120 research outputs found
Arvostelut
No full textRisto Niemi-Pynttäri
Kuinka sovitan itseni tieteelliseen tekstiin
Johanna Latvala, Eeva Peltonen ja Tuija Saresma (toim.): Tutkija kertojana, Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen
Vesa Haapala
Runot ajassaan ja paikassaan
Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen (toim.): Runosta runoon. Suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan
Tiina Käkelä-Puumala
Narratologia sateenkaaren päässä
Samuli Hägg: Narratologies of Gravity’s Rainbow
Outi Oja
Väitöskirja Bo Carpelanin kirjallisuuskäsityksestä
Anna Hollsten: ”Ei kattoa, ei seiniä” – Näkökulmia Bo Carpelanin kirjallisuuskäsityksee
Yhdenmukaisuutta, hyviä seurauksia ja itsestäänselvyyttä: Eettisyyden edistämisen legitimointitavat lajiliitoissa ja urheilu- ja liikuntaseuroissa
No full textKRIITTISTEN LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO
No full textTIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Kone ja tuotantotekniikan tutkinto-ohjelma
Tekijä: Samuli Pietarila
Opinnäytetyön nimi: Kriittisten laitteiden ennakkohuolto
Työn ohjaajat: Kari Penson ja Kai Jokinen
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2016 Sivumäärä: 45 + 5 liitettä
Opinnäytetyö on tehty Paroc Oy Ab Oulun kivivillatehtaalle. Työn tavoitteena oli löytää prosessilinjan alkupään osalta kriittisimmät laitteet sekä kehittää näiden laitteiden toimintavarmuutta ennakoivalla kunnossapidolla. Toimintavarmuutta kehitettiin selvittämällä kriittisten laitteiden varaosasaatavuudet, huollettavuudet sekä mahdolliset korvaavat laitemuutokset.
Huoltokohteet kartoitettiin kriittisyysanalyysin, tehtaan historiadokumenttien sekä laitevalmistajan toimittamien laitedokumenttien pohjalta. Tarkasteltavana alueena oli prosessilinjan alkupää, joka käsittää prosessin laitteistosta vanhinta laitekantaa. Kriittisille laitteille luotiin ennakoivat kunnonvalvonta- ja huolto-ohjelmat.
Työn tuloksena selvisi prosessin alkupään vikaherkimmät laitteet. Kriittisille laitteille kehitettiin ennakkohuolto-ohjelma, selvitettiin varaosien saatavuus sekä löydettiin korvaavat uudenaikaiset laitteet. Suurimmat haasteet tulivat tehtaan laitehistorian dokumentoinnin vajavaisuudesta, jolloin laitteiden vikahistoria on haastavaa selvittää jälkeenpäin.ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Mechanical and production engineering
Author: Samuli Pietarila
Title of thesis: Preventive Maintenance of Critical Equipment
Supervisors: Kari Penson and Kai Jokinen
Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2016 Pages: 45 + 5 appendices
This thesis was made for Paroc Oy Ab Oulu stone wool factory. The objective was to identify the critical equipment at the beginning of the process line and to improve the reliability of such equipment with preventive maintenance. Reliability was developed by studying the availability of the spare parts of critical equipment as well as the serviceability, and potential compensatory devices of critical equipment.
Service points were mapped by using criticality analysis, on the basis of the documents provided by the machine history and the documents provided by the manufacturer. The focus of the examination was on the beginning of the process line where the machinery is oldest. Predictive condition monitoring and maintenance programs were created for the critical equipment.
The results showed the most fault-sensitive devices at the beginning of the process. A preventive maintenance program was developed for the critical equipment, the availability of spare parts was examined and modern replacement devices were found. The biggest challenges came from the incomplete documentation of the history of the devices. When the documentation is incomplete the fault history of the equipment is difficult to find out afterwards
Suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto : verkoston muotoutuminen, rakenne ja moraalisäätelypuhe asiakirja- ja media-aineistossa
No full textDoping on yksi huippu-urheilumaailman tiedostetuimmista ja julkilausutuimmista ongelmista. Dopingilmiön ympärille luodaan tietynlaista arvomaailmaa, jonka halutaan näyttäytyvän normaalina ja itsestään selvänä ihmisten keskuudessa. Yksi halutunlaisen moraalisen eetoksen vahvistamisen väline on moraalisäätely, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mieltymyksiin, näkemyksiin ja arvoihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista dopingin moraalisäätelyverkostoa. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa sitä, miten nykyisenkaltainen suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto on muotoutunut ja miten sen toimijoiden vastuut määrittyvät. Toimijoiden kohdalla tavoitteena on ollut analysoida myös niiden välisiä suhteita ja keskeisyyttä verkostossa. Moraalisäätelyn osalta on pyritty tarkastelemaan moraalisäätelyvallan jakautumista verkoston toimijoiden kesken ja niiden harjoittaman moraalisäätelyn luonnetta. Lähtökohtana tutkimukselle toimii näkemys huippu-urheilun toimijoiden toteuttamasta moraalisäätelystä, jolla he koettavat luoda ja vahvistaa haluttua moraalista eetosta dopingilmiöön liittyen. Tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi muotoutuu ajankohtaisen ja merkittävän ilmiön tarkastelusta uudesta näkökulmasta käsin.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat moraalisäätelyn, verkoston ja vallan käsitteet. Tutkimuksessa yhdistellään määrällistä ja laadullista sisällönanalyysiä sekä verkostoanalyysiä. Aineistona ovat verkoston toimijoiden asiakirjat (n=9), toimijoiden eri elinten jäsenyydet (n=43) ja media-aineisto (n=100). Laadullinen sisällönanalyysi on muodoltaan teoriaohjaavaa. Verkostoanalyysin tekemiseen on käytetty Ucinet-verkostoanalyysiohjelmaa.
