1,720,980 research outputs found
Developing a Theory of Conceptual Contextualisation of Competence-based Education: A Qualitative Study of Multiliteracy in the Finnish Curriculum Framework
Competence-based education (CBE) has become a central topic in transnational education policy. The approach has been applied at various education levels around the world, and it has been promoted by various international actors, such as the Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) and the European Union (EU). During the latest curriculum reform, the Finnish education system took a step towards CBE as new transversal competences were introduced into the national level core curricula (Uljens & Rajakaltio, 2017). Even though CBE has been studied widely, there is a need for contextual understanding (Nordin & Sundberg, 2016; Weninger, 2017b). In this dissertation, I focus on the contextualisation of CBE within the Finnish curricular framework of basic education. The results provide conceptual tools to understand, develop and implement a competencebased curriculum.
This dissertation is constructed on two interrelated levels following the inductive logic of grounded theory research. Firstly, on a more specific—micro—level, I focus on the individual concept of multiliteracy to understand how it is contextualised in curricular contextualisation of the CBE. Based on these research topics, I locate this dissertation to cross the following three areas of educational research: 1) on the micro level, the results offer new contextual knowledge about multiliteracy for literacy studies (Kulju et al., 2018; Mills, 2010; Zhang et al., 2019); on the macro level, the results provide new knowledge 2) in the field of curriculum studies, addressing curricular contextualisation in particular (Fernandes et al., 2013; Leite et al., 2020) and 3) in the field of education studies, focusing CBE (Priestley & Sinnema, 2014; Sinnema & Aitken, 2013; Voogt & Erstad, 2018).
This dissertation consists of three published peer-reviewed research articles and an integrative chapter synthesising the dissertation. The curricular contextualisation of CBE is studied in this research using the method of qualitative content analysis. The broader methodological framework is oriented from qualitative grounded theory research. The research data consist of international peer-reviewed research articles collected in 2015 (n=14) and Finnish local curricula collected in 2017 (n=219) and in 2019 (n=220). The first sub-study (Palsa & Ruokamo, 2015) focused on the relationship between the conceptualisations of the concept of multiliteracy in the Finnish core curriculum and the international research discussion. The second sub-study (Palsa & Mertala, 2019) addressed the contextualisations of the concept of multiliteracy within the Finnish local curricula for basic education. The third sub-study (Palsa & Mertala, 2020) focused further on the contextualisation of multiliteracy in the specific disciplinary settings of social studies and mathematics in the lower secondary education.
On the micro level, the findings clarify the relationship between the conceptualisations of multiliteracy between the national level core curriculum and the international research discussion. In addition, the research provides new contextual knowledge about how multiliteracy is contextualised in the local curriculum in general and in the disciplinary settings of social studies and mathematics on the levels of rationale (the ‘why?’), definition (the ‘what?’), and practice (the ‘how?’).
On the macro level I introduce new theoretical concepts—conceptual contextualisation and disciplinary contextualisation—and a theory, which helps in understanding the different dimensions of the conceptual contextualisation of CBE. The research findings support education through the development and implementation of the curriculum.Osaamisperustaisuus on noussut kansainväliseen koulutuspolitiikan keskiöön yhteiskunnallisten muutosten, kuten globalisaation ja digitalisaation myötä. Tämä näkyy opetussuunnitelmien kehittämisessä ympäri maailmaa. Maailman muutokseen on pyritty vastaamaan painottamalla opetuksen tuloksia, kuten määrittelemällä oppilaiden toivottua osaamista opetuksen sisältöjen kuvailujen sijaan. Osaamisperustaista opetusta on edistetty monen eri kansainvälisen organisaation, kuten OECD:n ja Euroopan unionin toimesta. Viimeisimmän opetussuunnitelmauudistuksen myötä osaamisperustaiseen opetukseen siirryttiin myös Suomessa (Uljens & Rajakaltio, 2017). Vaikka osaamisperustaiseen opetukseen on kiinnitetty paljon huomiota kansainvälisesti, on tuotu esiin tarve ymmärtää tarkemmin, kuinka käsitteitä on määritelty paikallisesti (Nordin & Sundberg, 2016; Weninger, 2017b). Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella laaja-alaisen osaamisen kontekstointia suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmaviitekehyksessä. Tutkimustulokset tarjoavat käsitteellisiä työkaluja osaamisperustaisen opetussuunnitelman ymmärtämiseen, kehittämiseen ja implementoinnin tukemiseen.
