1,799,968 research outputs found
PK-toimialabarometri : Matkailu, syksy 2016
No full textSuomen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti keväästä 2016. Koko maan pk-yrityksistä 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % huononevan (saldoluku +32). Keväällä 2016 saldoluku oli +15. Matkailualalla uskotaan myös suhdanteiden positiiviseen kehitykseen; alan suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut selvästi keväästä 2016 (+18 => +29). Matkailualan pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldoluvun perusteella hieman heikommat kuin keväällä 2016. 16 % alan pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 11 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu +5 (keväällä 2016 +8). Koko maassa näkymät ovat kohentuneet hieman keväästä saldoluvun ollessa nyt +14 (keväällä +9)
Pk-toimialabarometri : Cleantech
No full textSuomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti kevään 2015 pohjalukemista. Koko maan pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 % huononevan (saldoluku 9). Edellisellä mittauskierroksella saldoluku oli -6. Cleantech-toimialalla suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 2015 voimakkaasti ja koko maata selvemmin (1 => 34). Cleantech-toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldoluvun perusteella myönteisemmät kuin keväällä 2015. 38 % alan pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 12 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu 25. Koko maassa näkymät ovat kohentuneet keväästä saldoluvun ollessa 4
Pk-toimialabarometri : Cleantech
No full textSuomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti syksystä 2015. Koko maan pk-yrityksistä 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % huononevan (saldoluku +32). Syksyllä 2015 saldoluku oli +9. Cleantech-toimialalla suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut syksystä 2015 voimakkaasti ja koko maata selvemmin (+34 => +44). Cleantech-toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldoluvun perusteella myös myönteisemmät kuin syksyllä 2015. 60 % alan pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 5 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu +55. Koko maassa työllisyysnäkymät ovat myös kohentuneet vuoden takaisesta saldoluvun ollessa nyt +14
PK-toimialabarometri : Luonnontuoteala, syksy 2015
No full textSuomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti kevään 2015 pohjalukemista. Koko maan pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 % huononevan (saldoluku 9). Edellisellä mittauskierroksella saldoluku oli -6. Luonnontuotealalla suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku 3 on lähes kevään 2015 tasolla (4) jääden kuitenkin koko maan ja vertailutoimialojen tuloksesta. Luonnontuotealalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldoluvun perusteella lähes vastaavat kuin keväällä 2015. 12 % alan pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 11 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu 1. Koko maassa näkymät ovat kohentuneet keväästä saldoluvun ollessa nyt 4
PK-toimialabarometri : Sahateollisuus, kevät 2017
No full textSuomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina syksystä 2016. Koko maan pk-yrityksistä 44 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +35 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +32. Koko puutuoteteollisuudessa (saldoluku +48) kuten myös sahaus, höyläys ja kyllästys - toimialalla (+56) yleiset suhdannenäkymät ovat toiveikkaammat kuin koko maassa ja vertailutoimialoilla
PK-toimialabarometri : Matkailu, kevät 2016
No full textMatkailualan pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldo-luvun perusteella positiivisemmat kuin syksyllä 2015. 20 % alan pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 12 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu +8 (syksyllä 2015 0). Myös koko maassa näkymät ovat kohentuneet syksystä 2015 saldoluvun ollessa nyt +9
La línea férrea del Atlántico y su programa de rehabilitación en los tramos Facatativa (PK 40) - Villeta (PK 110) - la Dorada (PK 202) - Puerto Berrio (PK 328) - Cabañas (PK 361)
Full text linkEl presente trabajo busca dar a conocer el estado actual de la línea férrea del atlántico, enfocado principalmente a los tramos Facatativá (PK 40)- Villeta (PK 110) -La Dorada (PK 202) y La Dorada (PK 202) - Puerto Berrio (PK 328) - Cabañas (PK 631). Allí de podrá tener una visión general de las principales afectaciones a nivel técnico - social que incide en los trabajos de rehabilitación de la línea férrea que realiza actualmente actualmente la empresa concesionaria ferrocarriles del norte de Colombia (FENECO S.A): Se muestran también los equipos, maquinaria y materiales actualmente empleados para los trabajos desarrollados. Adicionalmente, se presenta una cronología de la historia de los ferrocarriles a nivel mundial desde sus inicios en el siglo XIX y una recopilación de los ferrocarriles construidos en Colombia desde esa misma época. / Abstract: This document shows the conditions of atlantico railway in Colombia, South America, principally in sectors Facatativá (PK 40)- Villeta (PK 110) -La Dorada (PK 202) y La Dorada (PK 202) - Puerto Berrio (PK 328) - Cabañas (PK 631. This document shows a general vision of principal technical and social problems that affect rehabilitation works that are made by Ferrocarriles del Norte de Colombia (FENOCO S.A.). Equipment, machinery and materials used for this activities are shown too. Additionally, we present a historical cronology of railroads in the world and a compilation of railroads built in Colombia.Otr
