1,721,120 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Mistä puhumme kun puhumme tunteista?
Full text linkSuomen kielen sana tunne on monimerkityksinen. Se viittaa paitsi fysiologiseen tunnereaktioon, myös tuntoaistin toimintaan sekä mielensisäisiin, tietoisiin kokemuksiin ja tuntemuksiin. Viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana käsitys tunteiden toiminnasta on muuttunut radikaalisti
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Mapping emotions on the body
Full text linkEmotions are allostatic processes that transform the relationship between the environment and the desired bodily states into behaviour supporting homeostasis and well-being. Central emotion circuits are thus tightly coupled with the visceral signaling pathways and the autonomic nervous system (ANS). Although ANS activity patterns are not always emotion-specific, self-reported bodily sensations and pattern recognition analysis of functional magnetic resonance imaging data suggest discrete bodily and neural basis of emotions. The advent of total-body positron emission tomography (PET) systems allows simultaneous measurement of the central and peripheral axis of the emotional response. This provides a unique opportunity for quantifying the systems-level biology of the human emotion circuits
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Emootioiden luokittelu funktionaalisen konnektiivisuuden perusteella
Full text linkFunctional neuroimaging has proven to be a valuable tool in mapping local brain activation patterns corresponding to different perceptual and behavioral tasks. In functional magnetic resonance imaging the task-related changes in blood oxygenation level are inspected and inference about the involvement of brain locations is made based on statistical modelling and testing. The statistical models have traditionally been univariate allowing for inference on individual parts of the brain (voxels) and requiring correction for multiple comparisons. Recent applications of machine learning in neuroscience extended the univariate approach to multivariate methods that consider the simultaneous involvement of multiple voxels in modelling the brain activation. Particularly, classification algorithms have enabled brain state decoding in which the current task is predicted from the local activation pattern. However, the generalizability of the method in studies concerning emotional states has been poor due to the distributed nature of emotional information. In this thesis, connectivity patterns were used to discriminate between different emotional states. Based on functional connectivity between pairs of brain areas (nodes), the classifier was able to determine the corresponding emotional state by an accuracy significantly above the chance level. The classification was performed using three different sets of nodes and it was demonstrated that the choice of nodes does impact the classification accuracy. The results show that similarities exist among the connectivity patterns of multiple individuals and that discrimination between brain states is possible based on these patterns. The results also demonstrate that machine learning applications are powerful enough to extract underlying connectivity structure from the data even with moderately few samples. Further studies are required to investigate if increasing the sample size allows using more detailed node structures.Toiminnallinen aivokuvantaminen on osoittautunut arvokkaaksi työkaluksi kartoitettaessa eri koeasetelmissa esiintyvien aktivaatiokuvioiden anatomisia lokaatioita. Toiminnallisessa magneettikuvantamisessa tarkastellaan koeasetelman tehtäviin liittyviä muutoksia aivojen verenkierrossa, minkä pohjalta voidaan päätellä eri aivoalueiden osuus tilastollista mallintamista ja testejä hyödyntäen. Tilastolliset mallit ovat perinteisesti olleet yksimuuttujamalleja, jotka mahdollistavat tulkinnan paikallisella tasolla (vokselittain) ja vaativat useista vertailuista johtuvan korjauksen tilastollisen korjauksen. Viimeaikaiset koneoppimissovellukset ovat mahdollistaneet yksimuuttujamallien laajentamisen monimuuttujamalleiksi, jotka mahdollistavat useiden vokselien samanaikaisen aktivaation tarkastelun. Erityisesti luokittelualgoritmit ovat mahdollistaneet aivotilojen dekoodaamisen, jossa suoritettava tehtävä päätellään paikallisen aktivaation perusteella. Tämän menetelmän käyttö emootiotutkimuksissa on kuitenkin ollut rajoittunutta aktivaation hajautetusta luonteesta johtuen. Tässä työssä konnektiivisuuskuvioita käytettiin paikallisten aktivaatioiden sijasta emootiotilojen erottamiseksi toisistaan. Aivoalueparien (solmujen) välisen konnektiivisuuden perusteella luokittelija kykeni määrittelemään kyseessä olevan emootiotilan satunnaistasoa paremmin. Luokittelu suoritettiin käyttämällä kolmea solmujoukkoa. Solmujoukon valinnalla todettiin olevan vaikutusta luokittelutulokseen. Tulokset osoittivat, että eri yksilöiden konnektiivisuuskuvioissa on samankaltaisuuksia ja emootiotilojen erottelu näiden kuvioiden perusteella on mahdollista. Tulokset osoittivat myös, että koneoppimissovellukset kykenevät erottamaan konnektiivisuusrakenteita suhteellisen vähäisestä otoskoosta huolimatta. Tulevat tutkimukset osoittavat, onko suuremmalla otoskoolla mahdollista käyttää yksityiskohtaisempaa solmujoukkoa
Sensorisen ja havaitun kivun aivomekanismit
Full text linkThe aim of the Thesis was to study the brain circuits representing sensory and vicarious pain. Experiments with functional magnetic resonance imaging were conducted to study neural activity patterns evoked by both stimulus modalities. Sensory pain was induced to subjects by applying noxious heat to right foot, while pictures of painful feet were used to arouse vicarious pain. Sensory pain was modeled in three different ways within the framework of the general linear model: The event-like model assumes that brain’s pain-circuits are activated only during noxious stimulus, while the two other models that used long and intermediate blocks additionally assume, to different degrees, that also expectation of pain activates the same circuits.
