124 research outputs found
Toisto on tiedepolitiikan ydin – 50 vuotta tiedepolitiikkaa
Full text linkReetta Muhonen ja Taina Saarinen tarkastelevat tässä artikkelissa suomalaisen tiedepolitiikan historiallisia trendejä ja niiden yhtymäkohtia. Samat teemat tuntuvat toistuvan vuodesta toiseen, minkä monesti ajatellaan kertovan tiedepolitiikan heikosta toteutuksesta. Kirjoittajat haluavat kuitenkin ajatella, että näiden teemojen toistuminen kertoo pikemminkin niiden tärkeydestä
Tuntematon tunnetuksi : kansainvälistyvän yliopiston ja kehittyvien opiskelijavalintojen haasteet
No full textSuomalaisen korkeakoulutuksen merkitystä yhteiskunnassa ovat koetelleet ja kyseenalaistaneet viime aikoina niin vähenevät resurssit kuin kasvanut tutkijoiden aivovuoto ulkomaille. Tutkimustiedon arvostuksen laskua on kuvattu myös viittaamalla aikaamme kuvaavaan käsitteeseen totuudenjälkeinen aika. Totuudenjälkeisellä aikakaudella tunteiden – jopa suoranaisten valheiden – väitetään syrjäyttäneen päätöksenteossa tutkitun tiedon (Muhonen 2017; Raivio 2018). Myös viime vuosien tilastot väestön koulutustason nousutrendin pysähtymisestä antavat aihetta huolelle korkeakoulutuksen tilasta. Vielä vuonna 2013 nuoret ikäluokat (25–34-vuotiaat) olivat vanhempia ikäluokkia koulutetumpia, mutta vuonna 2015 Tilastokeskus raportoi tämän pitkään jatkuneen koulutustason nousun pysähtymisestä (SVT 2013, 2015). Tuoreimpien, vuoden 2017 tilastojen perusteella 40–44-vuotiaiden on raportoitu jäävän toistaiseksi korkeimmin koulutetuiksi ikäluokiksi (SVT 2017).Publisher's PDFpeerReviewedunknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Onko tieteellä kansallista tehtävää?
Full text linkTutkimuksen kansallinen tehtävä / toimittaneet Reetta Muhonen & Hanna-Mari Puuska. Tampere : Vastapaino, 2014
Monitieteisen tutkimuksen asema Julkaisufoorumi-luokituksessa
Full text linkOpetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tuoreessa ”Tutkimuksen monitieteisyys ja laatu” -selvityksessä tarkastellaan monitieteisen julkaisemisen kehitystä ja suhdetta tutkimuksen laatuun Web of Science -julkaisu- ja viittausaineiston, OKM-julkaisuaineiston sekä Julkaisufoorumi-luokituksen perusteella (Muhonen ym. 2016). Tässä katsauksessa keskitymme erityisesti Julkaisufoorumia koskevien tulosten esittelyyn.
Julkaisufoorumi-luokituksen, samoin kuin kansainvälisten lehti-rankingien ja tutkimuksen arviointien, on arveltu suosivan yksitieteistä tutkimusta monitieteisen tutkimuksen kustannuksella (ks. esim. Adams ym. 2007; Rafols ym. 2012). Julkaisukanava-luokitusten suhdetta tutkimuksen monitieteisyyteen ja laatuun ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu kaikki tieteenalat kattavilla julkaisu- ja luokitusaineistoilla. Tulosten perusteella Julkaisufoorumi-luokitus ei merkittävästi suosi tai syrji sen paremmin monitieteistä kuin yksitieteistäkään tutkimusta.
