15 research outputs found
Les références intertextuelles du roman policier "Ensimmäinen murhani" de Leena Lehtolainen et leur traduction française
No full textTämän tutkielman aiheena ovat intertekstuaaliset viittaukset ja niiden käännösstrategiat. Tarkoituksena on selvittää, mitä strategioita kääntäjä on käyttänyt Leena Lehtolaisen dekkarin Ensimmäinen murhani musiikkiin ja kirjallisuuteen liittyviä intertekstuaalisia viittauksia ranskaksi kääntäessään. Lähtökohtana on oletus, että kääntäjän pitäisi pyrkiä säilyttämään sanojen alkuperäinen merkitys mahdollisimman tarkasti, mutta toisaalta myös se, ettei tämä ole aina mahdollista Ranskan ja Suomen suurten kielellisten ja kulttuuristen erojen vuoksi.
Teoriaosassa käsitellään ensin intertekstuaalisuutta yleisesti, ja sitten sen kahtiajakoa yleiseen ja rajalliseen intertekstuaalisuuteen. Lisäksi esitellään Minna Ruokosen artikkelissa Intertekstuaalisuus ja kaunokirjallisuuden kääntäminen kuvaillut käännösstrategiat, jotka voidaan jakaa säilyttäviin ja muokkaaviin strategioihin.
Analyysin aineistona on käytetty suomenkielisestä dekkarista löydettyjä viittauksia kirjallisuuteen ja musiikkiin, sekä niiden ranskankielisiä käännöksiä. Viittaukset on jaettu kategorioihin teoriaosassa esiteltyjen käännösstrategioiden mukaisesti. Analyysi selvittää, mihin kirjallisiin tai musiikillisiin lähteisiin dekkarissa on viitattu, ja millä eri tavoilla niitä on kohdeltu käännöksessä.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että käännöksessä on käytetty enimmäkseen säilyttäviä strategioita. Useat viittauksista liittyvät tavalla tai toisella dekkarin tarinaan, jolloin on tärkeää, että ranskalaiselle lukijalle välittyy samat sanojen takaa löytyvät merkitykset kuin suomalaisellekin. Kuitenkin aineistossa esiintyi kaikkia strategioita, joiden lisäksi löytyi myös muita, esimerkiksi mahdollisuus yhdistää eri strategioita. Tämän perusteella voidaan päätellä, että jokainen viittaus on otettava erikseen huomioon, eikä yleispäteviä sääntöjä intertekstuaalisten viittausten kääntämisestä voida antaa.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
PENINGKATAN HASIL BELAJAR IPA MELALUI PENDEKATAN KOOPERATIF TIPE TWO STAY TWO STRAY (TSTS) SISWA KELAS IV SD NEGERI 240 TELLU BOCCOE KECAMATAN MARE KABUPATEN BONE
No full textPENINGKATAN HASIL BELAJAR IPA MELALUI PENDEKATAN KOOPERATIF TIPE TWO STAY STRAY (TSTS) SISWA KELAS IV SD NEGERI 240 TELLU BOCCOE KECAMATAN MARE KABUPATEN BONE
No full textÄquivalenz zwischen Ausgangstext und Zieltext. Eine Untersuchung am Beispiel des Ermittlungswortschatzes im Roman Ensimmäinen murhani von Leena Lehtolainen und dessen Übersetzung Alle singen im Chor
No full textTutkielman aiheena on tutkia ekvivalenssia poliisitutkimukseen liittyvien ilmaisujen avulla Leena Lehtolaisen romaanin Ensimmäinen murhani ja sen käännöksen Alle singen im Chor välillä. Tavoitteena on tutkia, ovatko kääntäjän ratkaisut ekvivalentteja alkuperäisen tekstin kanssa ja millaisia nämä ekvivalentit ovat. Keskeistä on ekvivalenssin määrittely ja eri tyyppien luokittelu. Yhtenä tutkielman tavoitteena on muutamien saksankielisten kappaleiden takaisinkääntäminen, millä yritetään vahvistaa analyysin tuloksia ja katsoa, kuinka saksasta takaisinkäännetty kappale eroaa suomenkielisestä alkuperäiskappaleesta.
Käännöstieteessä on keskusteltu jo vuosikymmenien ajan ekvivalenssista, eikä täysin yhdenmukaista määrittelyä tieteilijöiden keskuudessa ole syntynyt. Tässä tutkielmassa ekvivalenssia tarkastellaan lähinnä Kollerin, Wilssin, Albrechtin ja Ingon avulla kolmella eri tasolla, eli sana-, lause- ja tekstitasoilla. Sanatasolla ekvivalenssin tyypit ovat totaalinen ja osittainen ekvivalenssi, nolla-ekvivalenssi sekä heterovalenssi. Lausetasolla puhutaan merkitysnäkökulmasta, johon sisältyvät konnotatiivinen ja denotatiivinen ekvivalenssi, pragmaattisesta sekä muotoon painottuvasta näkökulmasta.