PK-toimialabarometri : Puutuoteteollisuus, syksy 2016
No full textSuomen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti keväästä 2016. Koko maan pk-yrityksistä 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % huononevan (saldoluku +32). Puutuoteteollisuusalan pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät myös selvästi positiivisiksi, ja saldoluvun perustella lähes samalle tasolle kuin koko maassa ja palvelutoimialalla. Arviot suhdannenäkymistä ovat toimialalla saldoluvun perusteella positiivisemmat kuin keväällä (+6 => +30). Puutuoteteollisuuden suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella lähes vastaavat kuin koko maassa jääden kuitenkin kaikkia vertailuryhmiä hieman heikommiksi. 20 % toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 8 %. Saldoluvuksi muodostuu +12. Näkymät toimialalla ovat saldoluvun perusteella kuitenkin selvästi myönteisemmät kuin keväällä, jolloin saldoluku oli -10. Koko maassa näkymät ovat kohentuneet hieman keväästä saldoluvun ollessa nyt +14 (keväällä +9)
PK-toimialabarometri : Elintarviketeollisuus, syksy 2016
No full textSuomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti syksystä 2015. Koko maan pk-yrityksistä 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % huononevan (saldoluku +32, syksyllä 2015 +9). Myös elintarviketeollisuudessa suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut syksystä 2015 (+20 => +31). Elintarviketeollisuustoimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vuoden takaista positiivisemmat. 28 % toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 8 %. Saldoluvuksi muodostuu +20, joka on myös noussut viime vuoden syksyn luvusta (saldoluku +6). Koko maassa näkymät ovat kohentuneet viime syksystä saldoluvun ollessa nyt +14 (syksyllä 2015 +4)
B2B Myynnin kehittäminen urheiluseurassa: PK-35
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten jalkapalloseura PK-35 voi kehittää B2B myyntiään ja kumppanuustoimintaansa rajallisilla resursseilla. Tutkimuksessa pääpaino oli uusien kumppaneiden hankinnassa, eikä niinkään nykykumppaneissa. Tutkimuksen pääpaino oli seuran nykyisen myyntiprosessin ja kumppanuusmallin arvioinnissa sekä konkreettisten kehitysehdotusten esittämisessä. Työ toteutettiin yhteistyössä PK-35:n kanssa, ja sen tarkoituksena oli tarjota seuralle käytännönläheisiä keinoja myynnin ja sponsorointiyhteistyön tehostamiseen. Urheiluseurat kilpailevat nykyisin paitsi urheilullisesta menestyksestä myös yritysyhteistyökumppaneista. Tämä lisää tarvetta kehittää ammattimaista B2B-myyntiä ja selkeitä kumppanuusmalleja, minkä vuoksi aihe valikoitui tämän opinnäytetyön keskiöön.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee B2B-myynnin ja ratkaisumyynnin periaatteita sekä sponsorointia ja arvopohjaista kumppanuustoimintaa urheilun kontekstissa näitä aiheita käsittelevän kirjallisuuden ja muiden julkaisuiden kautta. Työssä yhdistyvät myynnin prosessimaisuuden, arvonluonnin ja vastuullisuuden näkökulmat urheiluseuran toimintaan sovellettuna.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin kahdeksan eri yrityksen edustajan sekä PK-35:n omien edustajien puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää yritysten näkemyksiä urheilukumppanuuksista sekä seuran nykytilannetta ja kehityskohteita. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla, ja sen pohjalta tunnistettiin seuran myyntiin ja kumppanuuksiin liittyvät keskeiset vahvuudet ja kehitystarpeet. Tulokset osoittivat, että PK-35:n merkittävimmät kehittämisalueet liittyvät myyntiprosessin systematisointiin, bränditunnettuuden vahvistamiseen ja kumppanuuksien arvon konkretisoimiseen. Yritykset korostivat erityisesti selkeyden, helppouden ja vastuullisuuden merkitystä yhteistyön onnistumisessa.
Opinnäytetyön pohjalta esitettiin useita kehitysehdotuksia PK-35:lle. Näitä olivat muun muassa myyntiprosessin selkeyttäminen, bränditunnettuuden lisääminen, ROI-viestinnän vahvistaminen, referenssien hyödyntäminen sekä pitkäaikaiseen kaupalliseen strategiaan panostaminen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää seuran tulevien yhteistyömallien suunnittelussa ja B2B-myyntiprosessin kehittämisessä
- …