Tieteidenvälisyyde
Report from the Finnish Citation Index Working Group II : Finnish research organizations' publications and citations in the Web of Science, 1990-2009
Full text linkSitaatioindeksityöryhmä II:n jäsenet: Poropudas Olli, Auranen Otto, Leino Yrjö, Miettinen Maija, Muhonen Reetta, Nuutinen Anu, Puuska Hanna-Mari, Pölönen Jann
Report from the Finnish Citation Index Working Group II : Finnish research organizations' publications and citations in the Web of Science, 1990-2009
No full textSitaatioindeksityöryhmä II:n jäsenet: Poropudas Olli, Auranen Otto, Leino Yrjö, Miettinen Maija, Muhonen Reetta, Nuutinen Anu, Puuska Hanna-Mari, Pölönen Jann
Mitä on kansallinen ja kuka on kansainvälinen? : kieli-ideologiat korkeakoulutuksen kansainvälistymisen kuvaajina
No full textSuomi on yksi suurimmista englanninkielisten tutkinto-ohjelmien järjestäjistä Euroopassa. Tämä yhdistettynä kansainvälisten opiskelijoiden vaihteleviin koulutus- ja kielitaustoihin korostaa tarvetta tarkastella kieltä ja siihen kytkeytyneitä ideologisia olettamuksia. Tässä artikkelissa analysoimme, miten eri kielistä puhuminen konstruoi käsityksiä kielten merkityksistä (kieli-ideologioista) ja miten puhe eri kielten merkityksistä osoittaa (indeksoi) käsityksiä kansainvälisistä opiskelijoista. Kieli-ideologia voidaan määritellä käsityksiksi eri kielten merkityksestä ja arvosta. Indeksikaalisuudella tarkoitamme kielen kykyä viitata johonkin sosiaaliseen kategoriaan ja tuottaa tuohon kategorisointiin pohjautuvia yhteiskunnallisia luonnollistumia. Keskitymme artikkelissa erityisesti käsityksiin suomen, ruotsin ja englannin merkityksestä korkeakoulutuksen ja suomalaisen työelämän konteksteissa ja siihen, miten näiden merkitysten kautta rakennetaan ymmärrystä kansainvälisistä
opiskelijoista. Näiden käsitteiden keskusteluttaminen auttaa ymmärtämään ”kansallisen” ja ”kansainvälisen” jännitteitä korkeakoulutuksen kansainvälistymisessä.peerReviewe
Tuntematon korkeakoulutus
No full textOhjaako raha korkeakoulujen kansainvälistymistä? Ovatko pitkät koulutusajat se hinta, jonka maksamme koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuusperiaatteesta? Nopeuttavatko todistusvalinnat korkeakouluopintojen aloittamista tai helpottavatko ne ensikertalaisten hakuprosessia?
Tämä kirja pureutuu näihin kysymyksiin uusimman tutkimustiedon näkökulmasta. Kirjan ensimmäisessä osassa pohditaan, mitä haasteita ja mahdollisuuksia kansainvälistyminen tuottaa korkeakouluille, henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kirjan toisessa osassa käydään kriittistä keskustelua yliopistojen opiskelijavalinnoista, valintajärjestelmästä ja opintourien pitkittymisestä.
Tuntematon korkeakoulutus -teos tekee näkyväksi korkeakoulupoliittisten ideaalien keskinäisiä jännitteitä. Tiedostammeko, mitä asioita korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa halutaan edistää, kun puhutaan kansainvälistymisestä? Millaisia seurauksia kansainvälistämispolitiikalla voi olla? Entä millaisia ideologisia jännitteitä syntyy, kun poliittisin toimenpitein pyritään laskemaan korkeakouluopintojen aloitusikää?