Tutkimus on rakennettu kahteen toisiinsa linkittyvään tasoon. Laajemmalla makrotasolla tarkastellaan osaamisperustaisen opetussuunnitelman kontekstointia yleisesti. Laaja-alaisen osaamisen kontekstointia tarkastellaan erityisesti monilukutaidon osalta. Tarkemmalla mikrotasolla tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti monilukutaitoon liittyviä ulottuvuuksia. Tutkimuksellisten tasojen myötä väitöskirja osallistuu eri tutkimuskeskusteluihin ja -perinteisiin. Mikrotasolla tutkimuksen tulokset tarjoavat uutta tietoa lukutaitotutkimuksen kentälle erityisesti monilukutaidosta ja siihen liittyvistä näkökulmista paikallisella tasolla (Kulju et al., 2018; Mills, 2010; Zhang et al., 2019). Makrotasolla opetussuunnitelmatutkimuksen osalta tulokset tarjoavat uutta tietoa opetussuunnitelmakontekstoinnista (Fernandes et al., 2013; Leite et al., 2020) erityisesti käsitteellisestä näkökulmasta sekä osaamisperustaisesta opetuksesta (Priestley & Sinnema, 2014; Sinnema & Aitken, 2013; Voogt & Erstad, 2018).
Väitöskirja koostuu kolmesta kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista sekä yhteenveto-osiosta. Osaamisperustaisen opetuksen kontekstointia suomalaisessa perusopetuksen opetussuunnitelmaviitekehikossa tutkitaan tässä väitöskirjassa laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen laajempi metodologinen viitekehys pohjautuu laadulliseen Grounded theory -tutkimukseen. Tutkimusaineisto koostuu vuonna 2015 kerätyistä kansainvälisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista (n=14) sekä vuosina 2017 (n=219) ja 2019 (n=220) kootuista paikallisista suomenkielisistä perusopetuksen opetussuunnitelmista. Ensimmäisessä osatutkimuksessa (Palsa & Ruokamo, 2015) tarkasteltiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määritelmää monilukutaidosta suhteessa kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Toisessa osatutkimuksessa (Palsa & Mertala, 2019) tarkasteltiin, kuinka monilukutaito oli määritelty yleisesti paikallisissa suomenkielisissä perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Kolmannessa osatutkimuksessa (Palsa & Mertala, 2020) tarkasteltiin, kuinka monilukutaito oli määritelty oppiainekohtaisesti matematiikan ja yhteiskuntaopin osalta paikallisissa opetussuunnitelmissa erityisesti luokka-asteilla 7–9.
Osaamisperustaisen opetuksen osalta makrotasolla tutkimuksen tuloksina esitellään kaksi uutta käsitettä—käsitteellinen kontekstointi sekä oppiainekohtainen kontekstointi—sekä teorian, jonka avulla voidaan tarkemmin ymmärtää osaamisperustaisen opetussuunnitelman kontekstointiin liittyviä ulottuvuuksia. Mikrotasolla tulokset osoittavat miten opetussuunnitelmaperusteissa esitetty monilukutaidon määritelmä suhteutuu kansainväliseen tutkimuskeskusteluun ja miten käsite kontekstoidaan paikallisissa opetussuunnitelmissa yleisesti sekä erityisesti matematiikan ja yhteiskuntaopin osalta perustelujen (miksi?), määritelmien (mitä?) sekä käytäntöjen (miten?) tasoilla.
Tutkimustulokset tukevat opetussuunnitelman kehittämistä ja implementointia erityisesti käsitteellisen opetussuunnitelmakontekstoinnin osalta. Tutkimus avaa myös tarkemmin monilukutaitoon liittyviä paikallisia näkökulmia ja auttaa siten hahmottamaan syvällisemmin, miten käsite voidaan ymmärtää paikallisesti niin yleisesti kuin oppiainekohtaisesti matematiikan ja yhteiskuntaopin osalta.ei tietoa saavutettavuudest
Tieteenalat mediakasvatuksen kentällä : tieteenalakohtaisuus ja tieteidenvälisyys suomalaisessa mediakasvatustutkimuksessa
Mediakasvatusta kuvataan usein monitieteiseksi sen monien eri teoreettisten lähtökohtien vuoksi (ks. esim. OKM 2013; Kupiainen 2005, 26). Mediakasvatuksen tutkijat ja heidän tarkastelemat kysymykset sijoittuvat esimerkiksi eri tieteenaloille (Kotilainen ja Suoranta 2005, 73) ja siihen liittyvää tutkimusta tehdään useista tieteenalakohtaisista lähtökohdista (Pekkala, ym. 2013b).
