721 research outputs found
What Sauli Niinistö's re-election means for Finnish foreign policy
No full textSauli Niinistö secured his re-election as Finland's President with a comfortable first-round victory on 28 January. Matti Pesu assesses what the result means for the country, particularly in the area of foreign policy, where the President has significant constitutional powers
Tutkimusmatkoja Suomen ulkopolitiikkaa ohjaaviin ideoihin
No full textMatti Pesu käsittelee kokoomaväitöskirjansa Introducing Ideational Foreign Policy Analysis: Explorations on the Underlying Ideas of Finnish Foreign Policy (Tampere University Press, 2019) lectio praecursoria -esitelmäänsä pohjaavassa artikkelissaan suomalaisten politiikantekijöiden maailmankuvia ja laajemmin yhteiskuntaan vakiintuneita tapoja tarkastella maailmanpolitiikkaa sekä Suomen paikkaa maailmassa. Työn kantava oletus on se, että tavalla, jolla päätöksentekijät näkevät maailmanpolitiikan luonteen sekä edustamansa maan perusarvot ja aseman maailmassa, on merkitystä sille, minkälaista politiikkaa he pyrkivät maansa nimissäharjoittamaan. Väitöskirjan keskeinen teoreettinen väite on, että ideoiden ja ajatusten maailman tutkimiseen tarvitaan lähestymistapa, joka ottaa huomioon niiden psykologisen ja sosiaalisen puolen. Toisin sanoen ihmiset ja inhimillinen päätöksenteko ovat ulkopolitiikkaa toteuttava ja täten historiaa liikuttava voima. Siksi yksilöiden ajatusmaailmoihin on kiinnitettävä huomiota. Toisaalta ihminen on myös läpeensä sosiaalinen olento, joka omaksuu näkemyksiään kanssaihmisiltä ja ulkoisesta ympäristöstä. Esimerkiksi koulutus ja media muokkaavat yksilön näkemyksiä myös kansainvälisistä suhteista. Ulkopolitiikan tutkimuksessa on siis tärkeä huomioida myös laajempi yhteiskunnallinen asenneilmapiiri ja normisto, joka on luonnollisesti yhteydessä globaalisti liikkuviin ideoihin ja trendeihin
MPKK x The Ulkopolitist: Turvallisuusjännite -podcast – Ajautuuko Venäjä nurkkaan Itämerellä?
No full textTurvallisuusjännite -podcastin ensimmäisessä jaksossa kysymme, mitä seurauksia Venäjän vaikutusvallan vähentyminen Itämeren alueella tarkoittaa ja siintääkö myrsky jo horisontissa. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ja MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas, juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist
Poliisin yhteiskuntavastuu - pohdiskelua organisaatiotutkimuksen ja Matti Yrjänä Joensuun romaanien pohjalta
No full textThe article describes the societalresponsibility of the police administration fromtwo viewpoints: how it is present inadministrative science and administrativeculture of the police and what kind of picturecan be found in the Finnish detective novelswritten by Matti Yrjänä Joensuu. The focus ofthe article is to make administrative scientificand literal viewpoints to discuss with eachothers. The article is created by tworesearchers. Markku Temmes aims to useadministrative science which emphasizes therole of the police as a basic organisation inthe society and in the politico-administrativesystem. The second author of the articleVoitto Ruohonen has in this article and in hisdissertation tackled the societal picture of thenovels by Matti Yrjänä Joensuu from viewpointof literature and sociological research
Benchmarking and the bottom line
No full textMatti Siemiatycki presents the case for expanding and formalising performance benchmarking processes to address the persistent problems of escalating costs and missed deadlines in infrastructure and public works projects Copyright (c) 2009 The Author. Journal compilation (c) 2009 ippr.
Suomen ulkopolitiikan koulukunnat murroksessa
No full textArtikkelissa analysoidaan Suomen kevään 2022 Nato-jäsenyyskeskustelua ulkopoliittisten koulukuntien käsitteen avulla. Tekstissä keskitytään etsimään kilpailevia omakuvia valtioneuvoston selonteoista sekä eduskuntakeskusteluista Anne Clunanin (2009) ja Matti Pesun (2017) ajattelua soveltaen. Clunanin mukaan poliittiset eliitit muodostavat julkiseen keskusteluun keskenään kilpailevia omakuvia, jotka koostuvat näkemyksistä valtion poliittisesta tarkoituksesta sekä statusasemasta. Pesu on täydentänyt tätä määritelmää lisäämällä siihen maailmankatsomukset. Hän rinnastaa omakuvat teoreettisesti ulkopoliittisiin koulukuntiin. Tämän tarkastelun avulla artikkeli löytää ja esittelee neljä kilpailevaa koulukuntaa: euroatlantismin, euroglobalismin, kansallispragmatismin sekä puolueettomuuslinjalaiset.
Finnish Foreign Policy Schools of Thought at a Turning Point
This article analyzes Finnish Nato membership debate in the Spring of 2022 through the concept of schools of thought. Anne Clunan (2009) argues that political elites form competing self-images into public debate, which consist of views regarding a state´s political purpose and status. Matti Pesu (2017; 2019) has supplemented this definition by adding worldviews as a third pillar. Pesu equates competing self-images on a theoretical level with schools of thought. This article searches for competing self-images from government white papers and parliamentary debates regarding Nato membership in the Spring 2022. Following Clunan and Pesu the article understands competing self-images as schools of thought. The article finds four rival schools of thought: euroatlanticist, euroglobalist, national-pragmatist and non-alignment.
