1,720,973 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Maailmojen konfliktista ihanteiden raunioille: – Marginaalinäkökulma suomalaisen modernisaation historiaan
No full textTyöväenjohtajan tyrmästä
No full textPertti Rajala: Työväenjohtaja Eetu. Kertomus Eetu Salinin elämästä. Kansan Sivistysrahaston Eetu Salinin rahasto. Helsinki 2016, 210 s
Historiasta hävinnyt Herman Holmström
No full textYrjö Varpio: Suvun musta lammas. Herman Hesekiel Holmströmin elämä. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2017. 175 s
Salatiedettä ja sekoilua
No full textPerttu Häkkinen & Vesa Iitti: Valonkantajat. Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Like, Helsinki 2015, 410 s
Henkinen amerikansuomalainen työläinen – löydöksiä ja langanpätkiä
Get PDFEsittelen artikkelissa väitöskirjatutkimukseni (2021) aikana havaitsemiani 1900-luvun alun amerikansuomalaisen työväenliikkeen ja ajan liberaalien uskonnollisten liikkeiden kytköksiä. Erityisesti nostan esiin varhaisista amerikansuomalaiselle työväelle suunnatuista lehdistä löytämiäni henkisen etsinnän ilmentymiä. Osoitan, että uskonnollisesti uudistushenkistä työväenaatteen tulkintaa promotoivat useat toimijat ja julkaisut, joilla oli kytköksiä paitsi toisiinsa, myös Suomeen. Löydöksieni kaltaisiin henkisen etsinnän ilmentymiin keskittymällä käsitystä amerikansuomalaisen työväenliikkeen ja ajan uskonnollisen uudistushenkisyyden suhteesta voitaisiinkin päivittää samalla tavalla kuin suomalaisen työväenliikkeen osalta on viime vuosina tehty. Tällainen tutkimusote laajentaisi käsitystä siitä, mitä kaikkea työväenaate saattoi 1900-luvun amerikansuomalaisille tarkoittaa, ja millainen rooli henkisillä reformeilla nähtiin työväenliikkeen toiminnassa
Kansan parhaaksi. Eino Leinon Sunnuntai-lehden sivistyneistö- ja kansakuva 1915 - 1918
Get PDFTutkielma käsittelee Suomen sivistyneistön historiaa Sunnuntai-lehden kautta. Tutkimuksen pääkysymys on, millainen oli Sunnuntai-lehden käsitys sivistyneistöstä, kansasta ja niiden välisestä suhteesta vuosien 1915 - 1918 Suomessa. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan aihepiirien mukaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sitä, millainen oli Sunnuntain sivuilta välittyvä maailmankuva ja mitä olivat sen keskeisimmät käsitteet. Toisessa osassa selvitetään, millaisena Sunnuntai näki oman roolinsa sivistyskeskustelussa ja miten kirjoittajien maailmankuva näkyi heidän käsityksessään yhteiskunnasta ja siinä vaikuttavista ryhmistä. Kolmannessa osassa tutkitaan, miten vuosien 1917 ja 1918 kokemukset vaikuttivat lehden maailmankuvaan ja sen käsitykseen kansakunnan luonteesta. Tutkielman pääaineistona ovat Sunnuntai-lehden pääkirjoitukset.
Eino Leinon päätoimittama Sunnuntai-lehti oli vuosina 1915 - 1918 ilmestynyt puolueeton kulttuurilehti, jonka tarkoitus oli esitellä lukijoilleen monipuolisesti taidetta, aatteita ja tieteen uusimpia saavutuksia. Lehden pyrkimys oli kerätä eri katsantokantojen edustajia sivuilleen keskustelemaan suvaitsevaisuuden hengessä ja vähentää yhteiskunnan eri ryhmien välisiä erimielisyyksiä.
Sunnuntain ilmestymisaika oli Suomelle mullistusten aikaa. Tsaarin vallan kaatuminen sysäsi liikkeelle tapahtumasarjan, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen ja kansalaissotaan. Samalla yhteiskunnan sisällä oli käynnissä hitaampi muutos kansalaisyhteiskunnan synty. Kansan aktivoituminen oli ristiriidassa sivistyneistön perinteisen passiivisen kansakuvan kanssa ja pakotti sivistyneistön määrittelemään identiteettinsä ja suhteensa kansaan uudelleen.
Sunnuntain kirjoittajien maailmankuvan pääkäsitteitä olivat sivistys ja kansallinen yhtenäisyys. Lehdessä esiintyvä sivistyskäsitys oli edistyksellinen ja liberaali ja se kehotti lukijoitaan kyseenalaistamaan rohkeasti perinteiset käsitykset. Samalla Sunnuntai korosti inhimillisten arvojen merkitystä kehityksen ohjaajina. Sivistyksen ja kansallisen yhtenäisyyden edistämisen päämääränä oli kansan menestys.
Sunnuntain rooli ajan sivistyskeskustelussa oli haastaa valtaapitävän sivistyneistön taantumuksellinen kansansivistys, joka nähtiin kansan kehitystä hidastavana voimana. Sunnuntain piti suojella henkistä ja sivistykselle altista kansaa vahingollisilta vaikutteilta ja osoittaa sille sen oman kansanluonteen mukaisen sivistyksen arvo. Kansa oli Sunnuntaille passiivista ja kykenemätöntä itse ohjaamaan kohtaloaan. Sivistyneistö oli se kansanosa, joka määräsi kansakunnan suunnasta. Siksi se oli myös Sunnuntain kritiikin maalitaulu.
Vuoden 1917 levottomuudet ja kansalaissota vahvistivat Sunnuntain henkiselle sivistykselle pohjautuvaa maailmankuvaa. Lehti alkoi sovinnon rakentamisen heti sodan päätyttyä. Se näki sodan syynä materialismin, josta luopuminen oli uuden kansakunnan rakentamisen edellytys. Sota oli lopulta toteuttanut kansan yhtenäisyyden osoittamalla koko kansan kelvottomuuden. Uusi kansakunta voitaisiin rakentaa henkisten, kansan luonteelle ominaisten arvojen pohjalta.
Asiasanat:
kulttuurihistoria, kulttuurilehdet, sitoutumattomat lehdet, sivistyneistö, älymystö, kansalaissota, maailmankuv
- …