Kirja sopii tutkijoille, opettajille, opiskelijoille, korkeakoulujen kehittäjille, koulutuspoliittisille päättäjille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.peerReviewedunknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Kansainvälistyvä tieteentekijä kansallisen tiedemaailman laadun parantaja? : haavekuvat ja todellisuus
No full text[Johdanto] Suomalaista tiedepolitiikkaa koskevissa dokumenteissa maalataan kuvaa suomalaisista yliopistoista ja niissä työskentelevistä tieteentekijöistä sisäänpäin käpertyneinä impivaaralaisina, joiden fyysinen paikallaan pysyminen heikentää tutkimuksen ja koulutuksen laatua. Tiedemaailman laadun ajatellaan parantuvan, kun suomalaiset tieteentekijät hakeutuvat ulkomaille huippulaadun pariinja kotiin palattuaan välittävät osaamisensa paikallaan pysyneille. Liikkuvuuden myötä hankittujen kontaktien odotetaan sitovan perifeeriset suomalaiset tiukemmin Suomen rajojenulkopuolella olevaan tieteeseen, joka tässä näkökulmassa on jo lähtökohtaisesti aina parempaa kuin ”kansallinen” tiede. Toinen dokumenteista paljastuva keino parantaa tiedemaailman laatua on rekrytoida ulkomailta osaajia. Tähän sisältyy käsitys siitä, että muualta tulija on automaattisesti laadukkaampi kuin tiedelaitoksessa jo oleva henkilöstö. Politiikkapuheen voimakas kansainvälistä liikkuvuutta korostava henki pitää sisältää käsityksen siitä, että kansainvälistä yhteistyötä on yliopistoissa vain hyvin vähän. Mutta onko käsitys oikea? Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisissa yliopistossa työskenteleviä tutkijoita, opettajia ja aiemmissa tutkimuksissa syrjään jätettyjä asiantuntijoita selvittääksemme, millaista tuntematon kansainvälisyys on. Kansainvälisen taustan omaavien tieteentekijöiden kautta pystymme entisestään valottamaan kuvaa 2000-luvun suomalaisista yliopistoista ja niiden kansainvälisyydestä. [jatkuu julkaisussa]peerReviewe
Yliopiston opiskelijavalinnasta opintourille : miten opintouratyypit ja siirtymäjärjestelmä linkittyvät koulutuspoliittisiin tavoitteisiin?
No full textYliopistojen opiskelijavalintajärjestelmä on uudistumassa. Tavoitteena on nopeuttaa jatko-opintoihin sijoittumista ja varhentaa työelämään siirtymistä tutkinnon jälkeen. Hidas sijoittuminen jatkoopintoihin, pitkät opiskeluajat ja alhaiset tutkintojen läpäisyprosentit ovat olleet jo pitkään korkeakoulupoliittisena kesto-ongelmana. Ongelmat eivät siis liity pelkästään opiskelijavalintaan, vaan myös opintojen aikaisiin tekijöihin. Tarkastelen tässä artikkelissa, millaisina pitkien opiskeluaikojen ja matalien läpäisyprosenttien syyt näyttäytyvät yliopisto-opiskelijoiden opintourien pohjalta. Syitä peilataan hyvinvointivaltiomalleihin perustuviin siirtymäregiimeihin, jotka muodostavat reunaehdot opinto-urien suuntautumiselle. Artikkeli pohjaa tutkimukseen, jossa seurattiin yhden yliopistoopintojen aloittajakohortin (n = 6364) opintojen etenemistä seitsemän ja puolen lukuvuoden ajan. Tulosten mukaan maisterin tutkinnon suoritti seurantajakson aikana runsas puolet (56 %) opinnot aloittaneista. Tutkinnon suorittaneiden osuutta alensi etenkin se, että koulutusalan vaihtaminen oli melko yleistä ja vaihdon jälkeen opinnot myös pitkittyivät usein. Ilman koulutuksen vaihtoa tutkinnon suorittamisen viivästyminen ei ollut kovin tavallista. Opiskelijoiden opintopolut olivat monimuotoisia; ne eivät useinkaan edenneet koulutuspoliittisten linjausten mukaisesti lineaarisesti kohti tutkintoa. Pohjoismaissa vallitseva universaali siirtymäregiimi tukee sopivan koulutusalan hakemista kokeilemisen ja vaihdon kautta. Lukukausimaksuton koulutus ja (opinto)sosiaaliset etuudet vaikuttavat siten, että myös pidempään opiskeleminen on mahdollista. Valmistumisen nopeuttamiseen ja opintoaikojen lyhentämiseen tähtäävät toimet näyttävätkin olevan niin olennaisesti ristiriidassa suomalaisen hyvinvointivaltiomallin ja siirtymäregiimin kanssa, että niiden tavoitteiden toteutumista voi perustellusti epäillä.peerReviewe
- …