Keywords: constructivism, Finnish foreign policy, identities, Nato-membership, schools of though
Finnish Foreign Policy Schools of Thought at a Turning Point
No full textArtikkelissa analysoidaan Suomen kevään 2022 Nato-jäsenyyskeskustelua ulkopoliittisten koulukuntien käsitteen avulla. Tekstissä keskitytään etsimään kilpailevia omakuvia valtioneuvoston selonteoista sekä eduskuntakeskusteluista Anne Clunanin (2009) ja Matti Pesun (2017) ajattelua soveltaen. Clunanin mukaan poliittiset eliitit muodostavat julkiseen keskusteluun keskenään kilpailevia omakuvia, jotka koostuvat näkemyksistä valtion poliittisesta tarkoituksesta sekä statusasemasta. Pesu on täydentänyt tätä määritelmää lisäämällä siihen maailmankatsomukset. Hän rinnastaa omakuvat teoreettisesti ulkopoliittisiin koulukuntiin. Tämän tarkastelun avulla artikkeli löytää ja esittelee neljä kilpailevaa koulukuntaa: euroatlantismin, euroglobalismin, kansallispragmatismin sekä puolueettomuuslinjalaiset.The article analyzes Finnish Nato membership debate in the Spring of 2022 through the concept of schools of thought. Anne Clunan (2009) argues that political elites form competing self-images into public debate, which consist of views regarding a state´s political purpose and status. Matti Pesu (2017; 2019) has supplemented this definition by adding worldviews as a third pillar. Pesu equates competing self-images on a theoretical level with schools of thought. This article searches for competing self-images from government white papers and parliamentary debates regarding Nato membership in the Spring 2022. Following Clunan and Pesu the article understands competing self-images as schools of thought. The article finds four rival schools of thought: euroatlanticist, euroglobalist, national-pragmatist and non-alignment.Peer reviewe
Sudden Death Associated with Incarcerated Small Bowel due to Mesodiverticular Band
No full textMeckel’s diverticulum is a congenital anomaly present in about 3% of the population and usually asymptomatic. Rarely, a mesodiverticular band extends from the tip of a Meckel’s diverticulum to the mesentery, thought to be due to lack of involution of the left vitelline artery. The presence of this band creates a closed loop through which loops of bowel can become entrapped. Rare case reports have described incarceration of bowel, and sudden death in children. We present such a case, and discuss this entity.Peer reviewe
Matti Aikio - verk og virke
No full textDenne avhandlingen studerer de litterære verkene til den samiske forfatteren Matti Aikio, samt det nedslag hans verk hadde i samtidens Norge. Aikios romaner, artikler, skuespill og billedkunst ble skapt i tidsrommet 1904-29, en periode da Norge som ny selvstendig nasjonalstat hadde begrenset toleranse med sin samiske minoritet. En slik etnisk kultur-forståelse var i samsvar med samtidens rådende sosial-darwinisme, på overgangen fra kolonialisme til imperialisme. I slike omgivelser fremsto Matti Aikio som norsk forfatter med bøker skrevet på norsk – men med et selvvalgt samisk-lydende kunstnernavn. Det er avhandlingens mål å avdekke en mulig notsetningen mellom storsamfunnets forventning om assimilasjon og Aikios diskrete presentasjon av samiske verdier i sitt verk og virke. Det blir diskutert om nettopp valg av virkemidler førte til mistenkeliggjøring fra samtidens samiske talsmenn, men at ettertiden har vist at Aikios insistering på samarbeidslinje ville gi bedre langsiktige resultater for samisk språk og kultur. Samtidig søker analysen å underbygge at Aikio selv fikk en økt forståelse for den samiske kulturens mangfold i løpet av sin karriere – samtidig som taktikken endret seg i forfatterens langsiktige strategi om full likestilling for den samiske minoriteten. Fra å hevde at den ekte samiske kulturen bare fantes i Karasjok, endte han med en mer moderne og inkluderende forståelse av en samisk folkegruppe med et mangfold av språk og kulturuttrykk.This dissertation is a study of the literary works by the Sami author Matti Aikio, and of the impact his work had in Norway in his time. Aikio’s novels, articles, dramas and paintings were produced in the time period 1904−1929, a period when Norway as an independent nation state had limited tolerance for its Sami minority. Such an ethnic cultural understanding corresponded with the prevailing sentiment of social Darwinism of the time, in the transition from colonialism to imperialism. In this context Matti Aikio emerged as a Norwegian author with books written in Norwegian – but under a personally chosen, Sami sounding nom de plume. The objective of the dissertation is to disclose a possible contradiction between greater society’s expectations regarding assimilation and Aikio’s discreet presentation of Sami values in his literary works and professional activity. It has been discussed whether precisely the choice of tools at hand served to undermine his credibility with the Sami spokesmen of the time, but after the fact it has become evident that Aikio’s insistence on a collaborative line would have far better long-term results for the Sami language and culture. The analysis simultaneously seeks to substantiate that Aikio personally acquired a greater understanding of the diversity of the Sami culture in the course of his career – while simultaneously the tactics of the author’s long-term strategy for full equality for the Sami minority changed. From maintaining that the true Sami culture was found only in Karasjok, he ended up with a more modern and inclusive understanding of a Sami ethnic group with a multitude of languages and cultural expressions
- …