Tutkimuksessa käy ilmi, että suurin osa tutkituista ilmaisuista on ekvivalentteja. Sanatasolla ekvivalenteista suurin osa kuuluu ryhmään "totaalinen ekvivalenssi". Yhtenä syynä näille tapauksille on se, että suomen kielessä on paljon lainasanoja germaanisista kielistä. Toiseksi eniten materiaalista on osittaisia ekvivalentteja. Nolla-ekvivalentit johtuvat usein siitä, että instituutiot ovat erilaisia Suomessa ja Saksassa, eikä vastaavia ilmaisuja löydy kohdekielestä. Lausetasolla tutkitaan erityisesti denotaatio- ja konnotaatiomerkitysten kääntämistä. Konnotaatioiden välittäminen osoittautuukin erityisen vaikeaksi. Pragmaattiset ja muotoon painottuvat muutokset ovat usein välttämättömiä sujuvan kielen takia. Takaisinkäännöksessä analyysin tulokset vahvistuvat. Tutkitut tekstikappaleet tulkitaan pääosin ekvivalenteiksi tekstitasolla.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig
PENINGKATAN HASIL BELAJAR IPA MELALUI PENDEKATAN KOOPERATIF TIPE WO STAY TWO STRAY (TSTS) SISWA KELAS IV SD NEGERI 240 TELLU BOCCOE KECAMATAN MARE KABUPATEN BONE
No full textPeningkatan hasil belajar Tipe Two Stay Two Stray (TSTS) Siswa Kelas IV SD Negeri 240 Tellu Boccoe Kecamatan Mare Kabupaten Bone
No full textLe conditionnel du finnois et ses équivalents français : une étude contrastive du roman policier Ensimmäinen murhani de Leena Lehtolainen et de sa traduction française Mon premier meurtre par Anne Colin du Terrail
No full textTutkimuksen aiheena on suomen ja ranskan kielen konditionaalimuodot Leena Lehtolaisen romaanissa Ensimmäinen murhani (1993) sekä sen ranskankielisessä käännöksessä Mon premier meurtre (2004). Suomenkielisen romaanin alku-, keski- ja loppuosasta on kerätty analysoitavaksi 239 konditionaalimuotoa ja ranskankielisestä romaanista näiden muotojen vastineet. Tavoitteena on selvittää, vastaako suomen konditionaalin käyttö ranskan konditionaalin käyttöä, toisin sanoen, onko romaanissa esiintyvät suomen konditionaalimuodot käännetty konditionaalilla myös ranskaksi. Tutkimuksessa selvitetään myös, mitä muita käännöskeinoja on käytetty konditionaalin lisäksi.
Tutkimuksen alkuosassa esitellään lyhyesti suomen ja ranskan kielen konditionaalin muodostus ja käyttö. Analyysiosassa suomenkielisen aineiston konditionaalit on luokiteltu niiden käytön mukaan seuraavalla tavalla: modaalinen käyttö, johon sisältyvät hypoteettinen konditionaali, lievennyskonditionaali sekä episteeminen konditionaali ja temporaalinen käyttö, johon sisältyvät hypoteettinen futuuri sekä menneisyyden futuuri.
Tuloksista selviää, että aineiston 239 konditionaalimuodosta 136 muotoa (56,9 %) on muodollisia vastineita eli käännetty konditionaalilla ranskankielisessä aineistossa. 103 konditionaalimuodolla (43,1 %) on ei-muodolliset vastineet: 1) imperfekti (42,7 % ei-muodollisista vastineista), infinitiivi tai muu nominalisaatio (13,6 %), konjunktiivi (11,7 %), indikatiivin pluskvamperfekti (10,7 %), verbin poisjättö (9,7 %), indikatiivin preesens (7,8 %) tai futuuri (3,9 %). Erot selittyvät muun muassa suomen ja ranskan aikamuotojen semanttisilla eroilla ja erilaisilla tyyli-ihanteilla: imperfektiä käytetään erityisesti menneisyyttä kuvailevassa narratiivisessa tekstissä. Ranska suosii huomattavasti enemmän nominalisointia kuin suomi.