Both sensory and vicarious pain triggered robust neural activity increase in partly overlapping but mostly neighboring clusters in an area extending bilaterally from midcingulate cortex to supplementary motor area. The self-related pain cluster located slightly posterior to the other- related cluster. Stimulus-modality-specific brain regions exhibiting increased activation included somatosensory cortex and bilateral anterior insula for sensory pain and occipital cortex for vicarious pain. Among the tested models of pain perception, the event-like model yielded results that most closely match previously reported findings.
Overall, the results of the Thesis accord with prior literature, and thus confirm the suitability of the selected stimuli and experimental design for studying brain circuits representing pain. Help- promotion is suggested to account for the partly shared neural representations of sensory and vicarious pain. The results and the model’s straightforward interpretability strongly support the use of the event-like model in future studies investigating brain activity reflecting sensory pain.Diplomityön tarkoituksena oli tarkastella sensorisen ja havaitun kivun aivoverkostoja. Molempien ärsyketyyppien aiheuttamia aivovasteita mitattiin toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Sensorinen kipu aiheutettiin kokeissa johtamalla koehenkilöiden oikeaan jalkaan kipukynnyksen ylittävää lämpöä, kun taas kivuliaita kuvia käytettiin havaitun kivun ärsykkeinä. Kolmea erilaista sensorisen kivun mallia käytettiin yleisen lineaarisen mallin rajoissa. Näistä tapahtumamalli olettaa, että kipuverkostot ovat aktiivisia vain kun jalkaan johdettu lämpötila on kipukynnyksellä tai sen yli, kun taas kaksi muuta mallia, jotka käyttävät pidempiä ikkunafunktioita kipuaistimuksen mallintamiseen, olettavat lisäksi esimerkiksi kivun odottamisen aktivoivan samat kipuverkostot.
Sekä sensorinen että havaittu kipu aiheuttivat voimakasta aivoaktiivisuuden nousua osittain päällekkäisissä, mutta enimmäkseen vierekkäisissä neuronipopulaatioissa molemmilla puolilla aivoja alueella, joka ulottuu pihtipoimun keskiosista avustaville liikealueille. Itse koettu kipu oli tällä alueella lokalisoitunut hieman havaitun kivun aktivaatiokeskuksen takapuolelle. Tämän alueen lisäksi sensorinen kipu aktivoi vasemman tuntoaivokuoren sekä molempien aivosaarien etuosan, kun taas havaittu kipu aktivoi takaraivolohkon laajalti. Käytetyistä malleista tapahtumamallin avulla saadut tulokset ovat aiempien tutkimustulosten kanssa parhaiten yhteensopivia.
Yleisesti ottaen diplomityön tulokset ovat hyvin sopusoinnussa aivojen kipuverkostoihin liittyvän kirjallisuuden kanssa. Niinpä diplomityössä käytetyt koejärjestelyt ja ärsykkeet soveltuvat käytettäväksi myös tuleviin kipututkimuksiin. Työssä havaittuja osittaisia päällekkäisyyksiä aktivoituvissa neuronipopulaatioissa voidaan selittää auttamisen edistämisellä. Sekä saadut tulokset että mallin tulkinnan yksinkertaisuus puoltavat kipuaistimuksen mallintamista tapahtumamallin mukaisesti
- …
