti havaittavia, mikä vaikeuttaa niiden torjumista. Ne pystyvät operoimaan nopeasti ja voivat vaihtaa reittiään lennon aikana, mikä vaikeuttaa myös niiden toiminnan ennakoimista. Tehokkaat vastatoimet vaativatkin sekä teknologisia ratkaisuja että taktisia innovaatioita. Menestyksen avain on usein joustavuus ja kyky adaptoitua nopeasti vastustajien droonien käyttöön. Elektroninen sodankäynti ja integroidut puolustusjärjestelmät ovat keskeisiä elementtejä torjuntastrategioissa.
Miten maat, joissa droonit ovat arkipäivää, varautuvat tähän uuteen uhkaan? Miten elektronisen sodankäynnin keinot voivat vaikuttaa droonien toimintaan? Entä kuinka tulevaisuuden teknologiat voivat mahdollistaa droonien torjunnan? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta on keskustelemassa elektronisen sodankäynnin tutkija, kapteeni Jan Joutsi
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
66 Droonisodankäynti : sodankuvan muutos ja autonomia
No full textDroonit ovat muokanneet sodankäynnin luonnetta, koska ne tarjoavat joustavuutta, nopeutta ja tarkkuutta, joita on hyvin vaikeaa ja kallista saavuttaa perinteisillä asejärjestelmillä. Droonisodankäynti on saamassa jopa ratkaisevaa roolia, erityisesti nykyisissä konflikteissa, ja sen merkityksen on ennustettu vain kasvavan, kun autonomiset ja tekoälypohjaiset järjestelmät kehittyvät.
Miten autonomiset järjestelmät muuttavat sodankäynnin sääntöjä? Millaisia etuja ja haasteita autonomisuus tuo mukanaan? Entä millaisia tekijöitä droonisodankäynnistä tulee huomioida sotilaiden koulutuksessa? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta keskustelemassa on väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén
- …