Lopuksi voidaan todeta, että vaikka konditionaalia käytetään suomessa ja ranskassa teoriassa samalla tavalla, kielten typologisista eroista johtuen lauserakenteen muuttuessa on suomen konditionaalin tilalla romaanin ranskankielisessä käännöksessä usein jotakin muuta kuin konditionaali. Aineiston ei-muodollisten vastineiden suuresta määrästä huolimatta käännös on semanttisesti uskollinen alkuperäiselle.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
PENGARUH VARIAN PENDAPATAN ASLI DAERAH, VARIAN DANA PERIMBANGAN DAN SISA LEBIH PERHITUNGAN ANGGARAN TERHADAP VARIAN BELANJA MODAL DAN IMPLIKASINYA TERHADAP REALISASI BELANJA MODAL DI INDONESIA
No full textABSTRAKPenelitian ini bertujuan untuk menguji pengaruh varian pendapatan asli daerah (PAD), varian dana perimbangan, sisa lebih perhitungan anggaran (SiLPA) terhadap varian belanja modal dan implikasinya pada realisasi belanja modal pemerintah kabupaten/kota di Indonesia. Sampel penelitian ini adalah pemda kabupaten/kota di Indonesia selama 3 periode (2013-2015), dengan total sampel sebanyak 311. Dalam penelitian ini, sampel dipilih dengan menggunakan simple random sampling dan datanya dianalisis dengan menggunakan path analysis. Hasil penelitian menunjukkan bahwa (1) varian PAD, varian dana perimbangan, SiLPA, dan vaian belanja modal berpengaruh signifikan terhadap realisasi belanja modal; (2) varian belanja modal memediasi secara penuh pengaruh varian dana perimbangan dan SiLPA terhadap realisasi belanja modal, dan (3) varian belanja modal memediasi secara parsial pengaruh varian PAD terhadap realisasi belanja modal pada pemerintah kabupaten/kota di Inonesia. Kata Kunci: Varian PAD, Varian dana perimbangan, SiLPA, Varian belanja modal, Realisasi belanja modal
Informaatiorakenne ja tematiikka Leena Lehtolaisen romaanien selkomukautuksissa
No full textTutkielmassa tarkastellaan selkokielelle mukautetun kaunokirjallisuuden informaatiorakennetta ja tematiikkaa. Tavoitteena on tutkia, millä tavoin alkuperäinen teos ja sen selkokielelle mukautettu versio eroavat informaatiorakenteeltaan ja teemankulultaan. Tarkastelun kohteena on, millaisia muutoksia selkomukautukseen on tehty informaatiorakenteen ja tematiikan selkeyttämiseksi sekä mitkä yleiskielisen tekstin piirteet aiheuttavat muutoksia selkomukautukseen. Tutkielman teoriataustana ovat funktionaalisen lingvistiikan teoriat informaationkulusta ja tematiikasta. Taustalla vaikuttavat myös selkokielisen tekstin kirjoittamiseen kehitetyt ohjeistukset ja niiden vaikutus mukauttamiseen.
Tutkielman aineistona on kaksi Leena Lehtolaisen kirjoittamaa romaania, Ensimmäinen murhani (1993) ja Tuulen puolella (1998), sekä niistä tehdyt selkokielelle mukautetut versiot, Ensimmäinen murhani (2012) ja Tuulen puolella (2017). Tutkielma on luonteeltaan vertaileva. Aineiston analyysissä selkokielisiä tekstejä vertaillaan alkuperäisiin yleiskielisiin vastineisiinsa. Analysoitavat esimerkit on poimittu kvalitatiivisella menetelmällä sen mukaan, mitä muutoksia selkomukautuksissa näkyy.
Tutkielma osoittaa, että informaationkulkua ja tematiikkaa mukautetaan selkokirjallisuudessa usein eri tavoin. Selkomukautuksissa on pyritty selventämään tekstin juonen seuraamista karsimalla pääjuoneen liittymättömiä juonenkäänteitä. Tapahtumien kulkua on myös muutettu selkeämmäksi muuttamalla niiden järjestystä. Teemankulkua on selkeytetty niin, että teemat ovat selvemmin hahmotettavissa edeltävästä tekstistä. Teemoina toimivien tarkoitteiden ymmärtämistä on selkeytetty viittaamalla niihin esimerkiksi pronominiviittauksin vaikeammin hahmotettavien merkityssuhteiden käyttämisen sijaan. Tekstin ajallinen ulottuvuus on tuotu selkeästi ilmi sivuteemoilla. Henkilöiden esittely on eksplisiittisempää kuin yleiskielisissä teoksissa. Myös kerronnan näkökulmaa on selkeytetty.
Tutkielman johtopäätöksinä voidaan todeta, että informaatiorakenteen ja teemankulun selkeyttäminen on tärkeää selkokielisessä kaunokirjallisuudessa. Selkoistamisen valinnat ovat tekstin mukauttajasta kiinni, ja samakin mukauttaja voi tehdä erilaisia ratkaisuja mukauttamiseen eri teksteissä. Tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat yksittäiset kaksi teosta, joten tuloksia ei tule yleistää koskemaan kaikkea selkokielistä kaunokirjallisuutta