Tutkimuksessa käytetyn asiakirja-aineiston perusteella suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto näyttäytyy muutaman vahvan toimijan hallitsemalta kokonaisuudelta. Verkostoanalyysi tukee tätä havaintoa, sillä sen mukaan verkosto on luonteeltaan varsin keskittynyt. Keskeisimpiä toimijoita verkostossa ovat valtion elimet (ministeriöt ja KRP), Suomen Olympiakomitea, isot lajiliitot ja urheilijat. Mediauutisissa moraalisäätelyllistä puhevaltaa käyttävät etenkin urheilijat, SUEK ja oikeudelliset toimijat. Verkoston toimijoiden uutisissa harjoittama moraalisäätely pyrkii luomaan ja vahvistamaan yhteistä eetosta sekä kieltämään toisenlaiset eetokset. Yhteistä eetosta ylläpidetään oman toiminnan ja urheilun arvojen vahvistamisella sekä sääntöjen korostamisella. Vastakkaisia eetoksia pyritään kieltämään syyllistämisen, vastuun siirtämisen ja negatiivisten seurausten korostamisen kautta.Doping is one of the elite sports’ most well-known and public problem. Certain values, which
are desired to look like normal and self-evident among people, are created around the
phenomenon of doping. One way to create a desirable value system is to use moral regulation,
which is aimed to affect people’s preferences, views and values. The purpose of this study is to
examine the Finnish network of moral regulation of doping. This study aims to perceive how
the network has taken its shape and how the responsibilities between the actors of the network
are defined. Regarding of the actors it has also been a target to describe the relations and
centrality between them. This study has also been aiming to understand the dividing of the
moral regulation power between the actors of the network and the nature of moral regulation
they are executing. The basis of the study is the notion that the actors of this network are using
moral regulation as they try to produce the moral ethos of certain type around doping
phenomenon. The social relevance of this study is based on approaching a current and
significant phenomenon from a different point of view.
The theoretical framework of this study is based on the theory of moral regulation, network and
power. This study is a combination of quantitative, qualitative and network analysis. The
research materials consist of documents by the different actors (n=9), governing boards and
bodies of the central organizations (n=43) and the media news produced by a big Finnish media
actor (n=100). The network analysis was executed by using the Ucinet network analysis
software.
The results indicate that the Finnish network of moral regulation of doping is a system which
is dominated by a few powerful actors. According to the network analysis the network seems
centralized. The most central actors appear to be the agents of state administration, the Finnish
Olympic Committee, FINCIS, the big sport governing bodies, athletes and juridical actors. The
analysis of the media news shows that the moral regulation is carried out mostly by athletes,
FINCIS and juridical actors. The actors of the network try to create and strengthen the common
moral ethos and deny the different ethoses. The common moral ethos is maintained by
strengthening network´s own status and the values of sport and emphasizing the rules. The other
ethoses are rejected by the discourses of accusing, devolving responsibilities and emphasizing
the negative effects of the doping phenomena.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Yhdenvertaisempaa liikuntaa ja urheilua – mutta miten?
No full textSatu Lidman: Kaikkien oikeus liikkua – Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria. Helsinki: Gaudeamus, 2024, 389 s. ISBN 978-952-345-259-
Kamerankarakterisointijärjestelmän kalibrointi ja verifiointi
No full textMiniature cameras are common in today's smartphones and other mobile devices. Achieving optimal image quality with such cameras requires elaborate characterization measurements done on the camera in laboratory conditions. The mobile phone company Nokia - and later Microsoft - has built an automated characterization system to perform these measurements.