Teoreettisesti painottuneessa tutkielmassani tarkastelen tätä ilmiökenttää yksittäisten tutkimusten kontekstissa. Tavoitteenani on ymmärtää ja kuvailla eri tieteenalakohtaisia lähtökohtia suomalaisessa mediakasvatustutkimuksessa. Tutkimuskohteensa puolesta tutkielmani kiinnittyy osaksi tieteentutkimuksen traditiota. Tarkastelemani aineisto koostuu yhdeksästä suomalaiseen mediakasvatuksen kenttään kuuluvasta väitöskirjasta. Aineistoa lähestyn teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hermeneuttisesta lähestymistavasta käsin.
Tutkielmani tuloksina esittelen kaksi tutkimusta kuvaavaa käsitettä, tieteenalakohtaisen ja tieteidenvälisen mediakasvatustutkimuksen. Tieteenalakohtaiseksi tutkimukseksi määrittelen mediakasvatustutkimuksen, jossa liikutaan yhden tieteenalan kontekstissa. Tieteidenvälisessä mediakasvatustutkimuksessa puolestaan eri tieteenalat yhdistyvät tutkimuksen teon aikana. Tieteidenvälisyys voi tutkielmani perusteella olla luonteeltaan sekä teoreettista että metodologista.
Tutkielmani liittyy omalta osaltaan myös mediakasvatuksen asemaa tieteenkentässä koskevaan keskusteluun. Tutkielmassani pohdin lisäksi yleisemmin tieteidenvälisen tutkimuksen mahdollisuuksia ja haasteita
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
The present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Juoksijoiden perusteita digitaalisten liikuntateknologioiden käyttämättä jättämiselle
Digitaalisen liikuntateknologian käytöstä on tullut 2020-luvulla enemmän sääntö kuin poikkeus Suomen kaltaisissa digitalisoituneissa yhteiskunnissa. Teknologian käytön normatiivisuus on läsnä myös tutkimuskirjallisuudessa, sillä liikuntateknologian käyttämättä jättämistä tarkasteleva tutkimus on vähäistä ja ihmiskuvaltaan yksipuolista. Tässä artikkelissa olemme valinneet hermeneuttisen eli ymmärtämään pyrkivän näkökulman liikuntateknologian käyttämättä jättämiseen ja näemme sen olevan aktiivinen ja tietoinen valinta, joka heijastaa ihmisen suhdetta digitalisoituneeseen yhteiskuntaan, liikuntaan sekä omaan itseensä. Liikuntalajien suhteen olemme rajanneet tutkimuskontekstiksi juoksun, joka yleisenä ja voimakkaasti teknologisoituneena liikuntamuotona tarjoaa rikkaan ympäristön teknologian käyttämättä jättämisen tutkimukselle. Laadullisen kyselyaineiston abduktiivisen analyysin kautta tunnistimme neljä osin toisiaan leikkaavaa teemaa: 1) Teknologia, sekä sen käyttö ja käyttämättä jättäminen eivät ole kategorista ja binäärisiä asioita; 2) Teknologian käyttämättä jättäminen vapautena; 3) Teknologian tarpeettomuus suhteessa juoksulle annettuihin merkityksiin ja 4) Teknologian käyttämättä jättämisen materiaaliset perusteet. Tutkimuksen tulokset tarjoavat juoksijoille, heidän kanssaan toimiville ammattilaisille, teknologian kehittäjille sekä tutkijoille käsitteellisiä työkaluja liikunnan ja teknologian suhteisuuden tarkastelemiseen.In the 2020s, the use of sport technology has become more the rule than the exception in digitized societies like Finland. The normativity of the use of technology is also present in the research literature, as the research examining the nonuse of sport technology is scant and one-sided in its view of humanness. In this article, we have chosen a hermeneutic perspective on the non-use of technology. We see the nonuse of technology as an active and conscious choice, and as a reflection of a person’s relationship with digitalized society, exercise, and oneself. Our focus is on running, which as a common and heavily technologicalized form of exercise offers a rich environment for research into the non-use of technology. Through an abductive analysis of the qualitative survey data, we identified four intersecting themes: 1) Technology, and its use and non-use are not categorical and binary issues; 2) Non-use of technology as freedom; 3) The unnecessariness of technology in relation to the meanings given to running and 4) The material reasons for the non-use of technology. The results of the study provide runners, professionals who work with them, technology developers, and researchers conceptual tools for examining the relationship between sports and technology.peerReviewe
Variations on the Author
“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
- …