The quality of the characterization measurements done with this system depends on accurate calibration of the system. Calibration of this system has been tedious manual work, and the process has not been thoroughly documented. The goal of this research was to automate and improve the calibration process using the company's own software platform Mobile Imaging Playground (MIP). The measurement devices were integrated into MIP and all the calibration procedures were implemented as MIP plugins. A high quality spectroradiometer was used as a reference for the calibration. Multiple metrics were explored to evaluate the accuracy of the final system calibration and match to the reference. Uncertainties of the different calibration phases were also analyzed.
For spectrally continuous and relatively smooth illuminants the calibration accuracy was high. Fluorescent spectra with narrow peaks were more problematic. Part of the problem can be attributed to the sparse sampling of the reference device, which causes the fluorescent peaks to be undersampled, so in reality the calibration results are most likely better than this. Keeping this in mind, reproduction of the fluorescent spectra after calibration can be considered at least colorimetrically accurate.
The study proposed some future possibilities to improve the calibration process, for example by using a more suitable reference device and implementing some kind of bandpass correction.Pienoiskamerat ovat yleisiä nykypäivän älypuhelimissa ja muissa mobiililaitteissa. Parhaan mahdollisen kuvanlaadun saavuttaminen näillä kameroilla vaatii tarkkoja karakterisointimittauksia laboratorio-olosuhteissa. Matkapuhelimia valmistava yritys Nokia - ja myöhemmin Microsoft - on rakentanut automatisoidun kamerakarakterisointijärjestelmän näiden mittausten suorittamiseen.
Karakterisointijärjestelmä tuottaa synteettisiä eri valonlähteiden spektrejä. Karakterisointimittausten laatu riippuu järjestelmän eri komponenttien kalibroinnin tarkkuudesta eli tarkkuudesta, jolla järjestelmä kykenee toistamaan ja mittaamaan halutun spektrin. Tämän tutkimuksen lähtökohtana olevan järjestelmän kalibrointi on ollut hidasta käsityötä, ja prosessia ei ole dokumentoitu kovin tarkasti. Tutkimuksen tavoite oli automatisoida ja parantaa kalibrointiprosessia yrityksen omaa ohjelmistoalustaa Mobile Imaging Playgroundia (MIP) käyttäen. Korkealaatuista spektroradiometriä käytettiin referenssilaitteena kalibrointityössä. Lopullisen kalibrointilaadun arvioimiseksi käytettiin useita aiempien tutkimusten perusteella määritettyjä mittoja. Kalibrointivaiheiden epävarmuustekijöiden vaikutuksia ja suuruutta tutkittiin myös.
Spektraalisesti jatkuvien ja verrattain tasaisten valonlähteiden kohdalla lopullisen kalibroinnin tarkkuus osoittautui erittäin hyväksi. Loisteputkivalonlähteet, joiden spektri on piikikäs, toistuivat kalibroinnin jälkeen huonommin kuin jatkuvaspektriset valonlähteet. Tämä johtui luultavasti referenssilaitteen harvasta näytteistyksestä, joka aiheuttaa terävien spektripiikkien alinäytteistymistä. Todellisuudessa loisteputkivalonlähteiden kalibroinnin laatu on siis luultavasti parempi kuin tulokset antavat ymmärtää, ja kalibrointia voidaan pitää kolorimetrisesti tarkkana.
Työssä esitetään myös tulevaisuutta silmällä pitäen muutamia parannusehdotuksia kalibrointiprosessiin, kuten paremman referenssilaitteen valinta ja jonkinlaisen kaistanpäästökorjauksen toteutus
Bilder i bruk Samuli Paulaharjus fotografier i dokumentasjonens og illustrasjonens tjeneste
No full textSince the late 1970s, Norwegian historians have debated the standing of photographs in historical research. Efforts have been made to establish photographs as sources, not merely illustrations in historical narratives. The present article discusses the use of photographs taken in Northern Norway in the 1920s and 1930s by the Finnish author Samuli Paulaharju, best known for his research on Finnish folk culture. Paulaharju’s photographs have been, and still are, used to tell many different stories. While Paulaharju himself used these photographs in his books to illustrate Finnish culture and history as it manifested itself among the Finnish-speaking minority on the shores of Arctic Ocean, in Norway his photographs have been used to illustrate and partly also document Northern Norwegian cultural and social history and Kven history. The analysis also shows that the photographs are widely used in a positivistic manner: they are seen as representing historical reality, whereas in practice the meaning ascribed to the photographs is contingent on the context of
their deployment. In a consequence, we argue that the position of photographs as a source must be reinforced, and that the usual rules of source criticism must also be applied to photographs
- …
